Tunnetun sanonnan mukaan ei ole väliä sillä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä, vaan sillä, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä.
Sanonta on nokkela mutta ei välttämättä viisas. Suurimmalla osalla suomalaisista on jo valmiiksi ylipainoa, ja jos jouluna ja välipäivinä mässäillään estoitta, painoa kertyy helposti lisää. Tutkimustiedon mukaan lisäpainoa kertyy loppuvuoden juhlakauden aikana tyypillisesti 400-700 grammaa (Andersson 1992, Díaz-Zavala 2017).
Vuodenvaihteen jälkeen alkaa sitten hillitön laihdutusrumba. Tammikuussa naistenlehdet ovat täynnä laihdutusjuttuja ja kuntosalit mainostavat kinkun sulatuksella. Osa ihmisistä onnistuu ainakin tilapäisesti painon pudottamisessa, mutta useimmilla juhlapäivinä kertynyt läski kartuttaa vuosien mittaan ylöspäin hiipivää painoa.
Tutkimuksessa on havaittu, että vuoden lopun juhlakauden aikana kertynyttä lisäpainoa ei yleensä kyetä pudottamaan vaan se edustaa yli 50 prosenttia vuoden aikana kertyneestä lisäpainosta (Yanovski 2000).
Asia siis ei ole vähäpätöinen vaan joulun tienoon syömisellä on paljon merkitystä pitkäaikaiselle painonhallinnalle.
Olennainen kysymys mielestäni on, miten juhlapäivinä voisi täysin siemauksin nauttia syömisestä mutta ei kuitenkaan lihoisi. Avaimena siihen näen panostamisen ruoan laatuun määrän sijaan.
Jo jouluruokien hankinnassa voi ottaa lähtökohdaksi se, että syödään erittäin laadukkaasti ja herkullisia ruokia mutta määrällisesti ei sen enempää kuin muulloinkaan. Näin jouluna ja välipäivinä ei kerry välttämättä lainkaan lisää painoa, vaikka jokaisesta suupalasta on nautittu.
Ennen joulua voi miettiä perheen kanssa, mitä todella tekisi mieli syödä jouluna. Jos se ei ole kinkku, ei ole mikään pakko ostaa sitä perinteen vuoksi. Kinkku sopii siitäkin syystä huonosti nykypäivään, että se on iso mutta perheet pieniä. Kinkun hankkiminen melkeinpä pakottaa syömään paljon lihaa, kun sitä on jokaista syöjää kohti paljon.
Jos vanhat jouluperinteet tuntuvat elähtäneiltä, niiden sijaan voi luoda uusia. Niitä voidaan ideoida perheen kesken. Uudeksi joulutavaksi voi ottaa vaikkapa sen, että syödään fasaania ja paahdettuja kastanjoita – tai mitä vain tekeekin mieli.
Jouluksi voi myös hankkia ruokia ja juomia, joita ei ole varaa ostaa arkena. Voi tyydyttää omaa uteliaisuuttaan: voi kokeilla ruokia ja herkkuja, joita ei ole koskaan aiemmin maistanut mutta tekisi kerrankin mieli. Harvinaisempia herkkuja voi ostaa halleista ja kaupunkien erikoisliikkeistä.
Omaan kotiini ostan jouluksi ainakin lohta, runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sekä herkutteluun muutaman suklaakonvehdin — mahdollisesti belgialaisia suklaita myyvästä liikkeestä. Perinteisistä kelpuutan lanttulaatikon. Lohen rinnalle ostan jotain hyvää valkoviiniä. Ja ehkä kokeilen uteliaisuuttani myös sitä fasaania.
Viitteet:
Andersson I, Rössner S. The Christmas factor in obesity therapy. Int J Obes Relat Metab Disord. 1992 Dec;16(12):1013-5.
Díaz-Zavala RG, et al. Effect of the Holiday Season on Weight Gain: A Narrative Review. J Obes. 2017;2017:2085136.
Helander EE, et al. Weight Gain over the Holidays in Three Countries. N Engl J Med. 2016 Sep 22;375(12):1200-2.
Stevenson JL, et al. Effects of exercise during the holiday season on changes in body weight, body composition and blood pressure. Eur J Clin Nutr. 2013 Sep;67(9):944-9.
Yanovski JA, et al. A prospective study of holiday weight gain. N Engl J Med. 2000 Mar 23;342(12):861-7.