Suomen Terveysravinto

Blogia toimittaa ravintoasiantuntija Juhana Harju

  • SUOMEN TERVEYSRAVINTO
  • ETUSIVU
  • KIRJOITTAJA

Arkistot: lokakuu 2014

Laaja tutkimus: luontokävelyt kohottavat mielialaa

lokakuu 31, 2014 By Juhana Harju Kommentoi

Englannissa on tehty tietääkseni toistaiseksi laajin tutkimus siitä, voivatko ryhmissä harrastetut luontokävelyt parantaa niihin osallistuneiden mielialaa. Kontrolloituun tutkimukseen osallistui 1516 ihmistä, joista 1081 kuului tutkimusryhmään ja 435 vertailuryhmään. Luontokävelyä ryhmissä harrastavat ja sitä harrastamattomat oli valittu niin, että ryhmät vastasivat sosioekonomisesti hyvin toisiaan.

13 viikkoa kestäneen tutkimuksen tuloksena havaittiin, että luontokävelyä ryhmissä harjoittaneiden masennus ja stressi vähenivät. Niin ikään luontokävelyitä ryhmissä olleilla oli vähemmän kielteisiä tunteita, enemmän myönteisiä tunteita ja myös heidän yleinen hyvinvoinnin tunteensa oli parempi (Marselle 2014).

???????????????????????????????

Vartiosaartiosaaren oli järjestetty omatoiminen terveysluontopolku, jonka varrella oli kauniita näkymiä. Kuva JH.

 

Tutkimuksen tulokset tuskin selittyvät sillä, että luontokävelyitä tehtiin ryhmässä, koska tutkimuksessa myös muilla, ei-ryhmässä tehdyillä luontokävelyillä havaittiin olevan vastaavaa myönteistä vaikutusta mielialaan.

Ryhmissä tehtyjen luontokävelyiden arvo voi olla ennen kaikkea siinä, että ryhmä voi innostaa luonnossa liikkumiseen sellaisia ihmisiä, jotka eivät yksin saa itseään ylös sohvasta. Ryhmä voisi siis olla lisähoukutin liikuntaan. Jotkut ihmiset myös pelkäävät liikkua yksin luonnossa. Esimerkiksi jotkut maahanmuuttajat ovat kertoneet pelkäävänsä yksin metsässä liikkumista.

Japanilaista ja suomalaista tutkimusta

Nyt julkaistu englantilainen tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia luonnon terveydelle edullisista vaikutuksista.

Japanissa alettiin tehdä vuonna 1982 systemaattista terveysmetsätutkimusta. Hoitavassa tarkoituksessa metsiin menemistä alettiin kutsua nimellä shinrin-yoku, kirjaimellisesti ”metsässä kylpeminen”.

Tähän mennessä on tehty jo kymmeniä japanilaisia shinrin-yoku-tutkimuksia. Niissä on havaittu, että luonnolla ja luontoliikunnalla on hyviä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen.

Mielenkiintoista japanilaisissa tutkimuksissa on se, niissä ei ainoastaan kysytä mielialojen muutoksia vaan japanilaiset ovat halunneet saada myös kovempaa faktaa. On selvitetty, millaisia biologisten merkkiarvojen muutoksia tapahtuu luontoliikunnan seurauksena. Mittausten seurauksena on havaittu, että luonnossa liikuttaessa elimistössä tapahtuu monia myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi verenpaine ja kortisoliarvot laskevat ja sydämen sykevälivaihtelu paranee (Park 2010).

Suomessa metsän terveysvaikutuksia on tutkittu Metsäntutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa, jossa japanilaistutkijat ovat olleet mukana avustamassa.

Suomalaistutkimuksen mukaan mieliala, keskittymiskyky ja terveys paranevat, kun liikutaan luonnossa kaupunkien ulkopuolella noin 2–3 kertaa kuukaudessa. Samanlaisista terveysvaikutuksista päästään osallisiksi, jos oleskellaan kaupunkien lähiviheralueilla vähintään viisi tuntia kuussa (Tyrväinen 2007).

Luonnon terveysvaikutukset tulisi huomioida kaavoituksessa

Kävely ja luonnossa liikkuminen ovat edullisia tapoja pitää huolta terveydestä. Luontoliikunta olisi hyvä lääkkeetön ja kustannustehokas keino ehkäistä suuria kansansairauksia. Masennuksen lisäksi sillä voidaan torjua lihavuutta, sydäntauteja ja dementiaa, jotka kaikki ovat suuria kansansairauksia.

Terveyshyötyjen kannalta on tärkeintä, että metsät ovat helposti saavutettavissa – mieluiten alle 5 minuutin kävelymatkan päässä. Useissa kaupungeissa harjoitetusta kaavoituksesta voi huomata, että kaupunkisuunnittelijat ja poliitikot eivät ole perillä helposti saavutettavan lähiluonnon tärkeydestä.

Esimerkiksi Helsingissä luontoalueita kaavoitetaan pala palalta uusiksi asuntoalueiksi. Sen seurauksena menetetään varsinkin tärkeitä, helposti saavutettavia lähimetsiä. Tällaisista valitettavista kehityskuluista on esimerkkinä vaikkapa aie rakentaa Meri-Rastilan rantametsään.

Luontoa uhkaa kaupungeissa myös liian aggressiivinen metsänhoito: metsiä muutetaan väkisin puistoiksi ymmärtämättä sitä, että hoidetuilla metsillä on suotuisampi vaikutus terveyteen kuin puistoilla (Hinds 2011).

Luontoalueiden säästämiseksi Helsingissä on esitetty rakentamista pääväylien varteen mutta sekään ei ole viisasta. On runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että vilkkaiden liikenneväylien varrella asuminen lisää sydän- ja keuhkosairauksia – sairauksia, joita pitäisi pyrkiä vähentämään, ei lisäämään (Hoek 2002, Hoffmann 2007).

Pääliikenneväylien varrelle rakentamisen heikkoutena on myös se, että metsään tai veden äärelle on usein vaikeaa päästä asuttaessa niiden varrella – rajoittaahan vilkkaasti liikennöity väylä liikkumista liikenneväylän toisella puolella oleville alueille.

Nähdäkseni ainoa ekologisesti kestävä keino kaupunkiluonnon säilyttämiseksi on se, että hillitään kaupunkien kasvua. Sitä ei pidä tehdä niinkään rajoituksilla kuin huolehtimalla elämisen edellytyksistä maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla – tarvitaan siis käytännössä aktiivista aluepolitiikkaa.

Kortetta Meri-Rastilan metsässä

Rakentaminen uhkaa Meri-Rastilan rantametsää, jossa nämä syksyisessä vastavalossa hehkuvat kortteet kasvavat. Kuva JH.

Suomalaisten luontosuhde ohentunut

Metsä on perinteisesti ollut suomalaisille tärkeä paikka rauhoittumisen ja hiljentymisen paikka. Vieläkin yleensä periaatteessa tiedämme, että luonnossa liikkuminen tekee meille hyvää. Päivittäisten kiireiden paineessa se tuppaa kuitenkin unohtumaan.

Kaupungistuminen ja jo riippuvuudeksi muodostunut teknologian käyttö on vieraannuttanut meitä siitä, minkä aiemmin olimme havainneet kokemuksellisesti. Monien, ellei useimpien, luontosuhde on valitettavasti ohentunut ja heikentynyt. Luontoa ei useinkaan koeta enää syvän elämyksellisesti. Vain ani harvoin luonto herättää nykyihmisessä samanlaista ihailua ja arvostusta kuin se herätti menneiden vuosikymmenten runoilijoissa ja taiteilijoissa. Kuitenkin se, että luonto koskettaa meitä henkilökohtaisesti ja syvän kokemuksellisesti, on vahvin lähtökohta halulle suojella luontoa.

Luontosuhteen heikennyttyä tutkimuksin osoitetut luonnon hyödyt ovat tarpeen muistuttamaan meitä siitä, että metsät, niityt, laidunmaat, järvet, merinäkymät ja monet muut luontotyypit ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme.

Näyttöä luontoliikunnan tervehdyttävästä vaikutuksesta on niin paljon, että luontoliikunta tulisi ottaa käyttöön ennaltaehkäisevänä ja sairauksia hoitavana keinona myös terveydenhuollossa.

Kansanterveystyössä on jo pitkään suositeltu liikuntaa keinona ehkäistä kroonisia rappeutumissairauksia. Suosituksista vastaavat ovat kuitenkin olleet hitaita omaksumaan sitä tietoa, että luontoliikunnan terveysvaikutukset ovat sisätiloissa tai rakennetussa ympäristössä harrastettua liikuntaa vahvempia (Pasanen 2014).

Tietoinen läsnäolo vahvistaa luonnon hyviä vaikutuksia

Toivon, että tämä kirjoitukseni innostaa ainakin joitakin ihmisiä lisäämään luonnossa liikkumistaan.

Suosittelen sitä, että luonnossa liikkuminen otetaan samalla mindfulness-harjoituksena. Toisin sanoen luonnossa kannattaa liikkua tietoisesti läsnä ollen, luonnon kauneutta ja herkkiä vivahteita arvostaen. Jos katsellaan älypuhelimen näyttöä tai puhutaan puhelimessa, menetetään iso osa luonnon elvyttävästä ja harmonisoivasta vaikutuksesta.

Jos olet kiinnostunut luonnon ja luontoliikunnan hyvistä vaikutuksista, suosittelen lämpimästi lääkäri Eva Selhubin ja naturopaatti Alan Loganin kirjaa Your Brain on Nature. Siinä on selostettu mielenkiintoisesti ja vakuuttavasti asiaa koskevaa tutkimusnäyttöä.

Viitteet:

Hinds J, et al. The affective quality of human-natural environment relationships.
Evol Psychol. 2011 Oct 3;9(3):451-69.

Hoek G, et al. Association between mortality and indicators of traffic-related air pollution in the Netherlands: a cohort study. Lancet. 2002 Oct 19;360(9341):1203-9.

Hoffmann B, et al. Residential exposure to traffic is associated with coronary atherosclerosis. Circulation. 2007 Jul 31;116(5):489-96.

Marselle MR, et al. Examining group walks in nature and multiple aspects of well-being: A large scale study. Ecopsychol. 2014 Sept 19;6(3):134-147.

Park BJ, et al. The physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the forest atmosphere or forest bathing): evidence from field experiments in 24 forests across Japan. Environ Health Prev Med. 2010 Jan;15(1):18-26.

Pasanen TP, et al. The Relationship between Perceived Health and Physical Activity Indoors, Outdoors in Built Environments, and Outdoors in Nature. Appl Psychol Health Well Being. 2014 Jul 9.

Talent Vectia. Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys. Sitra. Toukokuu 2013.

Tyrväinen L, et al. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57–77.

Tutkimuskatsaus: kalaöljyt EIVÄT lisää verenvuotoriskiä

lokakuu 17, 2014 By Juhana Harju 19 kommenttia

Kalaöljyjä, lääkäri

Kalaöljyjen käyttö sopii myös verenohennuslääkkeiden rinnalle.

Jopa terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskuudessa elää vahva käsitys, että kalaöljyt saattavat lisätä verenvuotoriskiä. Esimerkiksi Tehy-lehdessä nro 11/2013 geriatrian professori Timo Strandberg kehottaa lopettamaan kalaöljyjen käytön muutamasta päivästä kahteen viikkoa ennen leikkausta.

Sydänliiton sivulla puolestaan puhutaan kalaöljyjen ja verenohennuslääkkeiden yhteiskäytöstä tavalla, joka on omiaan herättämään potilaiden mielissä ainakin lieviä epäilyksiä: “Huomaa, että sekä kalaöljyn omega-3-rasvahapot että voimakas hyytymisenestolääkitys vahvistavat toisiaan eli estävät verihiutaleiden (trombosyyttien) toimintaa. Jos kalaöljyä käyttää vaihtoehtona kalalle korkeintaan 1 g vuorokaudessa, siitä ei yleensä ole haittaa, mutta koska myös muut verihiutaleisiin vaikuttavat lääkkeet ja sairaudet vaikuttavat, kalaöljyn käytöstä on varminta neuvotella lääkärin kanssa.”

Näiden varoitusten tarpeellisuus on ollut jo aiemman näytön perusteella kyseenalaista. Ensinnäkin joitakin tiivistettyjä ja vahvoja kalaöljyvalmisteita on hyväksytty korkeiden triglyseridiarvojen alentamiseen tarkoitetuiksi lääkkeiksi. Näiden kalaöljyjen yhdysvaltalaisten lääkevalvontaviranomaisten hyväksymissä pakkausselosteissa lukee, että ne “eivät lisää verenvuotoriskiä kliinisesti merkittävästi.”

Vuonna 2007 tohtori William S. Harris kävi läpi 19 aiempaa kontrolloitua tutkimusta, joissa oli käytetty kalaöljylisää 1-6 grammaa päivässä eli kohtalaisen suurta tai suurta annosta. Yhdessäkään näistä 19 tutkimuksesta ei havaittu näyttöä kliinisesti merkittävästä verenvuodosta, vaikka osassa oli tarkasteltu verenvuotoriskiä myös leikkauspotilailla, jotka olivat käyttäneet kalaöljylisää. Näytön perusteella Harris päätyi toteamaan, että kalaöljyt ”eivät lisää haitallisia verenvuotojaksoja.” (Harris 2007)

Tuon asiantuntija-arvion jälkeen on julkaistu uusia tutkimuksia, jotka edelleen vahvistavat käsitystä, että kalaöljyt eivät lisää verenvuotoriskiä.

Uuden tieteellisen katsausartikkelin mukaan verenvuotoriski ei lisäänny

Tänä vuonna on myös julkaistu lääkäri John K. Wachiran johdolla katsausartikkeli, jossa arvioitiin, lisäävätkö kalaöljyt verenvuotoriskiä. Katsausartikkelissa kirjoittajat kävivät huolellisesti tutkimus tutkimukselta läpi tieteellisiä tutkimuksia aiheesta, ja tulokset julkaistiin British Journal of Nutrition -tiedelehdessä.

Katsauksen laatijat päätyivät samaan kuin lääkevalvontaviranomaiset ja Harriskin olivat aiemmin päätyneet eli siihen, että kalaöljyt eivät lisää verenvuotoriskiä. Sen lisäksi tutkijat huomauttivat, että joissain tilanteissa kalaöljyt näyttävät jopa vähentävän verenvuotoriskiä (Wachira 2014).

Kalaöljyjen käyttö verenohennuslääkkeiden ohella sopii hyvin

Potilas

Kalaöljyjen käyttö on joissain tapauksissa parantanut hoitotuloksia ja lyhentänyt esimerkiksi sairaalassaoloaikaa.

Katsausartikkelin mukaan kalaöljyt sopivat myös hyvin käytettäviksi verenohennuslääkkeiden ja antitromboottisten lääkkeiden rinnalle. Verenvuotoriskin ei ole havaittu lisääntyvän käytettäessä kalaöljyjä näiden rinnalla.

Mikä mielenkiintoisinta, kalaöljyt näyttävät lisäksi tehostavan näiden lääkkeiden vaikutusta. Kalaöljyt vähentävät verihiutaleiden yhteenkasautumista ja vaikuttavat myös monin muin tavoin lievästi verisuonitukoksia vähentävästi.

Tutkimusnäyttö ei myöskään tue epäilystä, että kalaöljyjen käyttö lisäisi verenvuotoa leikkauksissa. Kalaöljyjä käyttäneiden potilaiden ei ole havaittu menettävän leikkauksissa enempää verta kuin niitä käyttämättömien – joissain tutkimuksissa on havaittu jopa päinvastaista (Mozaffarian 2012).

Lisäksi kalaöljyjä käyttäneiden leikkauspotilaiden hoitotulokset ovat olleet joissain tapauksissa parempia verrattuna niitä käyttämättömiin. Yhdessä tutkimuksessa esimerkiksi alettiin antaa sepelvaltimon ohitusleikkauspotilaille kalaöljyjä vähintään viisi päivää ennen leikkausta ja niiden käyttöä jatkettiin koko sairaalassaoloajan. Kalaöljyjen saanti vähensi näillä potilailla tavallista leikkauksen jälkeisen eteisvärinän eli flimmerin riskiä. Lisäksi kalaöljyä saaneiden sairaalassaoloaika oli lyhyempi lumevalmistetta saaneisiin verrattuna (Calò 2005).

Wachiran ym. katsausartikkelissa todetaankin kokoavasti: ”Tässä yleiskatsauksessa ei havaittu syytä lopettaa n-3-rasvahappohoitoa ennen invasiivisia hoitotoimenpiteitä tai käytettäessä niitä yhdessä muiden hyytymiseen vaikuttavien valmisteiden kanssa. Päinvastoin useissa asetelmissa näiden rasvahappojen käyttö on parantanut kliinisiä tuloksia.”

Kalaöljyjä voi siis käyttää huoletta ilman pelkoa verenvuotoriskin lisääntymisestä.

Uusi tieteellinen arvio vahvistaa asian

Myös keväällä 2017 julkaistu uusi, kahdeksaan aiempaan tutkimukseen perustuva tieteellinen arvio päätyy tulokseen, että kalaöljyt eivät lisää verenvuotoriskiä, eivät edes verenohennuslääkkeiden kanssa käytettyinä (Jeansen 2017).

Nämä tiedot eivät korvaa terveydenhuollon ammattilaisen ohjeita

Jos olet saanut lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta kehotuksen välttää kalaöljyjä verenvuotoriskin vuoksi, tässä kerrottuja tietoja ei pidä ymmärtää niitä kumoaviksi. Vaikkakin on paljon mahdollista, että lääkärin suositus on perustunut vanhentuneeseen tietoon, on myös mahdollista, että hänellä on ollut jotain sellaista potilaan terveyttä koskevaa yksilöllistä tietoa, joka on antanut aiheen hänen ohjeeseensa. Jos asia aiheuttaa hämmennystä, suosittelen asian ottamista puheeksi lääkärin kanssa.

Kirjoitusta päivitetty 28.4.2017.

Viitteet:

EFSA. Scientific opinion on the tolerable upper intake level of eicosapentaenoic acid (EPA), docosahexaenoic acid (DHA) and docosapentaenoic acid (DPA). EFSA Journal 2012;10(7):2815.

Harris WS. Expert opinion: omega-3 fatty acids and bleeding-cause for concern? Am J Cardiol. 2007 Mar 19;99(6A):44C-46C.

Jeansen S, et al. Fish oil LC-PUFAs do not affect blood coagulation parameters and bleeding manifestations: Analysis of 8 clinical studies with selected patient groups on omega-3-enriched medical nutrition. Clin Nutr. 2017 Mar 29. pii: S0261-5614(17)30118-8.

Wachira JK, et al. n-3 Fatty acids affect haemostasis but do not increase the risk of bleeding: clinical observations and mechanistic insights. Br J Nutr. 2014 May;111(9):1652-62.

UUSIMMAT ARTIKKELIT

  • Refluksiin apua ruokavaliosta ja elämäntavoista
  • Mikromuovi ravinnossa ja miten sitä voi vähentää
  • Sydäntaudin ehkäisy ravinnolla
  • Aivohalvauksen riskin pienentäminen ruokavaliolla
  • Biologista ikääntymistä on mahdollista hidastaa
  • Ekstraneitsytoliiviöljyn monta terveyshyötyä
  • Tumma suklaa – herkku, jota ei tarvitse vältellä
  • Tutustu Välimeren ruokavalioon
  • Cilenton 100-vuotiaat
  • Usein saunominen on hyväksi terveydelle
  • Luonnollisempia keinoja kivun lievitykseen
  • Paastoa jäljittelevä ruokavalio
  • Aikarajoitetun syömisen hyötyjä
  • Ruokavaliota kannattaa täydentää sienillä
  • Ergotioneiini – pitkäikäisyysvitamiini?
  • Luonnollista lievitystä vaihdevuosioireisiin
  • Viivästyneen lihaskivun (DOMS) lievittäminen
  • Ikenien terveyteen voi vaikuttaa ruokavaliolla
  • Pähkinöiden 10 terveyshyötyä
  • Onko margariini terveellistä?
  • Suoliston mikrobiota tasapainoon ruokavaliolla
  • Ideoita etätyöläisen lounasruoiksi
  • Näin grillaat terveellisemmin
  • 30 terveellisintä ruoka-ainetta
  • Epidemia voidaan tukahduttaa myös Suomessa
  • Luonnollisempia keinoja unen parantamiseen
  • Näillä keinoin voit elää monia vuosia pitkäikäisemmäksi
  • Ruokavalio, jossa terveellisyys ja ekologisuus yhdistyvät
  • Savustetussa ruoassa ja savuaromeissa on syöpää aiheuttavia yhdisteitä
  • Keliakiasta riippumaton gluteeniherkkyys on yleistä

BLOGIN ARKISTOT

  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • elokuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • marraskuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • helmikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • marraskuu 2015
  • elokuu 2015
  • heinäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • joulukuu 2014
  • marraskuu 2014
  • lokakuu 2014
  • syyskuu 2014
  • elokuu 2014
  • heinäkuu 2014
  • toukokuu 2014
  • huhtikuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • helmikuu 2014

Tilaa blogin päivitykset

Tilaajana saat ilmoituksen sähköpostiisi aina kun uusi blogikirjoitus julkaistaan.

Kiitos!

Avainsanat

AGE-tuotteet Alkoholi Alumiini Alzheimerin tauti Bergamottiuute CRP Dementia Ekstraneitsytoliiviöljy Glutationi Grillattu liha Herkkusienet Ikääntyminen Ilmastonmuutos Kala Kuitu LDL-kolesteroli Liukoinen kuitu Luomu Luonto Luontoliikunta Oliiviöljy PAH-yhdisteet Painonhallinta Pitkäikäisyys Polyfenolit Pähkinät Raakaravinto Ravitsemussuositukset Rintasyöpä Saksanpähkinät Salaatti SIRT1 Soija Sydäntauriski Sydäntauti Sydäntautiriski Sydänterveys Syöpä Tulehdus Tyydyttynyt rasva Urheiluravinteet Valkosipuli Viini Voi Välimeren ruokavalio

ETSI BLOGISTA

KESKUSTELUOHJE

Haluan säilyttää blogissa myönteisen ilmapiirin. Kommenteissa saa esittää kriittisiäkin ajatuksia, mutta töykeät, loukkaavat ja jankkaavat kommentit poistetaan tai niitä ei julkaista. Pyydän ystävällisesti esiintymään omalla koko nimellä, jos kommentoit. Tervetuloa siis keskustelemaan hyvässä hengessä.

SEURAA FACEBOOKISSA

Copyright © 2023 Suomen Terveysravinto · Kirjaudu sisään · Tilaa blogin päivitykset