Suomen Terveysravinto

Blogia toimittaa ravintoasiantuntija Juhana Harju

  • SUOMEN TERVEYSRAVINTO
  • ETUSIVU
  • KIRJOITTAJA

Arkistot: huhtikuu 2014

Liika fosfori lisää suomalaisten kuolleisuutta

huhtikuu 15, 2014 By Juhana Harju 15 kommenttia

Sain kimmokkeen tähän aiheeseen eräästä Duodecim-lehdessä julkaistusta kehnosta artikkelista. Siinä annettiin kuva, että ruoan lisäaineet eivät olisi haitallisia. Sitä lukiessani minulle tuli ensimmäisenä mieleen moniin jalostettuihin ruokiin lisätty fosfori, jonka tiesin olevan haitallista.

Huono idea! Sulatejuustot sisältävät lisäaineena sulatesuoloja, joissa on fosforia. Se lisää haitallista ruokavalion fosforikuormaa.

Huono idea! Sulatejuustot sisältävät lisäaineena sulatesuoloja, joissa on fosforia. Se lisää haitallista ruokavalion fosforikuormaa.

 

Fosfori on elimistölle välttämätön mineraali. Sen keskimääräinen saanti länsimaissa on kuitenkin liiallista. Keskimäärin fosforin saanti on 2-3-kertaista 600–700 milligramman päivittäisiin saantisuosituksiin nähden, myös Suomessa.

Fosforin liikasaanti lisää kuolleisuutta

Uudet tutkimukset osoittavat, että fosforin liikasaanti on haitallista ja lisää kuolleisuutta. Uudessa 15 vuotta kestäneessä amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa yli 1400 milligramman ylittävä päivittäinen fosforin saanti oli yhteydessä yli kaksi kertaa suurempaan kokonaiskuolleisuuteen yhden yksikön nousua kohden (Chang 2014).

Lisäksi ruoan fosforitiheys oli samassa tutkimuksessa yhteydessä myös suurempaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

Tutkimuksen keskusteluosuudessa esitettiin myös mekanismeja, joilla fosfori voi olla haitallista. Lisäksi tutkijat selvittivät tutkimuksessa, voisiko fosfori olla huonon ruokavalion markkeri, mutta niin ei ollut.

Riski siis alkoi kasvaa fosforin saannin ylittäessä 1400 milligrammaa päivässä. Tätä on hyvä verrata suomalaisten keskimääräiseen saantiin, joka on vielä runsaampaa kuin amerikkalaisten.

Naiset saavat fosforia Suomessa keskimäärin 1369 mg ja miehet keskimäärin 1694 mg (Finravinto 2012). Naisten keskimääräinen fosforin saanti on riskirajalla ja miehet saavat keskimäärinkin fosforia riskirajan ylittävän määrän. Kun vielä otetaan huomioon fosforinsaannin hajonta, käy selväksi, että yli puolet suomalaisista saa fosforia määrän, joka tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa yhdistyi suurempaan kuolleisuuteen.

Ylenmääräinen fosforin saanti johtuu paljolti runsaasta maitotuotteiden käytöstä ja lihansyönnistä. Saanti on liiallista myös siksi, että elintarviketeollisuus käyttää fosfaattia runsaasti lisäaineena. Niistä fosfori imeytyy yli 90-prosenttisesti. Arvioidaan, että puolet ravinnon fosforista saadaan lisäaineista.

Liiallinen fosforin saanti on haitallista luustolle

Sen lisäksi, että liiallinen fosforin saanti kohottaa kokonaiskuolleisuutta, se on haitallista myös luustolle. Suomalainen Virpi Kemin väitöskirjatutkimus osoittaa, että liiallinen fosfori kohottaa lisäkilpirauhashormonin pitoisuutta, mikä puolestaan lisää luun resorptiota eli hajoamista.

Lisäksi fosforin liiallinen saanti suhteessa kalsiumiin aiheuttaa samaa. Tutkimuksessa katsottiinkin, että fosforin saannin vähentäminen olisi paikallaan suomalaisessa väestössä: “Runsaan fosforin saannin vähentäminen näyttäisi olevan perustelua myös terveillä ihmisillä.” (Kemi 2010)

Turvallisen saannin yläraja liian korkea

Uudet tutkimustiedot runsaan fosforinsaannin yhteydestä korkeampaan kuolleisuuteen kyseenalaistavat vahvasti fosforin virallisen turvallisen saannin ylärajan, joka on Suomessa 5000 mg päivässä. Kun riskit alkavat kasvaa jo saannin ylittäessä 1400 mg, turvallisen saannin yläraja tulisi mielestäni asettaa tähän.

Älä käytä elintarvikkeita, joissa on lisättyä fosforia

Tärkein keino fosforin liiallisen saannin välttämiseksi on lopettaa kokonaan sellaisten elintarvikkeiden käyttö, joihin on lisätty fosforia lisäaineina. Pahimpia ovat sulatejuustot, mutta fosforia lisätään myös lihajalosteisiin ja kolajuomiin. Nämä eivät ole tarpeellisia elintarvikkeita ruokavaliossa, vaan sulatejuustojen sijaan on terveellisempää suosia perinteisiä kypsytettyjä juustoja.

Lihaleikkeleiden ja makkaroiden sijaan on terveellisempää syödä kokolihaa, tai leivän päälle voi levittää leikkeleiden sijaan esimerkiksi paputahnaa, avokadoa tai tahinia. Kolajuomat voi korvata esimerkiksi vedellä, kahvilla tai vihreällä teellä.

Fosforilisäaineita ovat esimerkiksi E450 fosfaatit, E 451 trifosfaatit, E 452 polyfosfaatit, E 338 fosforihappo, E 339 natriumfosfaatti ja E 343 magnesiumfosfaatti. En kuitenkaan kannata fosforin syynäämistä tuoteselosteista. Järkevämpää on korvata fosfaattia lisäaineena sisältävät elintarvikkeet kunnon ruoalla, koska sulatejuustot, lihajalosteet ja virvoitusjuomat eivät ole muutenkaan terveellisiä valintoja.

Maitotuotteiden fosforimäärässä on suuria eroja

Harva tietää, että maitotuotteiden kalsium-fosforisuhteissa on merkittäviä eroja. Raejuustossa ja rahkassa on paljon enemmän fosforia kuin kalsiumia. Raejuuston kalsium/fosfori-suhde on huono, 0,35. Rahkan kalsium/fosfori-suhde on lähes yhtä kehno, 0,61.

Näitä lukuja on hyvä verrata edamjuuston, maidon, jogurtin ja vastaaviin suhteisiin, joissa kalsiumia on enemmän kuin fosforia. Edamjuuston kalsium/fosfori-suhde on 1,75, jogurtin 1,52, maidon 1,33 ja viilin 1,32 (suhteet laskettu Finelin tietojen pohjalta).

Tiedot merkitsevät käytännössä sitä, että raejuustoa ja rahkaa syömällä muutat elimistösi kalsium/fosfori-suhdetta huonommaksi. Suosittelenkin, että suosit mieluummin esimerkiksi kypsytettyjä juustoja, jogurttia ja viiliä.

Lisää kasvikunnan tuotteiden osuutta ruokavaliossa

Yksi hyvä keino vähentää fosforin saantia on se, että korvataan osa eläinkunnan tuotteista kasvikunnan tuotteilla. Kasvikunnan tuotteissa fosfori on enimmäkseen fytaattina, josta se imeytyy huonommin kuin eläinkunnan tuotteista. Arvioidaan, että kasvikunnan tuotteiden fosforista vain alle puolet imeytyy (Kalantar-Zadeh 2010).

Fytaatilla on huono maine mineraalien imeytymistä vähentävänä ’antiravintoaineena’. Useimmille ihmisille on kuitenkin liiallisen fosforinsaannin rajoittamiseksi hyödyllistä, että fosforia imeytyy kasvikunnan tuotteista vähemmän. Lisäksi yhä lisääntyvä tieteellinen näyttö viittaa yhä vahvemmin siihen, että fytaatti ehkäisee syöpää, kuten tohtori Michael Greger selittää alla olevalla videolla.

Jotkut saavat liian vähän fosforia

Myös fosforin liian vähäinen saanti on mahdollista, vaikkakin se on paljon harvinaisempaa kuin liikasaanti. Yllä referoimassani yhdysvaltalaistutkimuksessa noin 17 prosenttia tutkittavista sai fosforia alle 700 mg päivässä, joka on sikäläinen saantisuositus, ja sen alittavaa määrää voi mielestäni pitää liian vähäisenä. Suomessa maitotuotteiden käyttö on yleisempää, minkä vuoksi fosforia liian vähän saavia on todennäköisesti vähemmän.

Liian vähäisen fosforinsaannin riskiryhmään kuuluvat erityisesti maitotuotteita kokonaan välttävät ja varsinkin vegaanit. Vegaanien kannattaisi tarkistaa, että kalsiumin lisäksi heidän ruokavalioonsa kuuluisi myös fosforin lähteitä, esimerkiksi siemeniä.

Ehkä yllättäen erityisessä riskiryhmässä ovat sellaiset osteoporoosia sairastavat ihmiset, jotka samanaikaisesti välttävät maitotuotteita, käyttävät kalsiumlisää ja syövät osteoporoosilääkkeitä. Heidän tulisi joko lisätä ruokavalioonsa vähintäänkin yksi annos maitotuotteita fosforin lähteeksi tai käyttää sellaista kalsiumlisää, jossa on mukana myös fosforia (Heaney 2002 ja 2004).

Ota huomioon myös muut tekijät

Fosforin määrä ei ole ainoa asia, jonka perusteella pitäisi arvioida ruokavaliota mutta se on yksi tärkeä aspekti, joka on hyvä ottaa huomioon. Jotta ei tulisi väärinkäsitystä, sanottakoon vielä selvästi, että fosforin saantia ei ole tarkoitus vähentää niin vähäiseksi kuin mahdollista. Pikemminkin on hyvä tarkistaa, että sen saanti ei ole liiallista. Useimmilla suomalaisilla se on.

Yhteenveto:

  • Vältä lisättyä fosforia: sulatejuustoa, lihajalosteita, kolajuomia ja leivinjauhetta
  • Pidä maitotuotteiden osuus ruokavaliossa 2-3 annoksessa päivässä
  • Käyttäessäsi maitotuotteita suosi viiliä, jogurttia ja kypsytettyjä juustoja
  • Vältä raejuustoa ja rahkaa, sillä niiden kalsium/fosfori-suhde on huono
  • Lisää kasvikunnan tuotteiden osuutta ruokavaliossa

Viitteet:

Chang AR, et al. High dietary phosphorus intake is associated with all-cause mortality: results from NHANES III. Am J Clin Nutr. 2014 Feb;99(2):320-7.

EFSA. Assessment of one published review on health risks associated with phosphate additives in food. EFSA Journal. 2013;11(11):3444.

Heaney RP1, Nordin BE. Calcium effects on phosphorus absorption: implications for the prevention and co-therapy of osteoporosis. J Am Coll Nutr. 2002 Jun;21(3):239-44.

Heaney RP. Nutrients, interactions and foods: the importance of source. Kirjassa Nutritional Aspects of Osteoporosis. Elsevier Academic Press 2004.

Itkonen ST, et al. Associations among total and food additive phosphorus intake and carotid intima-media thickness–a cross-sectional study in a middle-aged population in Southern Finland. Nutr J. 2013 Jul 10;12:94.

Kalantar-Zadeh K, et al. Understanding sources of dietary phosphorus in the treatment of patients with chronic kidney disease. Clin J Am Soc Nephrol. 2010 Mar;5(3):519-30.

Kemi V. Effects of dietary phosphorus and calcium-to-phosphorus ratio on calcium and bone metabolism in healthy 20- to 43-year-old Finnish women. Väitöskirjatutkimus. Helsingin yliopisto. 2010.

Kemi V, et al. Habitual high phosphorus intakes and foods with phosphate additives negatively affect serum parathyroid hormone concentration: a cross-sectional study on healthy premenopausal women. Public Health Nutr. 2009 Oct;12(10):1885-92.

Lamberg-Allardt C. Fosfori on sekä ravintoaine että lisäaine – onko liikasaanti haitallista? HY, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. 29.10.2012.

Weinsier RL, et al. Dairy foods and bone health: examination of the evidence. Am J Clin Nutr. 2000 Sep;72(3):681-9.

UUSIMMAT ARTIKKELIT

  • Refluksiin apua ruokavaliosta ja elämäntavoista
  • Mikromuovi ravinnossa ja miten sitä voi vähentää
  • Sydäntaudin ehkäisy ravinnolla
  • Aivohalvauksen riskin pienentäminen ruokavaliolla
  • Biologista ikääntymistä on mahdollista hidastaa
  • Ekstraneitsytoliiviöljyn monta terveyshyötyä
  • Tumma suklaa – herkku, jota ei tarvitse vältellä
  • Tutustu Välimeren ruokavalioon
  • Cilenton 100-vuotiaat
  • Usein saunominen on hyväksi terveydelle
  • Luonnollisempia keinoja kivun lievitykseen
  • Paastoa jäljittelevä ruokavalio
  • Aikarajoitetun syömisen hyötyjä
  • Ruokavaliota kannattaa täydentää sienillä
  • Ergotioneiini – pitkäikäisyysvitamiini?
  • Luonnollista lievitystä vaihdevuosioireisiin
  • Viivästyneen lihaskivun (DOMS) lievittäminen
  • Ikenien terveyteen voi vaikuttaa ruokavaliolla
  • Pähkinöiden 10 terveyshyötyä
  • Onko margariini terveellistä?
  • Suoliston mikrobiota tasapainoon ruokavaliolla
  • Ideoita etätyöläisen lounasruoiksi
  • Näin grillaat terveellisemmin
  • 30 terveellisintä ruoka-ainetta
  • Epidemia voidaan tukahduttaa myös Suomessa
  • Luonnollisempia keinoja unen parantamiseen
  • Näillä keinoin voit elää monia vuosia pitkäikäisemmäksi
  • Ruokavalio, jossa terveellisyys ja ekologisuus yhdistyvät
  • Savustetussa ruoassa ja savuaromeissa on syöpää aiheuttavia yhdisteitä
  • Keliakiasta riippumaton gluteeniherkkyys on yleistä

BLOGIN ARKISTOT

  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • elokuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • marraskuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • helmikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • marraskuu 2015
  • elokuu 2015
  • heinäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • joulukuu 2014
  • marraskuu 2014
  • lokakuu 2014
  • syyskuu 2014
  • elokuu 2014
  • heinäkuu 2014
  • toukokuu 2014
  • huhtikuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • helmikuu 2014

Tilaa blogin päivitykset

Tilaajana saat ilmoituksen sähköpostiisi aina kun uusi blogikirjoitus julkaistaan.

Kiitos!

Avainsanat

AGE-tuotteet Alkoholi Alumiini Alzheimerin tauti Bergamottiuute CRP Dementia Ekstraneitsytoliiviöljy Glutationi Grillattu liha Herkkusienet Ikääntyminen Ilmastonmuutos Kala Kuitu LDL-kolesteroli Liukoinen kuitu Luomu Luonto Luontoliikunta Oliiviöljy PAH-yhdisteet Painonhallinta Pitkäikäisyys Polyfenolit Pähkinät Raakaravinto Ravitsemussuositukset Rintasyöpä Saksanpähkinät Salaatti SIRT1 Soija Sydäntauriski Sydäntauti Sydäntautiriski Sydänterveys Syöpä Tulehdus Tyydyttynyt rasva Urheiluravinteet Valkosipuli Viini Voi Välimeren ruokavalio

ETSI BLOGISTA

KESKUSTELUOHJE

Haluan säilyttää blogissa myönteisen ilmapiirin. Kommenteissa saa esittää kriittisiäkin ajatuksia, mutta töykeät, loukkaavat ja jankkaavat kommentit poistetaan tai niitä ei julkaista. Pyydän ystävällisesti esiintymään omalla koko nimellä, jos kommentoit. Tervetuloa siis keskustelemaan hyvässä hengessä.

SEURAA FACEBOOKISSA

Copyright © 2023 Suomen Terveysravinto · Kirjaudu sisään · Tilaa blogin päivitykset