Refluksiin apua ruokavaliosta ja elämäntavoista

Närästys tarkoittaa polttavaa tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Se on yleinen vaiva – suomalaisista 10–15 prosenttia kokee sitä viikoittain, ja kuukausittain sitä on vielä useammalla.

Toistuvan närästyksen syy on usein refluksitauti, jossa mahan sisältöä nousee ruokatorveen. Refluksitautiin voi liittyä myös muita oireita, esimerkiksi nielemiskipua, palan tunnetta kurkussa ja yskää.

 

Refluksitaudista puhutaan silloin, kun refluksioireita esiintyy vähintään kaksi kertaa viikossa ja elämänlaatu on heikentynyt oireiden takia.

Refluksissa merkittävä tekijä on ruokatorven alemman sulkijalihaksen (LES) spontaani avautuminen. Sulkijalihaksen tulisi toimia kuin takaiskuventtiilin: sen tulisi päästää ruokaa alas mahalaukkuun, mutta estää happaman mahansisällön pääsy takaisin ruokatorveen.

Refluksitaudissa alemman sulkijalihaksen paine ei syystä tai toisesta riitä pitämään sitä jatkuvasti suljettuna.

Refluksin yleisellä lääkehoidolla on heikkouksia

Periaatteessa lääkkeettömiä hoitoja suositellaan hoitona kaikille refluksitautia sairastaville. Kuitenkaan vastaanotoilla lääkkeettömistä vaihtoehdoista ei useinkaan kerrota potilaalle, vaan hoidoksi kirjoitetaan usein yksioikoisesti protonipumpunestäjälääkitys (PPI) -resepti.

Vaikka PPI-lääkkeiden pitäisikin olla tehokkaita lyhytaikaisten tutkimusten perusteella, yli puolella niiden käyttäjistä närästysoireet kuitenkin jatkuvat lääkityksestä huolimatta (Delshad 2020).

Näiden lääkkeiden käytön turvallisuus on myös herättänyt huolta. Käyttö yhdistetty esimerkiksi suurempaan sydäntaudin ja osteoporoottisten murtumien riskiin (Shiraev 2018, Zhou 2016).

Pitkään käytettyinä PPI-lääkkeiden on todettu lisäävän infektioriskiä, vähentävän vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä sekä heikentävän paksunsuolen mikrobiotan koostumusta.

Gastroenterologian ylilääkäri Markku Voutilaisen mukaan PPI-lääkkeiden normaalin käytön raja kulkee noin 2–3 kuukaudessa (Seppälä 2020).

Pitkään näitä lääkkeitä syöneiden kannattaa ottaa hoitavan lääkärin kanssa puheeksi, olisiko närästyksen tai refluksitaudin hoitoon muita, turvallisempia vaihtoehtoja.

Käytetäänpä refluksitaudin hoitoon lääkkeitä tai ei, elämäntapakeinot kannattaa ottaa joka tapauksessa käyttöön. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on arvioitu, että elämäntapakeinojen noudattaminen vähentää refluksioireita huomattavasti myös lääkkeitä käyttävillä (Mehta 2021).

Syömistavoilla voi vaikuttaa refluksiin

Tutkimuksissa on havaittu, että monet huonot syömiseen liittyvät tavat lisäävät voimakkaasti refluksin eli mahan sisällön takaisinvirtauksen riskiä. Vastaavasti voit vähentää refluksia hyvillä syömistottumuksilla.

Vältä syömistä myöhään illalla

Myöhään syöminen lisää huomattavasti varsinkin yöllä vaivaavan refluksin riskiä. Tuoreessa koostetutkimuksessa on havaittu, että jos päivällinen on syöty vähemmän kuin kolme tuntia ennen nukkumaan menoa, se yhdistyy yli 7 kertaa suurempaan refluksin riskiin (Zhang 2022).

Viimeiseen kolmeen tuntiin ennen nukkumaanmenoa ei siis kannata syödä mitään. Syömättömyys loppuillasta on myös sikäli hyödyllistä, että riittävän pitkä yöpaasto aktivoi mitokondrioita (Savolainen 2021).

Aamiainen kannattaa syödä

On havaittu, että aamiaisen väliin jättäneillä on lähes 3 kertaa suurempi refluksin riski. Osaltaan se saattaa johtua siitä, että aamiaisen syömättä jättäneet syövät liikaa lounaalla.

Aamiaisen syöminen ei pelkästään vähennä refluksioireita, vaan esimerkiksi aikarajoitettua syömistä koskevissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että aamiaisen syöminen on monin tavoin metabolisesti hyödyllistä.

Syö rauhallisesti

Nopeasti syövillä on havaittu olevan huomattavasti useammin refluksia. Koostetutkimuksen mukaan nopeasti ateriansa syövillä on 4 kertaa useammin refluksia hitaasti syöviin verrattuna.

Syö maltillisia annoksia

Itsensä täyteen ahtavilla on havaittu olevan lähes 3 kertaa useammin refluksia kuin maltillisia annoksia syövillä. Näin ollen refluksista kärsivän kannattaa syödä maltillisia annoksia. Perinteinen okinawalainen ohje syödä itsensä vain 80-prosenttisen täyteen on hyvä.

Odota ruoan jäähtymistä

Ruoan syöminen hyvin kuumana on yksi refluksin riskitekijöistä. Kuumana ruokansa syövillä on havaittu olevan lähes 2 kertaa suurempi refluksin riski. Osaltaan se voi johtua kuuman ruoan ruokatorvea ärsyttävästä vaikutuksesta.

Vältä runsasta juomista aterialla

Runsasta juomista aterian yhteydessä kannattaa välttää. Nesteet ensinnäkin laimentavat mahahappoja ja hidastavat siten mahalaukun tyhjentymistä. Nesteet myös lisäävät mahalaukun sisällön määrää. Mahan ollessa täynnä ruokatorven alempaan sulkijalihakseen kohdistuu enemmän painetta. Se puolestaan lisää refluksin riskiä.

Muita elämäntapatekijöitä

Ylipaino ja lihavuus riskitekijöitä

Ylipaino ja lihavuus ovat vahvimpiin kuuluvia refluksin riskitekijöitä. Se johtuu muun muassa siitä, että runsas vatsanseudun rasva aiheuttaa painetta pallean tienoilla.

Maltillinenkin painonpudotus auttaa monesti refluksissa. Erässä tutkimuksessa havaittiin, että painoindeksin (BMI) pienentyessä 3,5:llä säännölliset refluksioireet vähenivät 40 prosenttia.

Tupakointi lisää refluksin riskiä

Tupakointi lisää refluksia vähentämällä ruokatorven alemman sulkijalihaksen painetta. Vastaavasti on havaittu, että tupakoinnin lopettaminen vähentää refluksioireita. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että tupakoinnin onnistuneesti vuodeksi lopettaneiden refluksioireet vähenivät 44 prosenttia.

Rankka liikunta lisää riskiä

Rasittava liikunta, kuten juoksu, aiheuttaa helposti refluksia. Toisaalta myös liikkumattomuus lisää sen riskiä, joten refluksin vähentämiseksi parasta on harrastaa liikuntaa kohtuullisesti.

Mieli vaikuttaa

Aivoilla ja suolistolla on vahva hermostollinen yhteys. Niinpä ei ole ihme, että ahdistus on yhdistetty närästykseen.

Ruokavaliomuutokset auttavat refluksissa

Ateriakokojen ja syömisen ajoittamisen lisäksi myös ruokavaliomuutoksin voi vähentää hyvin närästystä ja refluksia. Yleensä kannattaa aloittaa siitä, että vähennetään refluksia tavallisimmin aiheuttavien ruokien ja juomien nauttimista.

Tavallisimpia refluksia pahentavia ruokia

Seuraavassa kerron tavallisimmista refluksia pahentavista ruoista. Jos kärsit refluksioireista jatkuvasti tai usein, näiden ruokien ja juomien rajoittaminen on suositeltavaa.

Hiilihapotetut juomat

Hiilihapotetut juomat, ja varsinkin kolajuomat, ovat pahimpia refluksin aiheuttajia. Ne lisäävät painetta mahalaukussa, minkä vuoksi ne röyhtäyttävät helposti.

 

Lisäksi monien hiilihapotettujen juomien pH on matala. Esimerkiksi kolajuomien pH on niinkin matala kuin 2,5–3,4, mikä johtuu pääasiassa niihin lisätystä fosforihaposta (Borjian 2010).

Hiilihapotettuja juomia kannattaa refluksissa korvata veden juomisella. Vesi ei aiheuta painetta ruokatorven alasulkijaan, ja lisäksi veden pH on neutraali tai lievästi emäksinen (esimerkiksi Helsingin juomaveden pH on 8,4–8,5).

Rasvainen tai paistettu ruoka

Runsasrasvainen ruoka lisää sappihappojen eritystä, ja lisäksi sillä on ruokatorven alempaa sulkijalihasta löystyttävää vaikutusta, minkä vuoksi se pahentaa refluksioireita. Paistettaessa lisäksi muodostuu haitallisia yhdisteitä, jotka voivat myös aiheuttaa vatsaärsytystä.

Sitrushedelmät

Sitrushedelmät voivat ärsyttää happamuutensa vuoksi suoraan ruokatorvea ja pahentaa siten närästys- ja refluksioireita. Sitrushedelmien syömistä onkin hyvä korvata muilla hedelmillä.

Tomaatti

Tomaattiruoat ovat sitrushedelmien tavoin happamia ja voivat ärsyttää ruokatorvea ja pahentaa siten refluksioireita.

Raa’at hedelmät ja marjat

Raakojen hedelmien ja marjojen syöminen aiheuttaa voimakkaasti refluksia. Esimerkiksi raa’at omenat ja raa’at marja-aroniat ovat pahoja refluksin aiheuttajia.

Happamat hedelmämehut

Happamat hedelmämehut voivat sitrushedelmien tavoin ärsyttää ruokatorvea.

Voimakkaat mausteet

Voimakkaat mausteet, kuten chili, ovat tunnettuja närästyksen ja refluksioireiden pahentajia. Voimakkaat mausteet aiheuttavat närästystä ärsyttämällä ruokatorven limakalvoa.

Voimakkaiden mausteiden käyttöä voi korvata miedommilla, kuten pienellä määrällä mustapippuria sekä yrttimausteilla.

Sipuli ja valkosipuli

Sipuli ja valkosipuli kuuluvat myös tavallisiin närästystä ja refluksia pahentaviin ruokiin. Näiden kohdalla vähentäminen todennäköisesti useimmiten riittää.

Minttu ja piparminttu

Minttu ja piparminttu lisäävät refluksioireita aikaansaamalla ruokatorven alemman sulkijalihaksen nopean rentoutumisen. Jos kärsit usein refluksista, voi olla paikallaan välttää esimerkiksi minttuteetä ja piparminttupurukumia.

Kahvi ja vahva tee

Tutkimuksissa on havaittu, että kahvia paljon juovilla on enemmän refluksioireita kuin sitä korkeintaan 2 kupillista päivässä nauttivilla. Kahvin juontia kannattaakin vähentää niin kauan kuin refluksioireet vaivaavat.

Kahvi pahentaa refluksia kofeiinin sekä sisältämiensä tanniinien vuoksi. Kofeiini löystyttää ruokatorven alempaa sulkijalihasta. Kahvin tanniinit puolestaan saavat mahan erittämään happoa, mikä pahentaa närästystä ja refluksia. Myös vahva tee sisältää tanniineja ja senkin juominen voi aiheuttaa refluksioireita.

Refluksioireista kärsivälle vihreä tee sopii todennäköisesti paremmin kuin kahvi ja musta tee, mutta senkin juonnissa on hyvä noudattaa kohtuullisuutta.

Suklaa

Suklaa sisältää kofeiinia ja teobromiinia, jotka rentouttavat ruokatorven alasulkijaa ja pahentavat siten refluksioireita. Myös suklaan rasvaisuus on omiaan aiheuttamaan närästystä.

Alkoholijuomien vaikutukset poikkeavat toisistaan

Yleisesti ottaen alkoholijuomat lisäävät hieman refluksin riskiä. Koostetutkimuksen mukaan alkoholinkäyttö lisää refluksin riskiä 28 prosentilla, kun kaikkia tutkimuksia tarkastellaan yhdessä (Zhang 2021).

Alkoholijuomilla on kuitenkin eroja. Väkevät alkoholijuomat ärsyttävät ruokatorvea ja pahentavat siten refluksia. Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että väkeviä käyttäneillä oli lähes 3 kertaa useammin refluksia.

Valkoviinin on puolestaan havaittu vähentävän ruokatorven alemman sulkijalihaksen painetta, jolloin takaisinvirtausta tapahtuu helposti. Punaviinillä ei ole juurikaan tällaista ruokatorven alasulkijaa löystyttävää vaikutusta, joten se on valkoviiniä parempi valinta (Pehl 1998).

Olut on pH-arvoltaan melko neutraalia, mutta se röyhtäyttää helposti. Kontrolloidussa tutkimuksessa on havaittu, että olut aiheuttaa refluksia yhtä paljon kuin valkoviinikin refluksista kärsivillä potilailla (Pehl 2006).

Refluksista kärsivän on hyvä tarkkailla alkoholin vaikutusta omiin oireisiinsa. Jos alkoholia nautitaan ollenkaan, lasillinen punaviiniä silloin tällöin voi olla paras juomavalinta.

Refluksissa auttavia ruokavaliomalleja

Kasvisruokavalio ja Välimeren ruokavalio hyödyksi

Ruokavaliomalleista kasvisruokavalion noudattamisen on havaittu yhdistyvän 66 prosenttia pienempään refluksin riskiin.

Myös Välimeren ruokavaliota noudattavilla on huomattavasti pienempi refluksi riski. Albanialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että tutkittavilla, jotka eivät olleet noudattaneet Välimeren ruokavaliota, oli 2,3 kertaa suurempi refluksin riski.

Välimeren ruokavalion on havaittu auttavan myös kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa sen noudattamista verrattiin tavanomaiseen protonipumpun estäjä -lääkitykseen. Välimeren ruokavaliota noudattaneessa ryhmässä nautittiin lisänä emäksistä vettä, jonka pH oli yli 8. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Välimeren ruokavalio auttoi refluksissa vähintään yhtä hyvin kuin lääkitys (Zalvan 2017).

Vaikka Välimeren ruokavalion on havaittu auttavan refluksissa, sitä ei voi pitää ihanteellisena sen hoitoon, sillä siihen kuuluu myös refluksia pahentavia ruokia ja juomia, kuten tomaattia, sitrushedelmiä, kahvia ja alkoholia. Lisäksi oliiviöljyä käytetään siinä monesti enemmän kuin refluksissa olisi hyväksi.

Parempana refluksiin pidän Koufmanin ruokavaliota, jonka esittelen seuraavassa.

Koufmanin vähähappoinen ruokavalio

Lääkäri ja refluksitutkija Jamie Koufman on kehittänyt vähähappoisen ruokavalion refluksin ja erityisesti laryngofaryngeaalisen refluksin hoitoon. Ruokavalion erityinen piirre on, että siitä eliminoidaan alkuvaiheessa kaikki ruoat, joiden pH on alle 5. Siten esimerkiksi sitrushedelmiä, tomaattia tai virvoitusjuomia ei kuulu siihen.

Happamien ruokien rajoittamista perustellaan sillä, että happamat ruoat muuttavat ruokatorven pH:n happamaksi, jolloin pepsiini, ruoansulatusentsyymi, aktivoituu ja pääsee aiheuttamaan tulehdusta ruokatorvessa. Kun ruokavaliota säädetään pH:lla mitattuna emäksisemmäksi, ruokatorven limakalvon pH pysyy neutraalina eikä pepsiini aktivoidu.

 

Koufman selvitti kehittämänsä ruokavalion vaikutusta kaksiviikkoisessa interventiossa, johon osallistuneilla oli sellainen laryngofaryngeaalinen refluksi, johon protonipumpun estäjä -lääkitys ei ollut auttanut. Tutkimuksessa vähähappoisen ruokavalion havaittiin lievittävän refluksin oireita (Koufman 2011).

Koufmanin ruokavaliossa sallittuja ovat:

• Vihannekset – mutta ei tomaatti, paprika tai sipuli
• Peruna ja juurekset – mutta ei sipuli
• Banaani ja melonit (vesimeloni, cantaloupemeloni ja hunajameloni)
• Avokado
• Sienet
• Leipä, kaurapuuro ja muu täysjyvävilja, riisi, pasta, aamiaismurot, muffinssit, popcorn (ilman voita)
• Pavut ja tofu
• Kala (grillattuna, uunissa tai höyrytettynä)
• Kana ja kalkkuna (ilman nahkaa)
• Rasvaton maito, soijamaito, mantelimaito
• Oliiviöljy (korkeintaan 2 rkl päivässä)
• Yrtit – mutta ei valkosipulia tai sinappia
• Mausteista sallittuja on inkivääri
• Muita sallittuja ovat mm. agave, aloe vera, kahvi (korkeintaan 1 kupillinen päivässä), munanvalkuainen ja hunaja

Banaania Koufman pitää erinomaisena välipalaruokana mutta lisää, että banaanit olisi parasta nauttia keltaisina ennen kuin niihin on ilmestynyt mustia pilkkuja. Vaikkakin banaani sopii refluksista kärsiville yleensä hyvin, 1–5 prosentille ihmisistä banaani aiheuttaa refluksia, joten poikkeuksia on.

Jos haluat tietää Koufmanin lähestymistavasta enemmän, niin hän on kirjoittanut kollegoidensa kanssa Dropping Acid -nimisen kirjan, ja hänellä on myös nimeään kantava nettisivusto.

Koufmanin ruokavalio on varsin rajoittava eikä sitä ole tarkoitus noudattaa pysyvästi, vaan sitä voidaan vähitellen laventaa, kun oireet ovat helpottaneet.

Koufmanin ruokavaliota ei pidä sekoittaa takavuosien muodikkaaseen pH-ruokavalioon, joka on eri asia. Koufmanin ruokavalion pH-lukemat perustuvat ruokien aktuaaliseen pH-lukuun ennen niiden syömistä. Ruokien palamistulokseen (PRAL tai NEAP) perustuva happamuuden arviointi on eri asia.

Muita keinoja

Psylliumlisä auttaa

Psyllium on ravintokuitua, jota myydään tavallisissakin kaupoissa. 2–3 kertaa päivässä otetun psylliumlisän on havaittu vähentävän refluksioireita. 132 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa psylliumlisä (2 x 5 grammaa päivässä) on ollut tehokas jopa omepratsoli-lääkitykseen verrattuna (Hosseini 2018).

Jos olet kiinnostunut kokeilemaan psylliumin käyttöä, sitä voi käyttää esimerkiksi siten, että 5 grammaa psylliumia sekoitetaan lämpimään veteen ja nautitaan tuntia ennen aamiaista ja päivällistä. 5 grammaa vastaa noin kahta kukkurallista teelusikallista psylliumia.

Psylliumin käytön bonushyöty on, että se alentaa kolesterolia. 10,2 grammaa psylliumia päivässä alentaa kontrolloidun tutkimuksen mukaan LDL-kolesterolia 7 prosenttia (Anderson 2000).

Syö misokeittoa

Misokeittoa syövät kärsivät harvemmin refluksitaudista, huomattiin japanilaisessa poikkileikkaustutkimuksessa. Siten on mahdollista, että misokeiton säännöllinen syöminen voisi auttaa refluksissa (Mano 2018).

Suosi pehmeitä ruokia, kuten smoothieita

Refluksissa ruokatorvi voi olla ärtynyt tai vaurioitunut, jolloin karkeat ruoat voivat ärsyttää sitä. Karkeiden ruokien sijaan voit suosia pehmeitä ruokia, kuten refluksiin sopivista ruoka-aineista tehtyjä smoothieita. Esimerkiksi avokado ja banaani sopivat hyvin smoothieiden rungoksi.

Sängyn päädyn korottaminen auttaa

Kuten edellä jo kerroin, yöaikaisen refluksin riskiä vähentää se, että ei syödä kolmeen tuntiin ennen nukkumaan menoa. Jos se ei auta riittävästi, sängyn päätyä voi lisäksi korottaa 20 sentillä. Korottamiseen voi käyttää myös moottorisänkyä tai erityistä kiilatyynyä.

Palleahengitysharjoitukset auttavat refluksitaudissa

Edellä jo kerroin, että refluksin yksi syy on, että ruokatorven alasulkijalihas ei toimi kunnolla. Sitä voi kuitenkin harjoittaa epäsuorasti.

Satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa on kiinnostavasti havaittu, että fysioterapeuttiset palleahengitysharjoitukset auttavat refluksissa ja mahdollistavat lääkityksen vähentämisen. Potilaat myös kokivat elämänlaatunsa parantuneen (Eherer 2012, Ong 2018).

Jos olet kiinnostunut tästä itsehoitomahdollisuudesta, YouTube-videolla on hyvin selostettu harjoitukset.

Myös joogassa on hengitysharjoituksia, jotka voivat tieteellisen artikkelin mukaan auttaa refluksissa.

Rohdosvalmisteita närästykseen ja refluksiin

Rohtosalkojuuri lievittää ärsytystä

Rohtosalkojuuri (engl. marshmallow) on ikivanha rohdoskasvi, jota ei Suomessa kasva juurikaan luonnonvaraisena joitain harvoja lounaisrannikon esiintymiä lukuun ottamatta.

Perinteisesti rohtosalkojuurta on käytetty esimerkiksi kuivan yskän ja närästyksen hoitoon. Hyöty perustuu kasvin juuren sisältämiin lima-aineisiin sekä tulehdusta vähentäviin yhdisteisiin.

 

Euroopan lääkevirasto EMA on hyväksynyt rohtosalkojuuren perinteen mukaisen käytön oireenmukaiseen suun ja nielun ärsytykseen sekä niihin liittyvään yskään. Lisäksi virasto on hyväksynyt oireenmukaisen käytön ruoansulatusjärjestelmän lievän epämukavuuden helpottamiseksi (EMA 2016).

Euroopan lääkevirasto ei suosittele rohtosalkojuurta alle 12-vuotiaille, raskaana oleville tai imettäville, koska tietoa turvallisuudesta näille ryhmille ei ole.

Rohtosalkojuurta voi olla vaikeaa löytää Suomesta valmiina rohdoksena mutta sen siemeniä on myynnissä, joten sitä voi viljellä itse.

Punajalava on perinteinen rohdos närästykseen

Punajalava (engl. slippery elm) on pohjoisamerikkalainen puu, jonka kaarnaa intiaanit jo perinteisesti käyttivät luontaislääkkeenä esimerkiksi närästykseen.

Punajalavan sanotaan auttavan refluksin akuutteihin oireisiin ja suojaavan hapon vahingoittamia kudoksia. Käsitys punajalavan hyödystä närästyksessä ja refluksissa perustuu perinteiseen käyttöön. Monissa tieteellisissä artikkeleissa punajalava mainitaan refluksin yhteydessä, mutta varsinainen tieteellinen näyttö tehosta puuttuu (Yarnell 2010).

Punajalavaa myydään ravintolisänä, mutta sitä ei ole Suomen Terveysravinnon valikoimissa.

Kaikkien ravintolisien vaikutusta en voi kertoa

Huomattavasti tiukentuneen terveysväitelainsäädännön tulkinnan vuoksi en voi kertoa tässä sellaisten ravintolisien vaikutuksista, joita Suomen Terveysravinnolla on myynnissä. Näin tiukka viranomaislinja ei ole mielestäni kuluttajienkaan etu, sillä se estää saamasta tietoa, josta voisi olla hyötyä terveyden ylläpitämisessä.

Yhteenveto

Närästyksen ja refluksin ehkäisemiseksi on hyödyllistä noudattaa kasvisvoittoista ja vähärasvaista ruokavaliota. Syömisessä tulisi noudattaa tasaista ateriarytmiä, annoskoot on hyödyllistä pitää kohtuullisina, ja ruoka tulisi nauttia rauhalliseen tahtiin, kiirehtimättä.

Tavallisimpia oireita pahentavia ruokia ja juomia on hyvä välttää tai ainakin rajoittaa. Niitä ovat mm. hiilihapotetut juomat, paistetut ruoat, kahvi, vahva tee, sitrushedelmät, tomaatti, voimakkaat mausteet ja suklaa.

Illalla on suositeltavaa lopettaa syöminen viimeistään kolme tuntia ennen nukkumaan menoa, mikä ehkäisee hyvin yöaikaista refluksia.

Viitteet:

Althaeae radix. European Medicines Agency. 2016.

Anderson JW, Allgood LD, Lawrence A, et al. Cholesterol-lowering effects of psyllium intake adjunctive to diet therapy in men and women with hypercholesterolemia: meta-analysis of 8 controlled trials. Am J Clin Nutr. 2000 Feb;71(2):472-9.

Borjian A, Ferrari CC, Anouf A, Touyz LZ. Pop-cola acids and tooth erosion: an in vitro, in vivo, electron-microscopic, and clinical report. Int J Dent. 2010;2010:957842.

Dagli U, Kalkan IH. The role of lifestyle changes in gastroesophageal reflux diseases treatment. Turk J Gastroenterol. 2017 Dec;28(Suppl 1):S33-S37.

Delshad SD, Almario CV, Chey WD, Spiegel BMR. Prevalence of Gastroesophageal Reflux Disease and Proton Pump Inhibitor-Refractory Symptoms. Gastroenterology. 2020 Apr;158(5):1250-1261.e2.

Deters A, Zippel J, Hellenbrand N, et al. Aqueous extracts and polysaccharides from Marshmallow roots (Althea officinalis L.): cellular internalisation and stimulation of cell physiology of human epithelial cells in vitro. J Ethnopharmacol. 2010 Jan 8;127(1):62-9.

Eherer AJ, Netolitzky F, Högenauer C, et al. Positive effect of abdominal breathing exercise on gastroesophageal reflux disease: a randomized, controlled study. Am J Gastroenterol. 2012 Mar;107(3):372-8.

Guadagnoli L, Simons M, McGarva J, et al. Improving Patient Adherence to Lifestyle Changes for the Management of Gastroesophageal Reflux. Patient Prefer Adherence. 2022 Apr 5;16:897-909.

Hosseini M, Salari R, Akbari Rad M, et al. Comparing the Effect of Psyllium Seed on Gastroesophageal Reflux Disease with Oral Omeprazole in Patients with Functional Constipation. J Evid Based Integr Med. 2018 Jan-Dec;23:2515690X18763294.

Katz PO, Dunbar KB, Schnoll-Sussman FH, et al. ACG Clinical Guideline for the Diagnosis and Management of Gastroesophageal Reflux Disease. Am J Gastroenterol. 2022 Jan 1;117(1):27-56.

Koufman JA. Low-acid diet for recalcitrant laryngopharyngeal reflux: therapeutic benefits and their implications. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2011 May;120(5):281-7.

Koufman JA, Johnston N. Potential benefits of pH 8.8 alkaline drinking water as an adjunct in the treatment of reflux disease. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2012 Jul;121(7):431-4.

Koufman JA, Stern J, Bauer MM. Dropping Acid. The Reflux Diet Cookbook & Cure. Simoon & Schuster. 2010.

Leiman DA, Riff BP, Morgan S, et al. Alginate therapy is effective treatment for gastroesophageal reflux disease symptoms: a systematic review and meta-analysis. Dis Esophagus. 2017 Feb 1;30(2):1-8.

Malekmohammad K, Rafieian-Kopaei M, Sardari S, Sewell RD. Toxicological effects of Mentha x piperita (peppermint): a review. Toxin Reviews. 2021;40(4):445-59.

Mano F, Ikeda K, Sato T, et al. Reduction in Gastroesophageal Reflux Disease Symptoms Is Associated with Miso Soup Intake in a Population-Based Cross-Sectional Study: The Nagahama Study. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo). 2018;64(5):367-373.

Martin Z, Spry G, Hoult J, et al. What is the efficacy of dietary, nutraceutical, and probiotic interventions for the management of gastroesophageal reflux disease symptoms? A systematic literature review and meta-analysis. Clin Nutr ESPEN. 2022 Dec;52:340-352.

Mehta RS, Song M, Staller K, Chan AT. Association Between Beverage Intake and Incidence of Gastroesophageal Reflux Symptoms. Clin Gastroenterol Hepatol. 2020 Sep;18(10):2226-2233.e4.

Mone I, Kraja B, Bregu A, et al. Adherence to a predominantly Mediterranean diet decreases the risk of gastroesophageal reflux disease: a cross-sectional study in a South Eastern European population. Dis Esophagus. 2016 Oct;29(7):794-800.

Männikkö R. Refluksitaudin ravitsemushoito. Lääkärikirja Duodecim. 22.9.2020

Ness-Jensen E, Hveem K, El-Serag H, Lagergren J. Lifestyle Intervention in Gastroesophageal Reflux Disease. Clin Gastroenterol Hepatol. 2016 Feb;14(2):175-82.e1-3.

Newberry C, Lynch K. The role of diet in the development and management of gastroesophageal reflux disease: why we feel the burn. J Thorac Dis. 2019 Aug;11(Suppl 12):S1594-S1601.

Närästyslääkkeet (happolääkkeet). Lääkärikirja Duodecim. 17.10.2022.

Ong AM, Chua LT, Khor CJ, et al. Diaphragmatic Breathing Reduces Belching and Proton Pump Inhibitor Refractory Gastroesophageal Reflux Symptoms. Clin Gastroenterol Hepatol. 2018 Mar;16(3):407-416.e2.

Pan J, Cen L, Chen W, et al. Alcohol Consumption and the Risk of Gastroesophageal Reflux Disease: A Systematic Review and Meta-analysis. Alcohol Alcohol. 2019 Jan 1;54(1):62-69.

Pehl C, Pfeiffer A, Wendl B, Kaess H. Different effects of white and red wine on lower esophageal sphincter pressure and gastroesophageal reflux. Scand J Gastroenterol. 1998 Feb;33(2):118-22.

Pehl C, Wendl B, Pfeiffer A. White wine and beer induce gastro-oesophageal reflux in patients with reflux disease. Aliment Pharmacol Ther. 2006 Jun 1;23(11):1581-6.

Samuels TL, Johnston N. Pepsin in gastroesophageal and extraesophageal reflux: molecular pathophysiology and diagnostic utility. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg. 2020 Dec;28(6):401-409.

Savolainen L, Helavuori E. Pidä huolta mitokondrioistasi, kehottaa lääkäri Anu Wartiovaara. Kauneus & Terveys. 25.5.2021.

Seppälä L. Hälyttävän monella suomalaisella on refluksitautiin viittaavia oireita – tunnista myös ”hiljaisen” refluksin merkit. Ilta-Sanomat. 25.11.2020.

Shiraev TP, Bullen A. Proton Pump Inhibitors and Cardiovascular Events: A Systematic Review. Heart Lung Circ. 2018 Apr;27(4):443-450.

Tosetti C, Savarino E, Benedetto E, et al. Elimination of Dietary Triggers Is Successful in Treating Symptoms of Gastroesophageal Reflux Disease. Dig Dis Sci. 2021 May;66(5):1565-1571.

Tunturi S. Närästys. Lääkärikirja Duodecim. 18.2.2022

Voutilainen M. Refluksitauti – hyvänlaatuinen mutta kallis sairaus. Duodecim. 2014;130(8):801-7.

Yarnell E, Abascal K. Herbs for gastroesophageal reflux disease. Altern Complement Ther. 2010;16:344–6.

Ylävatsavaivat ja refluksioireet. Käypä hoito -suositus. Lääkäriseura Duodecim. 18.02.2022.

Zaghlool SS, Abo-Seif AA, Rabeh MA, et al. Gastro-Protective and Anti-Oxidant Potential of Althaea officinalis and Solanum nigrum on Pyloric Ligation/Indomethacin-Induced Ulceration in Rats. Antioxidants (Basel). 2019 Oct 25;8(11):512.

Zalvan CH, Hu S, Greenberg B, Geliebter J. A Comparison of Alkaline Water and Mediterranean Diet vs Proton Pump Inhibition for Treatment of Laryngopharyngeal Reflux. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg. 2017 Oct 1;143(10):1023-1029.

Zhang M, Hou ZK, Huang ZB, et al. Dietary and Lifestyle Factors Related to Gastroesophageal Reflux Disease: A Systematic Review. Ther Clin Risk Manag. 2021 Apr 15;17:305-323.

Zhou B, Huang Y, Li H, Sun W, Liu J. Proton-pump inhibitors and risk of fractures: an update meta-analysis. Osteoporos Int. 2016 Jan;27(1):339-47.