Usein terveys käsitetään pelkästään sairauden poissaoloksi.
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoi jokin aika sitten Image-lehden haastattelussa, että hyvä olo on eri asia kuin terveys. Hän antoi ymmärtää, että jos syömisellä tavoitellaan hyvää oloa, joudutaan välttämättä hakoteille.
Fogelholm ei pidä hyvä olon tavoittelemista pätevänä päämääränä. Vain kroonisten sairauksien ehkäisy kelpaa hänelle. ”Ravitsemussuositusten ainoa tavoite on kuitenkin niinkin arkinen asia kuin pitkäaikaissairauksien ehkäisy”, hän sanoo.
WHO:n terveyden määritelmä on upea
Fogelholmin näkemys vaikuttaa aika lattealta verrattuna siihen, miten Maailman terveysjärjestö WHO terveyden määrittelee.
”Terveys on täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä ainoastaan taudin tai raihnaisuuden puuttuminen.”
– WHO
Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden hyvin laajasti. Sen mukaan terveys ei ole ainoastaan sairauden puuttumista vaan se on täydellistä kehollista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. On lähes uskomatonta, että näin hieno ja avara terveyden määritelmä hyväksyttiin jo vuonna 1946 – aikana, jolloin kärsittiin sodanjälkeisestä köyhyydestä ja painittiin jälleenrakentamisen kanssa.
Kun WHO:lla on näin ylevä terveyden määritelmä, on vaikeaa ymmärtää, että terveydelle asetettuja tavoitteita latistetaan. Meillä on paljon paremmat edellytykset tavoitella hyvinvointia kuin toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa.
Ravitsemuksella on vaikutusta myös mieleen ja hyvinvoinnin tunteeseen
Syömisellä on vaikutusta mieleen. Esimerkiksi länsimaisen ruuan ja roskaruuan syöminen on yhdistetty suurempaan masennuksen riskiin, kun taas Välimeren ruokavalion mukaisesti syöminen vähentää masennuksen riskiä. Tieteellistä näyttöä yhteen vetävän koostetutkimuksen mukaan Välimeren ruokavalion hyvä noudattaminen on yhteydessä 32 prosenttia pienempään masennuksen riskiin (Psaltopoulou 2013).
Vaikkakin tutkimukset osoittavat, että masennus lisää taipumusta syödä epäterveellisiä lohturuokia, vaikutus on kaksisuuntainen. Huono ruokavalio myös alentaa mielialaa.
Lisäksi on niin, että Välimeren ruokavalio vähentää masennuksen riskiä vähentäessään tulehdusta, jonka tiedetään vaikuttavan masennuksen taustalla. Terveellinen ruokavalio myös vähentää masennuksen riskiä tarjotessaan riittävästi aivoille tarpeellisia ravintoaineita, esimerkiksi B-vitamiineja ja kalan pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja.
Aiemmin tässä blogissa pohdiskelin tutkimusnäytön valossa myös sitä, voiko ruokavaliolla olla suoranaista onnellistuttavaa vaikutusta. Tutkimukset viittaavat siihen, että lievää sellaista vaikutusta todella on.
Terveys on jatkumo, joka ulottuu pidemmälle kuin vain sairauden poissaoloon.
Omien asenteittemme vaikutus onnellisuuteemme on varmasti suurin. Silti ei pidä väheksyä sitä, että myös terveellisellä ravinnolla voimme tukea omaa hyvinvoinnin tunnettamme. Kaikki keinot on järkevää ottaa käyttöön.
Lyhyen aikavälin vaikutukset auttavat motivoinnissa
Luultavasti Fogelholm väheksyi hyvän olon tavoittelemista päämääränä siksi, että hän pelkäsi sen olevan ristiriidassa kroonisten tautien ehkäisyn kanssa. Näkemykseni mukaan näin ei kuitenkaan ole. Tutkimukset viittaavat siihen, että varsinkin runsas tuoreiden vihannesten ja hedelmien syöminen yhdistyy parempaan mielialaan. Kun niiden syömisen tiedetään ehkäisevän myös kroonisia rappeutumissairauksia, esimerkiksi sydäntauteja, ei ole mitään hyvää syytä vastustaa hyvän olon tavoittelemista terveellisesti syömällä.
Ruokavalion hyvistä mielialavaikutuksista kannattaa puhua siksikin, että se motivoi ihmisiä syömään terveellisesti. Vaikka ihmisten yleisesti olisi järkevää ottaa kroonisten rappeutumissairauksien – varsinkin sydäntautien – ehkäisy huomioon omaa ruokavaliota suunnitellessaan, vain harva ajattelee niin pitkäjänteisesti ja vain harva koostaa ruokavalion pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Paljon helpompaa on motivoida ihmisiä, jos voidaan osoittaa, että jo lyhyellä aikavälillä terveellisellä ruokavaliolla on suotuista vaikutusta mielialaan tai ulkonäköön, mistä aiheesta olen myös kirjoittanut.
Viitteet:
Gardner A, et al. Beyond the serotonin hypothesis: mitochondria, inflammation and neurodegeneration in major depression and affective spectrum disorders. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry. 2011 Apr 29;35(3):730-43.
Harju J. Hyvä ravinto, onnellisempi mieli? Suomen Terveysravinto -blogi, 13.4.2015.
Harju J. Kauneusruokaa. Suomen Terveysravinto -blogi. 18.5.2015.
Maailman terveysjärjestön perussääntö. Finlex.
Onninen O. ”Hyvä olo on eri asia kuin terveys.” Image. 26.4.2016.
Psaltopoulou T, et al. Mediterranean diet, stroke, cognitive impairment, and depression: A meta-analysis. Ann Neurol. 2013 Oct;74(4):580-91.
White BA, et al. Many apples a day keep the blues away–daily experiences of negative and positive affect and food consumption in young adults. Br J Health Psychol. 2013 Nov;18(4):782-98.