Teimme tänä syksynä Suomen Terveysravinnossa pienen kyselytutkimuksen suomalaisten D-vitamiinin käyttötavoista. Tutkimuksessa haastateltiin 474 ihmistä, joista peräti 75 % kertoi käyttävänsä lisäravinteena D-vitamiinia. Tulos on koko kansanterveyden kannalta lupaava, koska tieteellistä näyttöä D-vitamiinin hyödyistä on kertynyt viime vuosina kasvavalla tahdilla. Esimerkiksi juuri julkiseen keskusteluun nousseissa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) hyväksymissä terveysväittämissä on D-vitamiiniin liittyviä toteamuksia kyseisen lisäravinteen hyödyllisyydestä.
Vajaa kolmannes (29 %) käyttäjistä ilmoitti nauttivansa 10 mikrogrammaisia D-vitamiiniravinteita. Kyseessä on suurin piirtein perinteisten suomalaisten viranomaissuositusten suuruinen päiväannos. Hieman yli puolet vastaajista on mitä ilmeisimmin seurannut viimeaikaista kehitystä alan tutkimuksessa, koska 51 % käyttäjistä ilmoitti suosivansa 20 mikrogrammaisia D-tuotteita.
Virallisia suosituksia suurempia annoksia käytti 14 % vastaajista. 12 % käytti 50 mikrogrammaista ja 2 % käytti 100 mikrogrammaista päivittäisannosta. Monet kansainväliset asiantuntijat ovat esittäneet, että kaikkien D-vitamiinin hyötyjen realisoituminen edellyttäisi ainakin talviaikana näitä suurempia annoksia. Tässä mielessä suomalaisilla voi olla vielä melko lailla ”irti otettavaa” D-vitamiinista.
Rohkaisevaa tutkimuksessa on se, että peräti 94 % käyttäjistä pystyi nimeämään nauttimansa lisäravinteen vitamiinipitoisuuden suuruuden. Tämä viestii harkitusta ja systemaattisesta lisäravinteen käytöstä. Annoskokoihin ja ylipäätään ruokailutapoihinhan on järkevää kiinnittää huomiota ja tiedostaa ainakin suurin piirtein nauttimiensa ravintoaineiden määrät.
