Kalsiumin riskit

Suomen Terveysravinto haastatteli erikoislääkäri ja lääketieteen lisensiaatti Olli Simosta. Olli Simonen on Suomen Osteoporoosiliitto ry:n emeritus-puheenjohtaja.

Miksi Suomessa kannattaa syödä D-vitamiinia?

Olli Simonen: D-vitamiini on oikeastaan hormoni, jonka ihminen valmistaa itse omassa ihossaan auringonvalon vaikutuksesta. Suomessa ei auringonvalo kuitenkaan riitä D-vitamiinin valmistamiseen kuin ainoastaan puolentoista kuukauden ajan keskikesällä. Sen takia suomalaisten on tyydytettävä elimistön D-vitamiinin tarve muilla keinoin. Ruoasta saadaan jonkin verran D-vitamiinia, mutta ei alkuunkaan riittävästi. Sen takia mm. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on suositellut D-vitamiinilisien käyttöä läpi vuoden.

Minkälaista D-vitamiiniannosta suosittelet?

OS: Oikea annos on mahdollista määritellä vain veren D-vitamiiniarvon (kalsidiolimittaus) perusteella. Kalsidiolipioisuuden tulee olla 80–100 nmol/litra mahdollisimman monen myönteisen terveysvaikutuksen saavuttamiseksi. Optimaalinen eli paras mahdollinen D-vitamiiniannos riippuu ihmisen painosta (rasva sitoo D-vitamiinia), yksilöllisestä D-vitamiinin imeytymisestä, mahdollisista sairauksista, D-vitamiinin lähtötasosta jne. Suosittelenkin veren D-vitamiiniarvon mittaamista eli kalsidiolimääritystä verinäytteestä riittävän D-vitamiinisaannin turvaamiseksi.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee 0–2 -vuotiaille 10 mikrogramman ja 60 vuotta täyttäneille 20 mikrogramman päivittäistä D-vitamiiniannoksen käyttöä läpi vuoden. Neuvottelukunta on jo neljä vuotta valmistellut suositusta 3–59 -vuotiaille, mutta sen valmistumiseen mennee vielä aikaa. Yhdysvaltalainen suositus 3–59 -vuotiaille on 15 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin ja siihen voin yhtyä. Mainitut suositukset ovat väestötason suosituksia ja siten vähimmäissuosituksia ja ne on tarkoitettu ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi.

D-vitamiinia on turvallista käyttää suositelluissa rajoissa ja suuremmissakin annoksissa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on 26.6.2012 määritellyt turvallisiksi päivittäisiksi D-vitamiinin saantimääriksi seuraavat:

0-2 vuotta 25 mikrogrammaa/vrk
3-10 vuotta 50 mikrogrammaa/vrk
yli 10 vuotta 100 mikrogramaa/vrk

100 mikrogramman päivittäinen saanti on turvallista myös raskauden ja imetyksen aikana. EFSA:n turvallisuusrajoja ei tule kuitenkaan ylittää.

Kuinka suurta D-vitamiiniannosta itse käytät ravintolisänä?

OS: Käytän 50 mikrogramman päiväannostusta säännöllisesti. Olen itse mittauttanut veren kalsidiolitasoni, joka on tasolla 90 nmol/litra. D-vitamiinin imeytymisessä on yksilöllisiä eroja, joten veren D-vitamiiniarvo kannattaa mitata, jos haluaa pitää omat veriarvot optimaalisella tasolla. Mittausvälin tulee olla suurempi kuin 3 kk annosta muutettaessa. Luonnollisesti ihmisen koolla ja rasvan määrällä on merkitystä. Hoikalla ja pienellä ihmisellä D-vitamiiniannoksen tarve on usein pienempi kuin painavalla ihmisellä.

Mitä mieltä olet kalsiumtablettien käytöstä? Tarvitseeko tavallisten suomalaisten käyttää kalsiumlisää?

OS: Kotimainen lautasmalliin perustuva ruokavalio takaa jokaiselle suomalaiselle riittävän kalsiumin saannin. Kalsiumtablettien käyttö voi tulla kyseeseen, jos ruokavaliossa ei ole lainkaan maitotuotteita tai maitotuotteiden käyttö on vähäistä. Päivittäinen kalsiumin saanti ei saisi ylittää 1,2–1,5 grammaa haittavaikutusten takia.

Itse kunkin oma kalkin saanti on helppo laskea ja tarpeellista etenkin, jos käyttää kalsiumlisää. Ruoasta saatava on suositeltavin ja paras kalsiumin käyttötapa. Kalsiumin imeytyminen ruoasta on tasaista ja siten turvallista. Mikäli ruokavalio on hyvin rajoittunut ja kalsiumlisälle on tarvetta, suosittelen, että kalsiumtabletti nautitaan ruokailun yhteydessä.

Osteoporoosiliitto on viime aikoina varoittanut kalsiumlisien riskeistä. Voitko kertoa tästä enemmän?

OS: Viimeaikaisissa tutkimuksissa kalsiumtablettien on todettu nostavan hieman sydäninfarktiriskiä, jos kalkin kokonaissaanti ylittää 1500 milligrammaa (=1,5 grammaa) vuorokaudessa. Terveellisessä lautasmallin mukaisessa ruokavaliossa on kalkkia hieman yli 1000 milligrammaa/vrk, mikä on täysin riittävä annos luuston hyvinvoinnin kannalta. Suomalaiset ihmiset saavat normaalisti ruokavaliosta hyvin kalsiumia, joten kalsiumtabletteja ei kannata käyttää, ellei ruokavaliossa ole selviä rajoitteita. D-vitamiinin käyttö on edellytys kalkin riittävälle imeytymiselle suolesta ja välttämätön jokaiselle suomalaiselle.

Miten omilla elämäntavoillaan voi vaikuttaa luuston terveyteen?

OS: Luusto toimii samalla tavalla kuin lihakset. Jos luustoon ei kohdistu rasitusta, se heikkenee ja surkastuu samalla tavalla kuin käyttämättömät lihakset. Luustoa pitää kuormittaa liikkumalla ja liikunnalla. Se liikunta mikä vahvistaa lihaksia, vahvistaa myös luustoa. Parasta luuliikuntaa löytyy kuntosalilta, aerobicista, rasittavista arkitöistä, portaiden noususta, pallopeleistä, tanssista jne. Myös monipuolinen ruokavalio ja riittävä ravinto ovat elintärkeitä luuston hyvinvoinnille. Monilla ikä ihmisillä ja etenkin vanhuksilla on varsin yksipuolinen ruokavalio ja he syövät usein liian vähän. Tämä tapa näivettää lihaksiston ja luuston ja vähitellen myös koko ihmisen.