Cilenton 100-vuotiaat

tammikuu 24, 2022 By Juhana Harju 4 kommenttia

Etelä-Italian Acciarolissa eletään harvinaisen pitkäikäisiksi. Tuhannen asukkaan kylä sijaitsee Välimeren rannalla Napolista etelään. Sen asukkaista noin joka kymmenes on täyttänyt 100 vuotta.

Acciarolissa 100-vuotiaita on suhteellisesti enemmän kuin Japanin Okinawassa, jota on aiemmin pidetty paikkana, jossa heitä on eniten.

Santa Maria di Castellabate on pikkukaupunki Cilenton alueella.

Acciaroli kuuluu Cilenton alueeseen, jonka vuoristoisissa kylissä myös elää runsaasti 100-vuotiaita ja muita pitkäikäisiä. Koko Cilentossa 100 vuotta täyttäneiden osuus on 5,8 prosenttia väestöstä.

Keskimääräinen eliniänodotekin on Cilentossa korkea. Naisten eliniänodote alueella on 92 vuotta, kun se koko Italiassa on 85 vuotta. Miesten eliniänodote on 85 vuotta, kun se koko Italiassa on 80 vuotta.

Pitkä elinikä ei tietenkään ole tavoittelemisen arvoinen päämäärä, jos viimeiset vuodet kituutetaan huonokuntoisina, mutta Cilentossa ikäihmiset ovat yleensä toimintakykyisiä – jopa 97-vuotiaan voi nähdä lukemassa sanomalehteä tai ajavan autoa. He tekevät asioita, joita muualla asuvat eivät enää tee.

Cilentolaisilla hämmästyttävän vähän syöpää

Viime vuonna julkaistussa italialais-ruotsalaisessa tutkimuksessa vertailtiin cilentolaisten ja malmöläisten 50-67-vuotiaiden terveyttä. Tutkimuksen tärkein havainto oli, että cilentolaisilla oli syöpää vain kolmasosa malmöläisten luvuista (Melander 2021).

Tutkijat pitivät havaintoa hämmästyttävä, koska cilentolaisten joukossa oli tupakoivia kaksi kertaa enemmän ja heidän painoindeksinsä oli hieman korkeampi.

Tutkijat arvelevatkin, että on olemassa jokin ympäristöön tai elämäntapaan liittyvä syy tai syitä, miksi cilentolaisilla on niin vähän syöpää.

Itse arvelen, että pieni syövän esiintyvyys Cilentossa on puhtaan, luonnonläheisen ympäristön ja syöpää ehkäisevän ruokavalion ansiota. Toki asiaa on vielä hyvä tutkia, jotta syyt selviävät tarkemmin.

Dementiaa hyvin vähän

Myös hyvin iäkkäiden cilentolaisten kognitiivista toimintaa on mitattu. Poikkileikkaustutkimuksessa havaittiin, että dementiaa oli heillä hyvin vähän, vain 13 prosentilla 90 vuotta täyttäneistä. Kenelläkään ei ollut vakavaa kognitiivisen tason heikentymistä MMSE-asteikolla mitattuna – MMSE on testi, jolla kognitiivista tasoa arvioidaan (Pizza 2020).

Samassa tutkimuksessa havaittiin, että cilentolaisilla ikäihmisillä oli elimistössään vain vähän oksidatiivista stressiä. Se voi olla sen ansiota, että he noudattivat yleensä hyvin Välimeren ruokavaliota sekä nauttivat punaviiniä. Niistä saadaan polyfenoleita, jotka antioksidantteina vaikuttaessaan hillitsevät oksidatiivista stressiä ja tulehdusta.

Tutkijat arvioivatkin, että Välimeren noudattaminen ja punaviinin päivittäinen nauttiminen suojaavat näiden ikäihmisten aivotoimintaa.

Ikäihmisillä hyvä mikroverenkierto

Eräs cilentolaisten pitkää ikää selittävä tekijä on, että siellä 90 vuotta täyttäneillä on havaittu olevan erittäin hyvä mikroverenkierto. Mikroverenkierto tarkoittaa veren virtausta kaikkein pienimmissä verisuonissa eli hiusverisuonissa (EurekA 2016).

Mikroverenkierto on tärkeä, koska se kuljettaa happea ja ravinteita kudoksiin, aivoihin ja sisäelimiin. Samalla metabolista kuonaa, myrkkyjä ja hiilidioksidia kuljetetaan soluista pois.

Hyvä mikroverenkierto johtuu heillä siitä, että adrenomedulliini-nimisen hormonin tasot ovat heillä erittäin alhaiset, vain neljännes tavallisesta. Näin pieni pitoisuus edistää mikroverenkiertoa.

Välimeren ruokavalion kehto

Yhdessä Kreetan kanssa Cilenton provinssi muodostaa Välimeren ruokavalion kehdon, paikan, jossa se on kehittynyt. Kun fysiologi ja ravitsemustieteilijä Ancel Keys 1950-luvun lopulla nimesi Välimeren ruokavalion, hän piti esikuvanaan näiden kahden alueen perinteistä, runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävää ruokavaliota.

Acciarolin ja Cilenton ruokavalio ei paljon poikkea kreetalaisesta Välimeren ruokavaliosta, mutta Kreetalla käytetään kuitenkin määrällisesti enemmän oliiviöljyä kuin Etelä-Italiassa, jossa ruokavalio on vähärasvaisempi.

Palkokasveja ja kauden vihanneksia

Cilentossa noudatetaan yksinkertaista Välimeren ruokavaliota. Ruokavalion perustana ovat palkokasvit, jotka ovat proteiinin ja kuidun lähde. Ne synnyttävät myös kylläisyyden tunteen, alentavat verensokeria ja kolesterolia sekä pitävät suoliston terveenä.

Alueelle tyypillisiä palkokasveja ovat kikherneet sekä pienet valkoiset Controne-pavut, jotka sulavat helposti ohuen kuorensa ansiosta. Palkokasvien tyypillä tuskin on kuitenkaan merkitystä pitkäikäisyyden saavuttamisen kannalta, sillä maailman pitkäikäisyyden alueilla syödään muita palkokasveja, esimerkiksi mustapapuja ja mustasilmäpapuja.

Cilentolaisten lautasella on usein palkokasveja, kuten kikherneitä.

Cilentolaisten lautasella on aina myös vihanneksia, ja ne maustetaan usein vain lorauksella ekstraneitsytoliiviöljyä. Monet tutkijoiden haastattelemat satavuotiaat kertoivat syövänsä joka päivä tuoreita kauden vihanneksia, jotka yleensä korjataan omasta puutarhasta. Tavallisia cilentolaisten nauttimia vihanneksia ovat kesäkurpitsa, sipuli, parsa, endiivi, parsakaali ja villisikuri.

Kuriositeettina kerrottakoon, että samoin kuin Kreetalla on tapana kerätä hortaa eli villivihanneksia luonnosta, myös Acciarolissa kerätään villivihanneksia. Eräs yleinen sikäläinen keitto tunnetaan nimellä minestra terrana, ja se sisältää 12 eri villivihannesta sekä oliiviöljyä ja valkosipulia (Di Novella 2013).

Pikkukalaa ja vuohenjuustoa

Lihaa syödään Cilentossa vain harvoin, mutta sen sijaan aterialla nautitaan usein tuoretta vuohen- tai lampaanjuustoa. Myös kalaa, kuten sardiineja ja sardelleja, syödään usein ja tietenkin vihannesten kera. Kala-kasvisruokavalio onkin erittäin terveellinen kalan sydämelle terveellisten rasvojen ansiosta.

Leipää, öljyä ja aromaattisia yrttejä

Kuten yleensäkin Italiassa, ruokapöydässä on aina myös leipää. Cilentossa se leivotaan täysjyväjauhoista hapanjuureen. Näin saadaan rustiikkista leipää, jossa on jäljellä runsaasti kuitua ja ravintoaineita.

Ruokien maustamiseen käytetään oliiviöljyä ja alueella kasvavia villiyrttejä, joita tunnetaan myös parantavina rohtoina.

Huomionarvoista on, että Acciarolin käytetään ruoanlaitossa paljon rosmariinia, jota kasvaa villinä ympäröivässä luonnossa. Kerrotaan, että cilentolaiset lisäisivät sitä suurin piirtein kaikkiin ruokiin (Crew 2016).

Muita ruoanlaitossa yleisesti käytettyjä yrttejä ovat minttu, fenkoli, oregano ja salvia.

Lasillinen viiniä päivässä

Osana Välimeren ruokavaliota Cilenton pitkäikäiset nauttivat päivittäin viiniä.
Sikäläisistä 90 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä 77 prosenttia kertoo käyttävänsä alkoholia, tavallisimmin 1-2 lasillista punaviiniä päivässä (Pizza 2020).

Ikäihmiset uskovat itse, että viini on yksi heidän terveytensä salaisuuksista. ”Äläkä unohda viiniä. Juomme lasin joka päivä”, muistutti Amina Fedullo Ylen toimittajalle (Burtsov 2016).

Ikäihmiset ovat liikunnallisesti aktiivisia

Acciarolin ja koko Cilenton ikäihmiset ovat olleet elämässään liikunnallisesti aktiivisia. Usein he ovat hoitaneet omia viljelypalstojaan. Vuoristoisessa maastossa kulkeminen on myös pitänyt yllä hyvää fyysistä kuntoa.

Myös ikääntyneinä he saavat liikuntaa, vaikkakaan juuri kukaan ei kerro harrastavansa liikuntaa. Jopa 95-100-vuotiaat kävelevät yhä ulkona ja hoitavat puutarhaansa.

Sitkeitä ja myönteisesti elämään suhtautuvia

Myös persoonallisuuden piirteet vaikuttavat mahdollisuuteen elää poikkeuksellisen pitkäikäiseksi. Asiaa onkin tutkittu eri puolilla maailmaa eläneiden satavuotiaiden keskuudessa.

Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että vaikka fyysinen terveys onkin heikentynyt, ikäihmisten mielenterveys on hyvä. He ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä ja onnellisia – jopa onnellisempia kuin nuoremmat ihmiset (Teixeira 2021).

Myös cilentolaisten elämänasenteista on tutkimustietoa. On havaittu, että rakkaus maahan antaa heille merkitystä. Useimmat 90-101-vuotiaista puuhailevat kotona ja tekevät puutarhatöitä. He asennoituvat niin, että ”tämä on minun elämäni enkä luovu siitä”, kuvailee heitä tutkinut psykologi Anna Scelzo (EurekA 2017).

Monilla on ollut elämässään vaikeuksia, mutta he ovat olleet sitkeitä ja tehneet paljon työtä. Toisaalta he ovat hyväksyneet vääjäämättömät asiat. Tutkijat luonnehtivatkin, että poikkeuksellinen pitkäikäisyys on heillä ”tasapainoa hyväksymisen ja vastoinkäymisten voittamisen kanssa.” (Scelzo 2017)

Muutoksiin ikäihmiset suhtautuvat myönteisesti ajatellen, että ne tarjoavat mahdollisuuden kasvaa ja oppia uutta.

Vaikeuksista he ajattelevat myönteisesti, että kaikkeen on ratkaisu. ”Hän on hyvin sitkeä; hän löytää ratkaisun jokaiseen ongelmaan!”, luonnehti eräs nuorempi sukulainen vanhempaansa.

Sikäläiset ikäihmiset myös nauttivat elämästä, ja eräänkin kerrotaan lauleskelevan koko ajan. Eräs 98-vuotias mies puolestaan kuuntelee vanhoja napolilaisia lauluja.

Cilentolaista elämänasennetta kuvaa hyvin myös paikallinen sanonta cuoncio cuoncio. Murteellinen sanonta merkitsee kehotusta ottaa rauhallisesti ja suhtautua asioihin kiireettömästi, ilman stressiä.

Elämä on yhteisöllistä

Cilenton ikäihmisten elämä on hyvin yhteisöllistä. Aikaa vietetään paljon paikallisissa kahviloissa korttia pelaten ja jutellen tai nauttien aperitiivit ja vaihtaen kuulumisia.

Naapureista ja läheisistä pidetään huolta vierailukäynneillä. Aterioita ei syödä yksin vaan aina yhdessä sukulaisten kanssa.

Pollican kylä Cilentossa.

Tärkeitä yhteisöllisiä riittejä ovat häihin ja hautajaisiin osallistuminen sekä sunnuntaiset perhelounaat. Perhelounailla pöydän päässä istuu vanhin henkilö ja hänen oikealla puolellaan kunniavieras. Lähimpänä liettä istuu ruoanlaittaja, ja nuorimmat istuvat muualla.

Yhteisöllä on merkitystä myös turvaverkkona. Cilentossa kaikki tietävät kenen puoleen kääntyä pienissä tai suurissa ongelmissa.

Kaunis ja luonnonläheinen elinympäristö

Cilento on upeaa kulttuurimaisemaa, josta löytyy klassisen ajan kaupunkien jäänteitä. Suuri osa alueesta on kansallispuistoa. Acciarolista ja muiden kylien rinteiltä avautuu avara näköala Välimerelle, ja kylistä voi myös ihailla iltaisin auringonlaskua.

Tutkimuksissa tulee vahvasti esille, että cilentolaiset arvostavat omaa asuinpaikkaansa ja maataan, ja sen puhtautta. Eräskin ikäihmimistä luonnehtii omaa kyläänsä paratiisiksi.

Hengellisistä tarpeista huolehditaan

Hengellisyydestä puhuminen voi tuntua maallistuneista suomalaisista vieraalta, mutta tutkimukset osoittavat, että uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen on yhteydessä pidempään elämään (Ofstedal 2019).

Ei näytä olevan merkitystä sillä, mitä uskontoa tunnustetaan vaan kaikenlaiset tunnustukset kristinuskon suuntauksista itämaisiin uskontoihin tuntuvat olevan hyödyksi.

Osaltaan on merkitystä sillä, että uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen yhteisöllisenä toimintana antaa merkityksen kokemuksen ja luo turvaa. Lisäksi hengellisyydellä pyritään edistämään tasapainoa ja sisäistä seesteisyyttä, jotka ovat pitkäikäisyyden perusta.

Cilentossa käydään säännöllisesti messuissa ja osallistutaan kulkueisiin. Siellä on tapana tehdä myös vuosittainen pyhiinvaellus Gelbison-vuoren huipulle, jossa voi ihailla siellä sijaitsevan kappelin vanhaa madonnapatsasta.

Elämäntapaa yritetään suojella

Modernisaatio uhkaa cilentolaista elämäntapaa. On esimerkiksi havaittu, että siinä missä 90-100-vuotiaat cilentolaiset vielä noudattavat hyvin Välimeren ruokavaliota, nuoremmissa ikäluokissa sen mukaisesti syöminen ei ole enää yhtä yleistä.

Italiassa yritetään nyt tietoisesti säilyttää arvokkaana pidettyä perintöä. Pari vuotta sitten siellä järjestettiin ’Cilento, satavuotiaiden maa’ -konferenssi. Sen tarkoituksena oli muun muassa edistää Välimeren ruokavaliota, tukea paikallisia maatiloja ja lähiruoan tuotantoa ja tärkeimpänä edistää isovanhempien elämäntapaa.

Lähteet:

Bifulco M, Pisanti S. The mystery of longevity in Cilento: a mix of a good dose of genetic predisposition and a balanced diet based on the Mediterranean model. Eur J Clin Nutr. 2017 Aug;71(8):1020-1021.

Burtsov P. Pitkän elämän lähteillä. Yle Uutiset. 28.5.2016.

Crew Bec. Scientists Are Investigating Why People in This Tiny Italian Town Keep Living to 100. ScienceAlert. 2016 April 1.

Di Novella R, Di Novella N, De Martino L, et al. Traditional plant use in the National Park of Cilento and Vallo di Diano, Campania, Southern, Italy. J Ethnopharmacol. 2013 Jan 9;145(1):328-42.

Ferro M, Lucarelli G, Buonerba C, et al. Narrative review of Mediterranean diet in Cilento: longevity and potential prevention for prostate cancer. Ther Adv Urol. 2021 Jul 22.

Good microcirculation indicates increased lifespan. EurekAlert. 2016 Sept 5.

Hozumi T, Sugioka K, Shimada K, et al. Beneficial effect of short-term intake of red wine polyphenols on coronary microcirculation in patients with coronary artery disease. Heart. 2006 May;92(5):681-2.

Jeste DV, Di Somma S, Lee EE, et al. Study of loneliness and wisdom in 482 middle-aged and oldest-old adults: a comparison between people in Cilento, Italy and San Diego, USA. Aging Ment Health. 2021 Nov;25(11):2149-2159.

Melander O, Antonini P, Ottosson F, et al. Comparison of cardiovascular disease and cancer prevalence between Mediterranean and north European middle-aged populations (The Cilento on Ageing Outcomes Study and The Malmö Offspring Study). Intern Emerg Med. 2021 Sep;16(6):1567-1572.

Ofstedal MB, Chiu CT, Jagger C, et al. Religion, Life Expectancy, and Disability-Free Life Expectancy Among Older Women and Men in the United States. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci. 2019 Oct 4;74(8):e107-e118.

Pizza V, Antonini P, Marino R, et al. Cognitive Health of Nonagenarians in Southern Italy: A Descriptive Analysis from a Cross-Sectional, Home-Based Pilot Study of Exceptional Longevity (Cilento Initiative on Aging Outcomes Or CIAO). Medicina (Kaunas). 2020 May 5;56(5):218.

Researchers find common psychological traits in group of Italians aged 90 to 101. EurekAlert. 2017 Dec. 12.

Saulle R, Del Prete G, Stelmach-Mardas M, et al. A breaking down of the Mediterranean diet in the land where it was discovered. A cross sectional survey among the young generation of adolescents in the heart of Cilento, Southern Italy. Ann Ig. 2016 Sep-Oct;28(5):349-59.

Scelzo A, Di Somma S, Antonini P, et al. Mixed-methods quantitative-qualitative study of 29 nonagenarians and centenarians in rural Southern Italy: focus on positive psychological traits. Int Psychogeriatr. 2018 Jan;30(1):31-38.

Teixeira L, Araújo L, Afonso R, et al. Life Satisfaction and Survival in Centenarians kirjassa Positive Ageing and Learning from Centenarians. Routledge. 2021.

Vehviläinen J. Hyvän elämän supertähdet. Yle Uutiset. 2.1.2022.

Paastoa jäljittelevä ruokavalio

lokakuu 4, 2021 By Juhana Harju 2 kommenttia

Jatkan aiheesta, jota käsittelin jo edellisessä kirjoituksessani eli paaston hyödyistä. Aiemmassa kirjoituksessanihan kerroin aikarajoitetusta syömisestä.

Nyt kerron paastoa jäljittelevästä ruokavaliosta. Se tehostaa terveellisen ruokavalion ja aikarajoitetun syömisen vaikutusta.

Paastoa jäljittelevässä ruokavaliossa syödään esimerkiksi vähäkalorisia vihanneksia.

Paastoa jäljittelevällä ruokavaliolla tarkoitetaan sananmukaisesti ruokavaliota, joka vaikutuksiltaan muistuttaa paastoa, mutta jonka noudattaminen on oikeaa paastoa helpompaa.

Paastoa jäljittelevää ruokavaliota ei noudateta jatkuvasti, vaan tavallisimmin sillä ollaan 5 päivän ajan kerrallaan.

Koostumukseltaan paastoa jäljittelevä ruokavalio on vain niukasti proteiinia ja hiilihydraatteja sisältävä, mutta tyydyttymättömien rasvojen suhteellinen osuus energiansaannista on siinä suuri.

Paastoa jäljittelevän ruokavalion kehittäjä

Paastoa jäljittelevän ruokavalion on kehittänyt italialaissyntyisen pitkäikäisyystutkijan, professori Valter Longon tutkimusryhmä Etelä-Kalifornian yliopistossa. Longo on tehnyt pitkäikäisyyttä koskevaa pioneeritutkimusta jo yli 30 vuoden ajan. Hänet tunnustetaan maailmanlaajuisesti yhdeksi johtavista pitkäikäisyystutkijoista.

Paaston vaikutukset mutta helpompaa noudattaa

Paastoa jäljittelevä ruokavalio on kehitetty, jotta saavutettaisiin paaston hyvät vaikutukset mutta siten, että sitä olisi helpompaa ja turvallisempaa noudattaa kuin vesipaastoa (Longo 2021).

Paastoa jäljittelevällä ruokavaliolla saavutetaan useimmat niistä hyödyllisistä vaikutuksista, joita 3-5 päivän vesipaastolla on.

Paastoa jäljittelevä ruokavalio perustuu havaintoon, että glukoosilla ja tietyillä aminohapoilla on ikääntymistä vauhdittavaa vaikutusta.

Pidentää elinikää hiirillä ja muita hyviä vaikutuksia

Ennen kuin paastoa jäljittelevää ruokavaliota alettiin tutkia ihmisillä, sen vaikutuksia selvitettiin aivan ensimmäiseksi Saccharomyces cerevisiae -leivinhiivalla ja sittemmin hiirillä.

Hiiritutkimuksista saatiin vaikuttavia tuloksia. Eräässä tutkimuksessa hiiret, joiden ikä tutkimuksen alkaessa vastasi 45 vuoden ihmisikää, pantiin noudattamaan jaksoittain toistuvaa paastoa jäljittelevää ruokavaliota. Tulokset olivat ilmiömäisiä:

Hiirten 75-prosenttinen elinikä piteni 18 prosentilla. 75-prosenttinen elinikä tarkoittaa ikää, jolloin 75 prosenttia hiiristä oli vielä elossa.
Hiiret laihtuivat, vaikka syödyn ruoan määrä ei vähentynyt. Eniten väheni vatsanseudun rasva ja ilman, että lihasmassa olisi heikentynyt.
Ikääntymiseen liittyvä luuntiheyden heikkeneminen väheni.
Kasvaimet vähenivät lähes puoleen, ja syövän ilmaantuminen lykkääntyi huomattavasti valtaosalla hiiristä.
Ihon tulehdussairaudet vähenivät.
Paastoa jäljittelevää ruokavaliota noudattaneilla hiirillä kantasoluihin perustuva uudistumisprosessi nuorensi immuunijärjestelmää. Nuorentumista havaittiin myös maksassa, lihaksissa ja aivoissa. Useiden kantasolujen tasot lisääntyivät.
Kognitiivisissa testeissä havaittiin, että iäkkäillä paastoa jäljittelevää ruokavaliota noudattaneilla hiirillä lihaskoordinaatio, oppiminen ja muisti olivat parempia kuin vertailuryhmässä.
Paastoa jäljittelevän ruokavalion toistuva noudattaminen lykkää sairastumista ikääntymiseen liittyviin rappeutumissairauksiin.

Longo kertoo lisäksi, että he ovat muissa hiiritutkimuksissa havainneet, että periodinen paasto lisää kantasolujen aktivaatioon perustuvaa uudistumista immuunijärjestelmässä, hermojärjestelmässä ja haimassa. Paasto tuhoaa monia vahingoittuneita soluja ja vahingoittuneita osatekijöitä solujen sisällä, ja lisäksi se aktivoi kantasoluja.

Myös puolikas avokadoa voi sopia paastoa jäljittelevään ruokavalioon.

Paasto käynnistää autofagian, joka saa solut uudistumaan sisältä päin. Autofagiassa solujen sisällä huonosti toimivia osatekijöitä ”syödään” ja käytetään uusien osatekijöiden rakennusaineena.

Paastoa jäljittelevän ruokavalion vaikutuksia ihmisillä

Ihmisillä paastoa jäljittelevää ruokavaliota on tutkittu siten, että osallistujat ovat noudattaneet sitä kerran kuukaudessa kolmen kuukauden ajan. Tuloksena on havaittu hyvin suotuisia vaikutuksia metabolisen oireyhtymän ja sydäntaudin riskitekijöihin.

Liikalihavat tutkittavat ovat laihtuneet keskimäärin neljä kiloa, ja suurin osa siitä on ollut vatsanseudun rasvaa.
Lihasmassan suhteellinen osuus painosta on kasvanut.
Verensokeri on laskenut 12 mg/dl niillä tutkittavilla, joiden paastoverensokeri on ollut koholla eli joilla on ollut diabeteksen esiaste.
Verenpaine on alentunut 6 mmHg niillä tutkittavilla, joiden verenpaine on ollut kohtalaisesti koholla, mutta ei niillä tutkittavilla, joiden verenpaine on ollut matala.
IGF-1 on kasvutekijä, jonka korkeat tasot on yhdistetty suurempaan syöpäriskiin. Paastoa jäljittelevä ruokavalio on alentanut IGF-1:tä niillä tutkittavilla, joilla tasot ovat olleet korkealla.
CRP on tulehduksen markkeri. Paastoa jäljittelevä ruokavalio on alentanut CRP:tä 1,5 mg/dl. Useimmilla niistä, joiden CRP oli korkea, se normalisoitui.
Triglyseridit ovat alentuneet keskimäärin 0,28 mmol/l niillä tutkittavilla, joilla se on ollut korkea.

Paastoa jäljittelevän ruokavalion hyödyt eivät rajoitu liikalihaviin, vaan myös suhteellisen terveillä ihmisillä sen noudattaminen on näkynyt parannuksina markkereissa (Longo 2021).

Pidentänee elinikää myös ihmisillä

Mielenkiintoisinta minusta on, että Longo ja monet muut tutkijat katsovat paastoa jäljittelevällä ruokavaliolla olevan pitkäikäisyyttä tukevaa vaikutusta.

Olettamusta, että paastoa jäljittelevä ruokavalio voisi pidentää elinikää, tukevat niin hiiritutkimusten tulokset kuin myös vaikutukset, joita paastoa jäljittelevällä ruokavaliolla on tiettyihin signaalipolkuihin.

Paasto ja paastoa jäljittelevä ruokavalio vaikuttavat moniin signaalipolkuihin, joiden ajatellaan pidentävän elinikää. Näitä ovat mm. kasvuhormoni, IGF-1, mTOR ja AMPK monien muiden ohessa. Näistä signaalipoluista sanotaan tieteellisessä artikkelissa, että niiden asema ikääntymisen ja pitkäikäisyyden säätelijöinä on tunnustettu (Longo 2021).

Paastoa jäljittelevä ruokavalio esimerkiksi aktivoi AMPK:ta, joka aistii ravinnonsaannin vähenemisen. AMPK:n aktivaation seurauksena käynnistyy autofagia, joka siivoaa solujen huonosti toimivia osia ja uudistaa siten elimistöä.

Signaalipolkuja, joihin paasto vaikuttaa, ei ole tarkoitus aktivoida pysyvästi. Ei tule siis pyrkiä siihen, että esimerkiksi AMPK olisi jatkuvasti koholla. Periodisen paaston tarkoituksena on vaikuttaa näihin signaalipolkuihin muutaman päivän ajan kerrallaan, jolloin niillä on uudistavaa ja mahdollisesti jopa nuorentavaa vaikutusta.

Ja yhtä tärkeää kuin itse paastoa jäljittelevä ruokavalio, on tavanomaiseen terveelliseen ruokavalioon palaaminen, sillä se merkitsee solutason uudelleenrakentamista paaston aikaansaaman puhdistustyön jälkeen.

Mahdollisuuksia sairauksien hoidossa

Longo käsittelee kirjassaan myös paastoa jäljittelevän ruokavalion mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Hän näkee sillä olevan potentiaalia esimerkiksi Alzheimerin taudin sekä syövän ehkäisyssä ja hoidossa. Longo kuitenkin korostaa, että näissä tapauksissa paastoa jäljittelevän ruokavalion käyttöönottoon pitää saada hoitavan lääkärin hyväksyntä.

Varsinkin lukijoilleni, jotka ovat kiinnostuneita paastoa jäljittelevän ruokavalion mahdollisuuksista sairauksien hoidossa, suosittelen Longon The Longevity Diet -kirjan lukemista. Siinä hän kertoo, mitä paastoa jäljittelevältä ruokavaliolta voi realistisesti odottaa ja mitä rajoituksia sillä on.

Paastoa jäljittelevä ruokavalio pähkinänkuoressa

Paastoa jäljittelevä ruokavalio koostuu pääasiassa vihanneksista, oliiviöljystä tai avokadosta sekä pähkinöistä. Sitä koostettaessa kannattaa suosia mieluiten vähän hiilihydraatteja sisältäviä vihanneksia. Niitä ovat esimerkiksi vihreä parsa, parsakaali, kaali, kukkakaali, selleri, lehtikaali ja lehtisalaatti.

Paastoa jäljittelevän ruokavalion lounas tai päivällinen voi olla esimerkiksi kasviskeitto.

Paastoa jäljittelevän ruokavalion kalorimäärät voi tarkistaa esimerkiksi käyttämällä Fineliä tai muuta ravitsemustietokantaa.

1. päivänä on tarkoitus saada ruoasta 1 100 kaloria

500 kaloria kompleksista hiilihydraateista (vihanneksista kuten parsakaali, tomaatti, porkkana, kurpitsa, sienet jne.)
500 kaloria terveellisistä tyydyttymättömistä rasvoista (pähkinät, oliiviöljy, avokado)
sokeroimatonta teetä enintään 3-4 kupillista päivässä
25 grammaa kasviproteiinia, pääasiassa pähkinöistä
vettä ilman rajoitusta

2.-5. päivinä on tarkoitus saada ruoasta 800 kaloria

400 kaloria kompleksisista hiilihydraateista (vihanneksista kuten parsakaali, tomaatti, porkkana, kurpitsa, sienet jne.)
400 kaloria terveellisistä tyydyttymättömistä rasvoista (pähkinät, oliiviöljy, avokado)
sokeroimatonta teetä enintään 3-4 kupillista päivässä
vettä ilman rajoitusta

Kahvia ei suositella Longon paastoa jäljittelevällä ruokavaliolla. Ohjelma sallii kuitenkin yhden kupillisen mustaa kahvia päivässä, jos tuntuu siltä, että vieroitusoireiden takia ei voi olla ilman kahvia.

Ateriat voidaan jakaa aamiaiseksi, lounaaksi ja päivälliseksi, tai ne voidaan syödä kahtena ateriana ja välipalana.

Ohjelmassa myös suositellaan, että kaikkina paastopäivinä käytettäisiin eräitä ravintolisiä turvaamaan ravintoaineiden monipuolista saantia. Kohtuuttoman tiukaksi kiristyneen terveysväitelainsäädännön viranomaisvalvonnan takia en voi tässä täsmentää, mitä ravintolisät ovat. Longo kertoo ne esimerkiksi Longevity-kirjassaan, ja ravintolisät saa selville myös googlettamalla.

6. päivänä noudatetaan siirtymäruokavaliota

Paastoa jäljittelevän ruokavalion jälkeen, 24 tunnin ajan, tulisi noudattaa ruokavaliota, joka perustuu kompleksisiin hiilihydraatteihin (vihannekset, viljat, pasta, riisi, leipä, hedelmät jne.). Samalla tulisi välttää kalaa, lihaa, tyydyttyneitä rasvoja, leivonnaisia, juustoja, maitoa jne.

Onnistuminen paastoa jäljittelevän ruokavalion noudattamisessa edellyttää kalorimäärien laskemista jonkin ravitsemustietokannan (esim. Fineli) avulla, koska kalorien saannin ylittäminen johtaisi siihen, että paaston vaikutukset eivät olisi toivottuja.

Paastoa jäljittelevä ruokavalio on myös tuotteistettu

Jos et halua laskea kalorimääriä, voit sen sijaan ostaa valmiin paketin, sillä paastoa jäljittelevä ruokavalio on myös tuotteistettu nimellä ProLon. Viiden päivän ProLon-paketteja myydään esimerkiksi suomalaisessa apteekissa 259 euron hintaan. Päivää kohti ohjelman hinnaksi tulee siis noin 50 euroa.

ProLon sisältää kasviperäisiä keittoja, patukoita, keksejä, oliiveja, juomia ja ravintolisiä. Ohjelman ensimmäisenä päivänä siitä saadaan 1100 kaloria ja seuraavina päivinä 750 kaloria. ProLon on maidoton, gluteeniton, eläinproteiiniton ja lähes vegaaninen. Pähkinää sisältävänä se ei sovi pähkinäallergisille.

Myös pieni määrä pähkinöitä sopii paastoa jäljittelevään ruokavalioon.

Toisin kuin voisi luulla, tuotteistamisen taustalla ei ilmeisesti ole rahastamisen halu, sillä Longo on ohjannut ProLon-paketeista saatavat tulot voittoa tavoittelemattomaan kohteeseen. Longo on perustellut tuotteistamista sillä, että hän haluaa varmistaa paastoa jäljittelevän ruokavalion oikean noudattamisen.

Longo myös suosittelee, että vähintään viikon ajan ennen paastoa jäljittelevälle ruokavaliolle ryhtymistä tulisi noudattaa hänen kehittämäänsä Longevity-ruokavaliota, josta kerron jäljempänä.

Yleensä muutaman kerran vuodessa

Paastoa jäljittelevää ruokavaliota suositellaan vain alle 65-70-vuotiaille.

Terveille ja normaalipainoisille ihmisille, joiden ruokavalio on ihanteellinen ja jotka harrastavat liikuntaa, Longo suosittelee paastoa jäljittelevän ruokavalion noudattamista puolen vuoden välein.

Normaalipainoisille ihmisille, joilla on vähintään yksi diabeteksen, syövän, sydäntaudin tai hermoston rappeutumistaudin riskitekijä, hän suosittelee paastoa jäljittelevän ruokavalion noudattamista kerran kolmessa kuukaudessa.

Sellaisille ylipainoisille, joilla on useita diabeteksen, syövän, sydäntaudin tai hermoston rappeutumistaudin riskitekijöitä, hän suosittelee kerran kuukaudessa toistuvaa paastoa jäljittelevän ruokavalion noudattamista, kunnes normaalipaino on saavutettu.

Ruokavalio ei sovi aivan kaikille

Paastoa jäljittelevä ruokavalio ei sovi diabeetikoille eikä verensokeria alentavaa lääkitystä käyttäville. Se ei sovi myöskään syömishäiriöisille tai ihmisille, joilla voi arvioida olevan syömishäiriön riski.

Pähkinöitä ja siemeniä sisältävänä ProLon-paketti ei myöskään sovi niille allergisille.

Longon kehittelemä perusruokavaliomalli on tarpeettoman tiukka

Paastoa jäljittelevää ruokavaliota on siis tarkoitus noudattaa vain noin viisi päivää kerrallaan.

Valter Longo suosittelee, että normaalisti — harvaan toistuvien paastojaksojen välillä — noudatettaisiin Longevity-ruokavaliota. Se on Longon itsensä kehittämä, Välimeren ruokavaliota muistuttava ja hyvin kasvispainotteiden ruokavalio, jossa syödään kasviproteiinin lisäksi myös kalaa 2-3 kertaa viikossa.

Välimeren ruokavaliosta Longevity-ruokavalio poikkeaa siinä, että alle 65-vuotiaille ei suositella maitotuotteita eikä lihaa. Lisäksi proteiinin saanti tietoisesti rajoitetaan 0,8 grammaan painokiloa kohti.

Yli 65-vuotiaille Longo kuitenkin suosittelee eläinproteiinin maltillista lisäämistä, jos heillä on merkkejä lihasmassan pienenemisestä. Se onkin järkevää, vaikkakin katson, että yli 65-vuoden iässä ei tulisi odottaa lihasmassan heikkenemistä, vaan tuon ikäpyykin jälkeen proteiinin saantia pitäisi lisätä automaattisesti.

Suhtaudun jonkin verran kriittisesti Longon kehittelemään Longevity-ruokavalioon, sillä pidän sitä tarpeettoman rajoittavana.

Longo ei esimerkiksi suosittele maitotuotteiden käyttöä alle 65-vuotiaille. Varsinkin fermentoiduilla maitotuotteilla, kuten jogurteilla ja kypsytetyillä juustoilla, on kuitenkin hyvin osoitettuja terveyshyötyjä, mikä puoltaa niiden sisällyttämistä ruokavalioon (García -Burgos 2020).

Myös hedelmiin Longo suhtautuu niin kriittisesti, ettei hänen linjalleeen löydy tukea tutkimuksista – koostetutkimuksen mukaan hedelmien syönti on yhteydessä pienempään kokonaiskuolleisuuteen. Varsinkin omenien syöminen on hyvin terveellistä (Aune 2017).

Arvostan Longoa pitkäikäisyys- ja paastotutkijana, mutta hänen ruokavalio-ohjeita lukiessani tulee kuva, että hän ei ole ehtinyt tutustua ravitsemustieteelliseen tutkimustietoon riittävän kattavasti.

Itse katson, että paastoa jäljittelevän ruokavalion väliaikoina kannattaisi syödä mieluummin Välimeren ruokavalion mukaisesti kuin seurata Longon itsensä kehittämää, liian rajoittavaa ruokavaliota. Hänen kehittämäänsä paastoa jäljittelevää ruokavaliota pidän sen sijaan erinomaisena.

Longo suosittelee aikarajoitettua syömistä

Mainittakoon vielä paastoa jäljittelevän ruokavalion ulkopuolelta, että Longo suosittelee aikarajoitettua syömistä, josta kirjoitin edellisessä kirjoituksessani. Longo suosittelee, että ateriat syötäisiin päivittäin 11-12 tunnin pituisen aikaikkunan sisällä. Yöpaaston pituuden tulisi toisin sanoen olla 12-13 tuntia.

Lopuksi

Niin paaston kuin paastoa jäljittelevän ruokavalionkin noudattamisessa on helpointa onnistua, kun ne ajoittaa aikaan, jolloin elämässä ei ole liikaa stressiä ja paineita. Jos mahdollista, paaston voi ajoittaa esimerkiksi lyhyelle lomalle.

Paastoa jäljittelevä ruokavalio ei ehkä koskaan saa suurta kansansuosiota. Syy on se, että vaikkakin sen noudattaminen on helpompaa kuin paaston, se vaatii silti jonkin verran kieltäytymistä totunnaisista syömisen mielihaluista, vaikkakin vain muutaman päivän ajaksi. Lisäksi kalorien laskemisessa on oma vaivansa, jos ei halua ostaa ProLon-pakettia.

Niiden ihmisten terveydelle, jotka paastoa jäljittelevää ruokavaliota vaivautuvat noudattamaan, siitä voi kuitenkin olla tuntuvaa hyötyä.

Tällä kirjoituksella ei ole mitään taloudellisia tai muitakaan sidonnaisuuksia Valter Longoon tai ProLon-tuotteeseen, vaan tämä on kirjoitettu pelkästään informaatiotarkoituksessa.

Viitteet:

Aune D, Giovannucci E, Boffetta P, et al. Fruit and vegetable intake and the risk of cardiovascular disease, total cancer and all-cause mortality-a systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. Int J Epidemiol. 2017 Jun 1;46(3):1029-1056.

Brandhorst S, Choi IY, Wei M, et al. A Periodic Diet that Mimics Fasting Promotes Multi-System Regeneration, Enhanced Cognitive Performance, and Healthspan. Cell Metab. 2015 Jul 7;22(1):86-99.

Caffa I, Spagnolo V, Vernieri C, et al. Fasting-mimicking diet and hormone therapy induce breast cancer regression. Nature. 2020 Jul;583(7817):620-624.

Choi IY, Piccio L, Childress P, et al. A Diet Mimicking Fasting Promotes Regeneration and Reduces Autoimmunity and Multiple Sclerosis Symptoms. Cell Rep. 2016 Jun 7;15(10):2136-2146.

García-Burgos M, Moreno-Fernández J, Alférez MJ, et al. New perspectives in fermented dairy products and their health relevance. J Funct Foods. 2020 Sept;72:104059.

Harvey CJDC, Schofield GM, Williden M. The use of nutritional supplements to induce ketosis and reduce symptoms associated with keto-induction: a narrative review. PeerJ. 2018 Mar 16;6:e4488.

Kaarniranta K, Meri S, Eskelinen E-L. Lääketieteen Nobelin palkinto autofagian tutkijalle. Duodecim. 2016;132(22):2141-4.

Longo VD, Panda S. Fasting, Circadian Rhythms, and Time-Restricted Feeding in Healthy Lifespan. Cell Metab. 2016 Jun 14;23(6):1048-1059.

Longo V. Interview with Professor Valter Longo. FEMS Yeast Res. 2017 Nov 23.

Longo V. The Longevity Diet: Discover the New Science Behind Stem Cell Activation and Regeneration to Slow Aging, Fight Disease, and Optimize Weigh. Avery Publishing Group. 2018.

Longo VD, Di Tano M, Mattson MP, Guidi N. Intermittent and periodic fasting, longevity and disease. Nat Aging. 2021 Jan 14;1:47–59.

Longo VD, Mattson MP. Fasting: molecular mechanisms and clinical applications. Cell Metab. 2014 Feb 4;19(2):181-92.

Ogłodek E, Pilis Prof W. Is Water-Only Fasting Safe? Glob Adv Health Med. 2021 Aug 5;10:21649561211031178.

Wei M, Brandhorst S, Shelehchi M, et al. Fasting-mimicking diet and markers/risk factors for aging, diabetes, cancer, and cardiovascular disease. Sci Transl Med. 2017 Feb 15;9(377):eaai8700.

Ergotioneiini – pitkäikäisyysvitamiini?

toukokuu 17, 2021 By Juhana Harju 7 kommenttia

Monet sienet sisältävät huomattavan runsaasti ergotioneiinia. Se on antioksidanttina vaikuttava aminohappo, jota eräät tutkijat pitävät pitkäikäisyysvitamiinina (Ames 2018).

Ergotioneiini löydettiin jo runsaat 100 vuotta sitten, mutta se unohdettiin pitkään. Kiinnostus siihen virisi uudestaan, kun havaittiin, että ergotioneiinilla on elimistössämme oma kuljetusproteiininsa. Sen olemassaolo viittaa siihen, että ergotioneiinilla on tärkeä fysiologinen tehtävä.

Osterivinokkaat ovat erittäin hyvä ergotioneiinin lähde.

Elimistön ergotioneiinitasot ovat korkeimmillaan nuorilla aikuisilla ja ne laskevat iän myötä. Vielä 60 vuoden iässä ergotioneiinitasot voivat olla kohtalaisen hyvät. Sen sijaan 80 vuotta täyttäneistä juuri kenelläkään ei ole hyviä tasoja.

Ergotioneiinin yhteyksiä terveyteen

On havaittu, että 70-vuotiailla ihmisillä, joiden ergotioneiinitasot ovat matalat, on useammin lievää kognitiivisen tason laskua. Myös Parkinsonin tautia sairastavilla on havaittu olevan matalammat ergotioneiinitasot (Cheah 2016, Hatano 2016).

Sieniä enemmän kuin kaksi annosta viikossa syövillä on havaittu olevan 57 prosenttia pienempi riski kognitiivisen tason heikkenemiseen. Sienten ollessa ruokavalion paras ergotioneiinin lähde tutkijat arvelevat, että niiden syömisen hyöty voi selittyä ergotioneiinilla (Feng 2019).

Havainnot matalien ergotioneiinitasojen yhteydestä hermoston rappeutumissairauksiin ovat yhtäpitäviä sen kanssa, että useissa tutkimuksissa ergotioneiinilla on havaittu olevan hermostoa suojaavaa vaikusta (Halliwell 2018).

Matalat ergotioneiinitasot on myös yhdistetty ikäihmisten haurauteen eli käytännössä vanhuuden heikkouteen (Kameda 2020).

Ruotsalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että matalat ergotioneiinitasot yhdistyivät suurempaan sepelvaltimotaudin ja sydänkuolleisuuden riskiin sekä korkeampaan kaikista syistä johtuvaan kuolleisuuteen (Smith 2020).

Sienten kohottaessa parhaiten ergotioneiinitasoa ruotsalaistutkimuksen voi nähdä epäsuorasti puoltavan sienten syömistä.

Vaikuttaa antioksidanttina ja suojelee soluja

Ergotioneiinia pidetään jopa glutationia voimakkaampana antioksidanttina. Siitä katsotaan olevan hyötyä erityisesti silloin, kun glutationi on käytetty soluissa loppuun. Glutationihan on elimistön itsensä valmistama antioksidantti, jota saamme hieman myös ravinnosta.

Antioksidanttina ergotioneiini suojelee soluja oksidatiiviselta stressiltä, jota syntyy normaalin aineenvaihdunnan seurauksena. Liiallinen oksidatiivinen stressi on yhdistetty moniin ikääntymiseen liittyviin rappeutumissairauksiin, kuten syöpään, sepelvaltimotautiin ja Alzheimerin tautiin.

Ergotioneiinia pidetään myös soluja suojaavana ja tulehdusta alentavana. Ergotioneiinia on myös mitokondrioissa, jotka ovat solujen pieniä energiantuotantoyksiköitä.

Monet sienet erinomaisia ergotioneiinin lähteitä

Kuten alussa jo totesin, monet sienet ovat hyviä ergotioneiinin lähteitä. Seuraavassa eräitä kuivatuista sienistä analysoituja ergotioneiinimääriä grammaa kohti:

Sitruunavinokas (Pleurotus citrinopileatus) 3,94 mg
Uurtovinokas (Pleurotus cornucopiae) 2,08 mg
Osterivinokas (Pleurotus ostreatus) 1,98 mg
Portobello (Agaricus bisporus) 0,78 mg
Herkkusieni (Agaricus bisporus) 0,63 mg
Herkkutatti (Boletus edulis) 0,53 mg
Buna shimeji (Hypsizygus tessellatus) 0,25 mg
Siitake (Lentinula edodes) 0,20 mg

Analyysitulokset ovat pääasiassa peräisin viime vuonna julkaistusta kirjallisuuskatsauksesta (Permatasari 2020).

Sitruunavinokas olisi luultavasti ergotioneiinin paras lähde, mutta sitä ei tietääkseni tällä hetkellä voi ostaa suomalaisista kaupoista.

Osterivinokas on todennäköisesti paras sellainen ergotioneiinin lähde, jota on helposti saatavilla. Kuningasosterivinokas (Pleurotus eryngii), jota myydään kaupoissa, on ergotioneiinin lähteenä samaa luokkaa kuin osterivinokas.

Myös herkkutatit ovat erinomainen ergotioneiinin lähde.

Analyysituloksissa on kuitenkin paljon vaihtelua. Parissakin tutkimuksessa esimerkiksi herkkutatista on analysoitu korkeampia pitoisuuksia ergotioneiinia kuin osterivinokkaista. Siten myös herkkutattia voi pitää erinomaisena ergotioneiinin lähteenä (Halliwell 2018, Kalaras 2017).

Joissain suomalaisissa ruokakaupoissa myydään Enoki-nimistä sientä (Flammulina velutipes), jonka suomenkielinen nimi on talvijuurekas. Sen ergotioneiinipitoisuus on heikko verrattuna vaikkapa kuningasosterivinokkaaseen.

Suomalaisten metsäsienten ergotioneiinipitoisuuksista on niukasti tietoja, mutta esimerkiksi kantarellit, sinivalmuskat ja suomustesienet ovat ergotioneiinin erinomaisia lähteitä muissa maissa tehtyjen analyysien mukaan (Lee 2009, Cohen 2014).

Yleisesti voi lähteä siitä, että metsäsienissä on ergotioneiinia mutta määrät vaihtelevat. Olisikin jos hyödyllistä, jos suomalaiset tutkijat analysoisivat täällä kasvavien ruokasienten ergotioneiinipitoisuuden.

Tuoreet herkkusienet ovat käytännöllinen ergotioneiinin lähde. Niissä on ergotioneiinia aika paljon, niitä myydään kaikissa ruokakaupoissa ja ne ovat myös kilohinnaltaan edullisia – irtomyynnissä niitä voi ostaa yleensä alle 5 euron kilohintaan.

Tutkimuksessa on osoitettu, että sienten syöminen kohottaa elimistön ergotioneiinipitoisuutta. Siten sienet sopivat hyvin ergotioneiinin lähteeksi (Weigand-Heller 2012).

Ergotioneiini myös imeytyy elimistöön nopeasti. Punasolujen ergotioneiinin määrä alkaa kohota jo tunnin kuluessa sienten syömisestä.

Ergotioneiinin muita lähteitä

Muista ruoka-aineista mainittakoon, että tempessä on ergotioneiinia 0,2 mg grammassa kuiva-ainetta eli saman verran kuin siitakesienissä. Tempe on alun perin Indonesiasta peräisin oleva, fermentoiduista soijapavuista valmistettu proteiinipitoinen tuote. Tempestä voi laittaa ruokaa samaan tapaan kuin tofusta. Kaupoissa myydään tempeä myös härkäpavuista valmistettuna, mutta sen ergotioneiinipitoisuudesta ei ole tietoa.

Sienten ja tempen lisäksi ergotioneiinia on jonkin verran myös muissa ruoka-aineissa. Seuraavaksi parhaita lähteitä ovat valkosipuli ja vihreä parsa.

Ergotioneiini on hyvin stabiili aine, joka kestää hyvin kypsentämisen ja kuivaamisen. Siten ergotioneiinia on myös kuivatuissa sienissä.

Näyttö ei vielä vahvaa

Olettamukset ergotioneiinin hyödyistä ovat toistaiseksi laboratoriotutkimusten, eläintutkimusten ja havainnoivien tutkimusten varassa. Vakuuttavasti hyödyt voi osoittaa vasta ihmisillä tehdyillä kontrolloiduilla tutkimuksilla, joita on kyllä tulossa.

Yhdessä tutkimuksessa, jonka tuloksia ei ole vielä ehditty julkaista, selvitettiin jo ergotioneiinin käytön vaikutusta kognitioon, mielialaan ja uneen 55-75-vuotiailla naisilla ja miehillä. Alkamassa on myös tutkimus, jossa selvitetään, voiko päivää kohti noin 10 mg ergotioneiinia vaikuttaa kognitiiviseen toimintaan.

Sienissä on myös glutationia

Ergotioneiinin lisäksi sienissä on myös erästä toista tärkeää antioksidanttia, glutationia. Glutationi on elimistömme itsensäkin valmistama antioksidantti, mutta on hyödyllistä, että saamme sitä myös ravinnosta.

Glutationia on runsaasti samoissa sienissä, joissa on myös ergotioneiinia. Siten osterivinokkaat ja herkkutatit ovat myös erinomaisia glutationin lähteitä (Kalaras 2017)

Vihreä parsa on erinomainen glutationin ja kohtalainen ergotioneiinin lähde.

Sienten lisäksi vihreässä parsassa on erittäin paljon glutationia.

Glutationi vähenee kypsennettäessä, joten esimerkiksi parsaa kypsennettäessä kannattaa suosia mahdollisimman lyhyttä kypsennysaikaa. Olen aiemmin kirjoittanut glutationista laajemmin tässä kirjoituksessani.

Kuningasosterivinokkaita myydään yleisesti ruokakaupoissa

Kuningasosterivinokkaita, jotka ovat ergotioneiinin parhaimpien lähteiden joukossa, myydään yleisesti ruokakaupoissa. Niitä voi löytää pakattuina ainakin S-marketeista ja Prismoista. Esimerkiksi Prismassa luomulaatuiset kuningasosterivinokkaat maksavat 3,69/150 grammaa.

Tuoreet herkkutatit ovat sesonkiruokaa, mutta hyvin varustetuissa kaupoissa myydään läpi vuoden herkkutatteja kuivattuina. Esimerkiksi K-supermarketeissa myydään Pirkka-merkkisiä kuivattuja herkkutatteja hintaan 4,99/25 grammaa.

Jos lähikaupoissasi ei ole osterivinokkaita tai herkkutatteja, mutta haluat kuitenkin pitää huolta ergotioneiinin saannista, suurikokoiset portobellot ja aivan tavalliset herkkusienet ovat silloin hyvä vaihtoehto.

Jos sienet eivät syystä tai toisesta sovi, silloin ergotioneiinin lähteenä voi syödä tempeä. Kuten edellä kerroin, se on soijapavuista käyttämällä valmistettu tuote.

Eräät suolistobakteerit saattavat muodostaa ergotioneiinia

On viitteitä siitä, että eräät suolistobakteerit voivat muodostaa ergotioneiinia. Tänä vuonna julkaistussa tieteellisessä artikkelissa asiaa pidetään kuitenkin epävarmana (Cheah 2021).

Varminta on siis pitää huolta siitä, että ruokavaliosta saadaan suoraan ergotioneiinia.

Turvallinen aine

Ergotioneiini on hyvin turvallinen aine. Sen ei ole havaittu olevan myrkyllistä eikä haittavaikutuksia ole havaittu. Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt ergotioneiinin turvalliseksi aineeksi ruokavaliosta ja ravintolisistä saatuna raskaana olevat ja imettävät mukaan lukien (Harrison-Dunn 2016).

Yhteenveto

Hyvät ergotioneiinitasot todennäköisesti auttavat ehkäisemään monia ikääntymiseen liittyviä rappeutumissairauksia. Lisäksi ne tukevat pitkäikäisyyttä.

Ergotioneiinin lisäksi sienissä on toista tärkeää antioksidanttia, glutationia.

Näiden antioksidanttien saannista voi pitää huolta syömällä sellaisia sieniä, joissa niitä on runsaasti. Varsinkin osterivinokkaat ja herkkutatit ovat erinomaisia lähteitä.

Seuraavassa kirjoituksessani kerron sienten hyödyistä laajemmin.

Lähteet:

Ames BN. Prolonging healthy aging: Longevity vitamins and proteins. Proc Natl Acad Sci U S A. 2018 Oct 23;115(43):10836-10844.

Ando C, Morimitsu Y. A proposed antioxidation mechanism of ergothioneine based on the chemically derived oxidation product hercynine and further decomposition products. Biosci Biotechnol Biochem. 2021 Jan 21:zbab006.

Beelman RB, Kalaras MD, Phillips AT, Richie JP Jr. Is ergothioneine a ‘longevity vitamin’ limited in the American diet? J Nutr Sci. 2020 Nov 11;9:e52.

Borodina I, Kenny LC, McCarthy CM, et al. The biology of ergothioneine, an antioxidant nutraceutical. Nutr Res Rev. 2020 Dec;33(2):190-217.

Cateni F, Gargano ML, Procida G, et al. Mycochemicals in wild and cultivated mushrooms: nutrition and health. Phytochem Rev. 2021 March 21.

Cheah IK, Feng L, Tang RMY, et al. Ergothioneine levels in an elderly population decrease with age and incidence of cognitive decline; a risk factor for neurodegeneration? Biochem Biophys Res Commun. 2016 Sep 9;478(1):162-167.

Cheah IK, Halliwell B. Ergothioneine, recent developments. Redox Biol. 2021 Jun;42:101868.

Cheah IK, Tang RM, Yew TS, et al. Administration of Pure Ergothioneine to Healthy Human Subjects: Uptake, Metabolism, and Effects on Biomarkers of Oxidative Damage and Inflammation. Antioxid Redox Signal. 2017 Feb 10;26(5):193-206.

Cohen N, Cohen J, Asatiani MD, et al. Chemical composition and nutritional and medicinal value of fruit bodies and submerged cultured mycelia of culinary-medicinal higher Basidiomycetes mushrooms. Int J Med Mushrooms. 2014;16(3):273-91.

Feng L, Cheah IK, Ng MM, et al. The Association between Mushroom Consumption and Mild Cognitive Impairment: A Community-Based Cross-Sectional Study in Singapore. J Alzheimers Dis. 2019;68(1):197-203.

Halliwell B, Cheah IK, Tang RMY. Ergothioneine – a diet-derived antioxidant with therapeutic potential. FEBS Lett. 2018 Oct;592(20):3357-3366.

Harrison-Dunn, A. Novel fungi antioxidant l-ergothioneine is safe: EFSA. Nutraingredients. November 21, 2016.

Hatano T, Saiki S, Okuzumi A, et al. Identification of novel biomarkers for Parkinson’s disease by metabolomic technologies. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2016 Mar;87(3):295-301.

Kalaras MD, Richie JP, Calcagnotto A, Beelman RB. Mushrooms: A rich source of the antioxidants ergothioneine and glutathione. Food Chem. 2017 Oct 15;233:429-433.

Kameda M, Teruya T, Yanagida M, Kondoh H. Frailty markers comprise blood metabolites involved in antioxidation, cognition, and mobility. Proc Natl Acad Sci U S A. 2020 Apr 28;117(17):9483-9489.

Lee WY, Park EJ, Ahn JK, Ka KH. Ergothioneine contents in fruiting bodies and their enhancement in mycelial cultures by the addition of methionine. Mycobiology. 2009 Mar;37(1):43-7.

Matsuda Y, Ozawa N, Shinozaki T, et al. Ergothioneine, a metabolite of the gut bacterium Lactobacillus reuteri, protects against stress-induced sleep disturbances. Transl Psychiatry. 2020 May 28;10(1):170.

Permatasari W, Dayanti D, Khaerunnisa I, Winarni S. Literatur Review: The New Super Antioxidant, Ergothioneine in Pleurotus Ostreatus. Int J Health Promot Educ Soc. 2020 Oct;3(10).

Samuel P, Tsapekos M, de Pedro N, et al. Ergothioneine Mitigates Telomere Shortening under Oxidative Stress Conditions. J Diet Suppl. 2020 Dec 7:1-14.

Smith E, Ottosson F, Hellstrand S, et al. Ergothioneine is associated with reduced mortality and decreased risk of cardiovascular disease. Heart. 2020 May;106(9):691-697.

Weigand-Heller AJ, Kris-Etherton PM, Beelman RB. The bioavailability of ergothioneine from mushrooms (Agaricus bisporus) and the acute effects on antioxidant capacity and biomarkers of inflammation. Prev Med. 2012 May;54 Suppl:S75-8.

van de Wouw M, Walsh AM, Crispie F, et al. Distinct actions of the fermented beverage kefir on host behaviour, immunity and microbiome gut-brain modules in the mouse. Microbiome. 2020 May 18;8(1):67.

Zhang S, Tomata Y, Sugiyama K, et al. Mushroom Consumption and Incident Dementia in Elderly Japanese: The Ohsaki Cohort 2006 Study. J Am Geriatr Soc. 2017 Jul;65(7):1462-1469.