Suomen Terveysravinto

Blogia toimittaa ravintoasiantuntija Juhana Harju

  • SUOMEN TERVEYSRAVINTO
  • ETUSIVU
  • KIRJOITTAJA

Arkistot: joulukuu 2022

Mikromuovi ravinnossa ja miten sitä voi vähentää

joulukuu 5, 2022 By Juhana Harju Kommentoi

Mikromuovit ovat muovihiukkasia, joita on päätynyt kaikkialle luontoon, jopa Etelämantereelle.

Mikromuoveiksi lasketaan läpimitaltaan 1 mikrometristä 5 millimetriin kokoiset muovihiukkaset. Usein mikromuoveiksi luetaan myös noin virusten kokoiset, alle 1 mikrometrin nanomuovit.

Mikromuovia on levinnyt kaikkialle maapallolle.

 

Mikromuovit koostuvat polymeereista ja muovin lisäaineista. Osa muovin lisäaineista, kuten ftalaatit ja bromatut palonestoaineet, ovat terveydelle haitallisia.

Tekokuituvaatteet paha mikromuovin lähde

Tekokuiduista irtoavat mikromuovit ja autonrenkaiden kumi ovat tasavahvoja mikromuovin lähteitä. Joissain analyyseissa tekokuitutekstiileistä irtoavat kuidun pätkät ovat olleet valtamerien suurin mikromuovin lähde. Toisten analyysien mukaan autojen renkaiden kumihiukkaset ovat merkittävämpi lähde.

Tekokuituisista tekstiileistä – vaatteista ja kodin tekstiileistä – irtoaa niitä pestäessä mikrokuituja. Niitä kulkeutuu jäteveden mukana vesistöihin.

Tutkijat pitävät vaatteista ja tekstiileistä irtoavia mikromuoveja haitallisina myös siksi, että kuitumaisen tai karvamaisen muotonsa vuoksi ne tulevat helposti merenelävien syömiksi ja päätyvät siksi osaksi ravintoketjua.

Tekstiilien ohella autojen renkaat ovat toinen suuri mikromuovin lähde. Renkaiden kuluessa kumihiukkasia – synteettisiä polymeerejä – kulkeutuu huleveden mukana mereen. Tekonurmikenttien täytteenä käytettävää kumirouhetta päätyy sadeveden mukana ympäristöön tuhansia tonneja.

Muita mikromuovin merkittäviä lähteitä ovat muun muassa muovipelletit, kalaverkot, maalit, kosmetiikan sisältämät mikrohelmet sekä muovipullot ja muovipussit.

Mikromuovia myös lisätään tarkoituksellisesti erilaisiin tuotteisiin, kuten lannoitteisiin, kasvinsuojeluaineisiin, kosmeettisiin valmisteisiin, pesuaineisiin, maaleihin sekä teollisuudessa käytettäviin tuotteisiin, kerrotaan Euroopan kemikaaliviraston sivulla (ECHA).

Mikromuovi ei ole pelkkä ympäristöongelma, sillä ympäristöön joutunutta mikromuovia päätyy myös ravintoketjuun ja ihmisiin. Mikromuovi ympäristöongelmana ja mikromuovi terveysriskinä ovatkin erottamattomasti kytköksissä toisiinsa.

Jos halutaan rajoittaa mikromuovin kerääntymistä ravintoomme, on välttämätöntä rajoittaa myös mikromuovin päätymistä ympäristöön.

Mikromuovi kerääntyy ympäristöön eikä hajoa

Mikromuovia on kaikkialla ympäristössämme, ja sitä on erityisesti meriluonnossa. Viheliäistä mikromuovissa on se, että se on äärimmäisen pysyvää eikä se hajoa biologisesti. Mitä enemmän päästämme luontoon muovia, sitä suuremmaksi mikromuovin pitoisuus elinympäristössämme kasvaa.

Simpukat ovat herkullisia mutta niihin kerääntyy mikromuovia.

 

On ennakoitu, että muovin tuotanto maailmassa kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Ottaen huomioon sen, että mikromuovi ei katoa ympäristöstämme, sen määrän voi odottaa jatkuvasti kasvavan, vaikka oppisimmekin vähän rajoittamaan sen päätymistä luontoon.

Joitakin vuosia sitten tosin havaittiin erään bakteerin syövän yhtä lajia muovia, PET-muovia. Toistaiseksi löydöstä voi kuitenkin pitää lähinnä kuriositeettina, jolla ei tietääkseni ole vielä suurta käytännön merkitystä.

Mikromuovia kerääntyy myös ihmisen elimistöön

Ihmisen elimistöön päätyy mikromuovia pääasiassa ruoasta ja hengitysilmasta. Pieniä, 1-10 mikrometrin kokoisia mikromuovin hiukkasia imeytyy suoliston seinämän läpi. Jonkin verran mikromuovia voi päätyä elimistöömme myös ihon kautta.

Mikromuovia on havaittu ihmisen ruoansulatuselimistössä, keuhkoissa ja veressä ja jopa istukassa. Viimemainittua tutkijat pitävät hyvin huolestuttavana (Ragusa 2021).

Mikromuovia on niin aikuisten kuin lastenkin ulosteissa. Vauvojen ulosteissa mikromuovia on analyysitulosten mukaan huomattavasti enemmän kuin aikuisten (Zhang 2021).

Mikromuovia eniten simpukoissa

Monissa ruoka-aineissa on havaittu olevan mikromuovin partikkeleita. Mikromuovia on eniten merenelävissä, varsinkin simpukoissa. Lisäksi mikromuovin lähteitä ovat ainakin maito, hana- ja pullovesi, olut, suola, sokeri ja hunaja.

Teehen mikromuovia päätyy suuria määriä pyramidin muotoisista teepusseista, jotka on valmistettu muovista (Hernandez 2019).

Osaan ruoista, kuten kalaan ja simpukoihin, mikromuovi päätyy ravintoketjun mukana. Maitoon ja olueen mikromuovin arvellaan päätyvän valmistusprosessissa käytettävistä suodattimista sekä mahdollisesti myös maitotölkkien muovikorkeista (Kadac-Czapska 2022).

Kaloissa mikromuovia on pääasiassa niiden ruoansulatusjärjestelmässä. Kun kalat perataan, kalojen mikromuovi ei käytännössä ole ihmiselle terveydellisesti yhtä merkittävä ongelma kuin äyriäisten mikromuovi, josta ei pääse eroon puhdistamalla.

Saamme mikromuovia myös kertakäyttöastioista ja ruokapakkauksista. Kuumiin juomiin ja ruokiin mikromuovia erittyy paljon enemmän kuin kylmiin ruokiin.

Mikromuovia muodostuu myös huomattavia määriä, kun tuttipulloja steriloidaan ja kun niissä sekoitetaan äidinmaidonkorvike kuumaan veteen. Tutkimuksessa on havaittu, että vauvat saavat pullomaidon mukana jopa miljoonia mikromuovihiukkasia pelkästään yhden päivänä aikana (Li 2020).

Sisäilmassa tekokuitujen mikromuovia

Ravinnon ohella hengitysilma on toinen merkittävä mikromuovin lähde. Sisäilmaan mikromuovia päätyy tekokuituisista vaatteista ja kodin tekstiileistä, kuten tekokuituisista karvalankamatoista ja fleecepeitoista.

Tekstiileistä mikromuovia liitelee kodeissa lattialle ja muille pinnoille huonepölynä. On havaittu, että keskimäärin kodin huonepölystä 39 prosenttia on mikromuovia.

Kuivausrummun nukan muovikuituja. Neula kertoo mittakaavan.

 

Kuivausrummut ovat paha mikromuovin lähde. Hongkongilaisen yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että kuivausrummulla kuivatessa mikrokuituja irtoaa jopa 40 kertaa enemmän kuin vaatteita pesukoneessa pestäessä (Phys.org 2022).

Ulkoilman mikromuovipitoisuudet ovat yleensä pieniä. Tuulten mukana mikromuovia leviää kuitenkin kaikkialle maapallolle, myös asumattomille seuduille.

Mikromuovin suhteen tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta

Eläinkokeissa ja solumalleissa suurten mikromuovipitoisuuksien on osoitettu olevan haitallisia. Näiden tutkimusten perusteella mahdollisia toksisia vaikutuksia ovat oksidatiivinen stressi, solutoksisuus, tulehduksen lisääntyminen, häiriöt aineenvaihdunnassa ja muovien kulkeutuminen kudoksiin (Danopoulos 2020).

On myös joitakin havaintoja neurotoksisuudesta, lisääntymistoksisuudesta ja karsinogeenisuudesta. Lisäksi on epäsuoria todisteita muoveihin tarttuneiden kemikaalien ja mikro-organismien haitallisista vaikutuksista.

”Mikromuovit voivat vaikuttaa testiorganismien kehon lisäksi psyykeenkin”, todetaan tämänvuotisessa katsausartikkelissa (Kadak-Czapska 2022).

Mikromuoveissa ovat epäterveellisiä itse muovin lisäksi myös niissä käytetyt lisäaineet sekä bakteerit ja hiivasienet, joille mikromuovi on otollinen kasvualusta. Nämä aineet voivat päästä mikromuovin mukana eläviin organismeihin, ihminen mukaan luettuna.

Tutkimuksissa on tyypillisesti selvitetty suurten mikromuovimäärien haitallisuutta tai mikromuovien vaikutusta suoraan soluun. Vielä ei tiedetä, voiko mikromuovi vahingollista myös sellaisina määrinä, joita ihmiset normaalisti saavat ravinnosta ja hengitysilmasta.

Tieteellisessä katsausartikkelissa kuitenkin katsotaan, että ”mikromuoveilla on potentiaalia vahingoittaa ihmisen terveyttä.” (Pironti 2021)

Vesiekologian professori Albert Koelmans sanoo Nature-tiedelehden artikkelissa, että hän ei ole niinkään peloissaan mikromuovien nykyisestä saannista, mutta hän on hieman huolissaan tulevaisuudesta, jos emme tee mitään vähentääksemme mikromuovin leviämistä ympäristöön (Lim 2021).

Tutkijat myös muistuttavat varovaisuusperiaatteesta. Tieteellisen näytön viitatessa haittojen mahdollisuuteen, mutta tiedon ollessa vajavaista, on mielekästä noudattaa varovaisuusperiaatetta (Leslie 2020).

Varovaisuusperiaate ei merkitse pelokasta suhtautumista asiaan vaan sitä, että tehdään käytännön toimenpiteitä, jotta altistuminen mikromuoville vähenee.

Näin voit vähentää ruoasta saamaasi mikromuovia
  • Jos olet syönyt runsaasti äyriäisiä, simpukat mukaan lukien, niiden syömistä on todennäköisesti järkevää vähentää.
  • Vältä noutokahveja ja juo kahvit ja muut kuumat juomat mieluummin kahvilassa keraamisista tai lasisista astioista.
  • Teltanmuotoiset teepussit ovat mikromuovin lähde. Laita tee mieluummin irtoteestä.
  • Vähennä muovipakkauksissa ja muovilla pinnoitetuissa pakkauksissa myytävän ja tilattavan ruoan ostamista.
  • Vältä muovisten astioiden käyttöä mikrossa. Tarkista kuitenkin, että lasisessa tai keraamisessa astiassasi on “mikronkestävä” tai ”microwave safe/proof” -merkintä.
  • Vältä muovisten juomapullojen käyttöä ja korvaa ne lasisilla tai ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla.
  • Vältä mieluiten muovisia tuttipulloja ja korvaa ne lasisten käytöllä. Jos kuitenkin jatkat muovisten tuttipullojen käyttöä, huuhtele ne steriloinnin jälkeen kolmeen kertaan kylmällä vedellä.
Käytä vähemmän tekokuitutekstiileitä
  • Pidä kodin huoneilma puhtaana leijailevista mikromuoveista – käytä vähemmän tekokuituvaatteita ja korvaa niitä luonnonkuiduista valmistetuilla vaatteilla.
  • Tekokuituisista fleecepeitoista ja karvalankamatoista irtoaa huoneilmaan paljon mikromuovia. Osta kotiin mieluummin luonnonkuiduista valmistettuja peittoja ja mattoja.
  • Älä kuivaa vaatteita kuivausrummussa vaan ripusta ne narulle kuivumaan. Se säästää myös energiaa ja luonnonvaroja.
  • Vältä ihmesienen käyttöä siivouksessa. Sienen kuluessa muodostuvat mikromuovit eivät niinkään leviä huoneilmaan mutta ne päätyvät likaamaan vesistöjä.
Lähteet:

Boucher J, Friot D. Primary microplastics in the oceans. IUCN: International Union for Conservation of Nature. 2017.

Danopoulos E, Jenner LC, Twiddy M, Rotchell JM. Microplastic Contamination of Seafood Intended for Human Consumption: A Systematic Review and Meta-Analysis. Environ Health Perspect. 2020 Dec;128(12):126002.

De-la-Torre GE. Microplastics: an emerging threat to food security and human health. J Food Sci Technol. 2020 May;57(5):1601-1608.

Hernandez LM, Xu EG, Larsson HCE, et al. Plastic Teabags Release Billions of Microparticles and Nanoparticles into Tea. Environ Sci Technol. 2019 Nov 5;53(21):12300-12310.

Kadac-Czapska K, Knez E, Grembecka M. Food and human safety: the impact of microplastics. Crit Rev Food Sci Nutr. 2022 Oct 17:1-20.

Kibria G. Global Review and Analysis of the Presence of Microplastics in Fish. Asian Fisheries Science. 2022;35::191–256.

Kibria G, Nugegoda D, Haroon Y. Microplastic Pollution and Contamination of Seafood (Including Fish, Sharks, Mussels, Oysters, Shrimps and Seaweeds): A Global Overview. Microplastic Pollution, 2022:277-322.

Leslie HA, Depledge MH. Where is the evidence that human exposure to microplastics is safe? Environ Int. 2020 Sep;142:105807.

Leslie HA, van Velzen MJM, Brandsma SH, Vet al. Discovery and quantification of plastic particle pollution in human blood. Environ Int. 2022 May;163:107199.

Li D, Shi Y, Yang L, et al. Microplastic release from the degradation of polypropylene feeding bottles during infant formula preparation. Nat Food. 2020;1:746-54.

Lim X. Microplastics are everywhere — but are they harmful? Nature. 2021 May 4.

Microplastics from textiles: towards a circular economy for textiles in Europe. European Environmental Agency. 2022 Feb 10.

Mikromuovit. Euroopan kemikaalivirasto. Vierailtu 24.11.2022.

Pironti C, Ricciardi M, Motta O, Miele Y, Proto A, Montano L. Microplastics in the Environment: Intake through the Food Web, Human Exposure and Toxicological Effects. Toxics. 2021 Sep 16;9(9):224.

Ragusa A, Svelato A, Santacroce C, et al. Plasticenta: First evidence of microplastics in human placenta. Environ Int. 2021 Jan;146:106274.

Research finds clothes dryers are an overlooked source of airborne microfibers. City University of Hong Kong. Phys.org. 2022 Apr 8.

Song K, Ding R, Sun C, et al. Microparticles and microplastics released from daily use of plastic feeding and water bottles and plastic injectors: potential risks to infants and children in China. Environ Sci Pollut Res Int. 2021 Nov;28(42):59813-59820.

Zhang J, Wang L, Trasande L, Kannan K. Occurrence of Polyethylene Terephthalate and Polycarbonate Microplastics in Infant and Adult Feces. Environ Sci Technol Lett. 2021;8(11):989-94.

UUSIMMAT ARTIKKELIT

  • Nivelreuman hoitoa tukeva ruokavalio
  • Meditaation terveyshyötyjä
  • Refluksiin apua ruokavaliosta ja elämäntavoista
  • Mikromuovi ravinnossa ja miten sitä voi vähentää
  • Sydäntaudin ehkäisy ravinnolla
  • Aivohalvauksen riskin pienentäminen ruokavaliolla
  • Biologista ikääntymistä on mahdollista hidastaa
  • Ekstraneitsytoliiviöljyn monta terveyshyötyä
  • Tumma suklaa – herkku, jota ei tarvitse vältellä
  • Tutustu Välimeren ruokavalioon
  • Cilenton 100-vuotiaat
  • Usein saunominen on hyväksi terveydelle
  • Luonnollisempia keinoja kivun lievitykseen
  • Paastoa jäljittelevä ruokavalio
  • Aikarajoitetun syömisen hyötyjä
  • Ruokavaliota kannattaa täydentää sienillä
  • Ergotioneiini – pitkäikäisyysvitamiini?
  • Luonnollista lievitystä vaihdevuosioireisiin
  • Viivästyneen lihaskivun (DOMS) lievittäminen
  • Ikenien terveyteen voi vaikuttaa ruokavaliolla
  • Pähkinöiden 10 terveyshyötyä
  • Onko margariini terveellistä?
  • Suoliston mikrobiota tasapainoon ruokavaliolla
  • Ideoita etätyöläisen lounasruoiksi
  • Näin grillaat terveellisemmin
  • 30 terveellisintä ruoka-ainetta
  • Epidemia voidaan tukahduttaa myös Suomessa
  • Luonnollisempia keinoja unen parantamiseen
  • Näillä keinoin voit elää monia vuosia pitkäikäisemmäksi
  • Ruokavalio, jossa terveellisyys ja ekologisuus yhdistyvät

BLOGIN ARKISTOT

  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • elokuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • marraskuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • helmikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • marraskuu 2015
  • elokuu 2015
  • heinäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • joulukuu 2014
  • marraskuu 2014
  • lokakuu 2014
  • syyskuu 2014
  • elokuu 2014
  • heinäkuu 2014
  • toukokuu 2014
  • huhtikuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • helmikuu 2014

Tilaa blogin päivitykset

Tilaajana saat ilmoituksen sähköpostiisi aina kun uusi blogikirjoitus julkaistaan.

Kiitos!

Avainsanat

AGE-tuotteet Alkoholi Alumiini Alzheimerin tauti Bergamottiuute CRP Dementia Ekstraneitsytoliiviöljy Glutationi Grillattu liha Herkkusienet Ikääntyminen Ilmastonmuutos Kala Kuitu LDL-kolesteroli Liukoinen kuitu Luomu Luonto Luontoliikunta Oliiviöljy PAH-yhdisteet Painonhallinta Pitkäikäisyys Polyfenolit Pähkinät Raakaravinto Ravitsemussuositukset Rintasyöpä Saksanpähkinät Salaatti SIRT1 Soija Sydäntauriski Sydäntauti Sydäntautiriski Sydänterveys Syöpä Tulehdus Tyydyttynyt rasva Urheiluravinteet Valkosipuli Viini Voi Välimeren ruokavalio

ETSI BLOGISTA

KESKUSTELUOHJE

Haluan säilyttää blogissa myönteisen ilmapiirin. Kommenteissa saa esittää kriittisiäkin ajatuksia, mutta töykeät, loukkaavat ja jankkaavat kommentit poistetaan tai niitä ei julkaista. Pyydän ystävällisesti esiintymään omalla koko nimellä, jos kommentoit. Tervetuloa siis keskustelemaan hyvässä hengessä.

SEURAA FACEBOOKISSA

Copyright © 2023 Suomen Terveysravinto · Kirjaudu sisään · Tilaa blogin päivitykset