Mansikoiden pääsatokauden alkaessa on sopiva aika puhua niiden terveyshyödyistä. Mansikoissa on terveellistä varsinkin se, että niissä on runsaasti fenolisia happoja, kuten ellagihappoa, ja flavonoideja, kuten kversetiiniä, kemferolia, antosyaaneja ja fisetiiniä.
Flavonoidien saanti on yhdistetty vähäisempään sydän- ja verisuonitautien riskiin suurissa väestötutkimuksissa. Myös marjojen syönti on yhdistetty pienempään sydäntautitapahtumien riskiin.
Lisäksi väestötutkimuksissa marjojen syönti on yhdistetty parempiin sydäntaudin riskitekijöiden arvoihin, ja mansikoita säännöllisesti syövillä on havaittu olevan hieman pienempi riski siihen, että tulehdusarvo CRP olisi korkea.
Herkullisuuden lisäksi mansikat ovat myös terveellisiä.
Marjoissa on sinisiä, violetteja tai joskus myös punaisia antioksidantteina toimivia flavonoideja, antosyaaneja. Niiden runsas saanti on yhdistetty pienempään korkean verenpaineen riskiin. Antosyaanien runsas saanti on myös yhdistetty pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Antosyaanien lähteenä esimerkiksi mustikat, mustaherukat ja marja-aroniat ovat erityisen hyviä, mutta myös mansikat ovat melko hyvä lähde.
Mansikoiden vaikutusta sydäntaudin riskitekijöihin on nyt tutkittu myös uudessa kontrolloidussa tutkimuksessa. 60 tutkittavaa, jotka olivat pääasiassa naisia, satunnaistettiin syömään pakastekuivattuja mansikoita päivittäin 12 viikon ajan joko pieni tai suuri annos. Osa tutkittavista jätettiin molempien ryhmien kontrolliryhmiksi. Pakastekuivattuja mansikoita käytettiin tutkimuksessa sen vuoksi, että tämä säilöntämenetelmä säilyttää hyvin tuoreiden mansikoiden ravintoarvot (Basu 2014).
Tuloksena havaittiin, että suurempi annos, 50 grammaa, pakastekuivattuja mansikoita alensi kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia sekä vaikutti myönteisesti LDL:n partikkelikokoon. Lisäksi molemmat annokset mansikoita vähensivät rasvojen hapettumista ilmentävän malondialdehydin määrää. Se kertoo siitä, että mansikat toimivat hyvin antioksidantteina.
Sydänhyötyjen lisäksi muut tutkimukset viittaavat siihen, että mansikoilla on myös syöpää ehkäiseviä vaikutuksia. Eläinkokeissa mansikka on mustan vadelman, karhunvatukan, marja-aronian ja mustikan ohella vähentänyt ruokatorven ja paksusuolen kasvaimia.
Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että mansikkalajeista eniten terveydelle hyödyllisiä fenolisia yhdisteitä on Honeoye -lajikkeessa (lausutaan hanioi), joka on harmaahometta hyvin kestävä lajike, ja vähiten Senga senganassa. Sen sijaan tavanomaisesti viljellyn ja luomun välillä ei ole eroa flavonoidien määrässä, vaikka niin voisi odottaa.
Luomun valintaa puoltaa kuitenkin puhtaus eli se, että kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä. Silti mansikkaa ei pidä mielestäni jättää ostamatta, vaikka sitä ei löytäisi luomuna. Mansikan hyvät terveysvaikutukset painavat vaa’assa yleensä enemmän kuin torjunta-aineiden haitat.
Viitteet:
Basu A, et al. Freeze-dried strawberries lower serum cholesterol and lipid peroxidation in adults with abdominal adiposity and elevated serum lipids. J Nutr. 2014 Jun;144(6):830-7.
Cassidy A, et al. Habitual intake of flavonoid subclasses and incident hypertension in adults. Am J Clin Nutr. 2011 Feb;93(2):338-47.
Sesso HD, et al. Strawberry intake, lipids, C-reactive protein, and the risk of cardiovascular disease in women. J Am Coll Nutr. 2007 Aug;26(4):303-10.