Koronaepidemian yhteydessä on puhuttu paljon laumasuojasta. Varsinaisesti laumasuoja on rokotuskattavuuteen liittyvä termi eikä sillä monien asiantuntijoiden mukaan pitäisi olla mitään roolia epidemian hoidossa.
Pieni osa epidemiologeista, kuten ruotsalaiset Johan Giesecke ja Anders Tegnell, kuitenkin kannattaa laumasuojastrategiaa. He katsovat, että koronaepidemian hoidossa on parasta antaa infektion levitä läpi väestön, kunnes suurimmalla osalla väestöstä on siihen immuniteetti ja epidemia hiipuu itsestään.
Tosin laumasuojaakin kannattavien mielestä epidemian leviämistä täytyy hieman jarrutella, jotta terveydenhoidon kapasiteetti ei ylittyisi.
THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen ajattelu on lähellä tätä edellä mainitun Anders Tegnellin ajattelua, kuten hän on itsekin ruotsalaiselle medialle antamassaan haastattelussa myöntänyt (Toivonen 2020).
Varsinaisesti Salmisen tavoitteena ei liene se, että epidemiaa kiihdytettäisiin mutta virustaudin luonteeseen kuuluu, että epidemia kiihtyy itsestään, kun sen etenemistä ei pyritä voimakkaasti estämään. Lopulta kun suurin osa väestöstä on sairastanut taudin, väestössä muodostuu laumaimmuniteetti ja epidemia hiipuu. Tätä fatalistista asennetta epidemiaan kuvataan Hetemäen raportissa näin:
”Tämä tapausten lisääntyminen jatkuu, kunnes riittävä osa väestöstä on jo ehtinyt saada tartunnan, jolloin tapausmäärät taas kääntyvät laskuun, koska tartunnalle alttiita ei enää ole tarpeeksi ylläpitämään nopeaa leviämistä.”
Koronainfektio ei ole kuin influenssa
Passiivinen, laumasuojaan nojaava strategia on vaarallinen siksi, että koronainfektio ei ole vakavuudeltaan kuin flunssa tai kausi-influenssa vaan huomattavasti tappavampi, vaikka useimmat sairastavatkin taudin lievänä.
Jos koronakuolleisuus olisi vain kausi-influenssan luokkaa, sen voisi päästää vapaasti leviämään ympäri yhteiskuntaa, mutta niin ei ole.
THL on tehnyt ison virheen koronakuolleisuuden arvioinnissa
THL alun perin arvioi koronakuolleisuudeksi epärealistisen matalaksi 0,05-0,1 prosentiksi sairastuneista. Luku on samaa luokkaa tai jopa hieman vähemmän kuin kuolleisuus tavalliseen kausi-influenssaan.
Sittemmin THL korotti kuolleisuusarvionsa ensin 0,1 prosenttiin ja myöhemmin 0,2 prosenttiin. Korjaukset ylöspäin käytännössä osoittavat laitoksen itsensäkin myöntäneen aiemmat arviot virheellisiksi.
THL:n käyttämät matalat kuolleisuusluvut poikkeavat vahvasti kansainvälisistä arvioista. Arvostetun Imperial Collagen arvion mukaan koronan infektiokuolleisuus on 0,9 prosenttia (Ferguson 2020).
Myös jokainen, joka näki televisiossa Italian armeijan kuljettavan Bergamossa ruumiita krematorioihin, tajuaa, että tavallinen kausi-influenssa ei kaada ihmisiä siihen tapaan.
THL:n epärealistisen matalat kuolleisuusluvut perustuvat olettamukseen, että kutakin vahvistettua koronatartuntaa kohti olisi olemassa kymmeniä oireettomia kantajia sekä sellaisia potilaita, joiden tartuntaa ei ole vahvistettu.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehdyt serologiset tutkimukset eivät kuitenkaan tue oletusta, että väestössä olisi niin paljon havaitsemattomia tartunnan saaneita kuin THL olettaa.
Vain alle prosentilla suomalaisista on vasta-aineita
Uudellamaalla THL:n väestötutkimuksessa on tutkittu 1 146 näytettä. Vain 3 näytettä näiden joukosta oli neutralisaatiotestinkin jälkeen positiivinen (THL).
Norjalaisen datan mukaan vasta noin 1 prosentilla väestöstä on vasta-aineita koronaa vastaan. Ottaen huomioon se, että Suomen vahvistettujen tartuntojen määrä ei poikkea paljonkaan Norjasta, voi vasta-aineita myös täällä olettaa olevan noin prosentilla väestöstä.
Uutisissa on kerrottu, että uusimpien suomalaisten vasta-ainetestien perusteella hallituksen käyttämät epidemiamallit ovat perustuneet väärään arvioon viruksen levinneisyydestä (Yle Uutiset).
Hetemäen raportin mukaan jo 7 prosenttia suomalaisista olisi jo saanut tartunnan. Raportin laatimisenkaan aikaan mikään ei tukenut noin korkeaa arviota vaan prosenttiluku on ilmeisesti keksitty. THL:n vasta-ainetutkimus osoittaa, että luku on aivan väärää suuruusluokkaa. Siten hallituksen päätöksenteko ei ole perustunut oikeille tiedoille.
Koronainfektio on influenssaa vakavampi
Kuolleisuus kausi-influenssaan on noin 0,1 prosenttia sairastuneista mutta kuolleisuus koronainfektioon on merkittävästi suurempaa. Olettaen, että kaikki vakavan koronainfektion muodon saavat potilaat saavat hyvää tehohoitoa, kuolleisuus kaikista sairastuneista saattaa olla noin 0,7 prosenttia. Hyvällä hoidolla siis tuhannesta sairastuneesta seitsemän kuolisi.
Jos koronainfektioon sairastuu samaan aikaan paljon potilaita, tehohoidon kapasiteetti ylittyy ja kuolleisuus kasvaa huomattavasti korkeammaksi, useisiin prosentteihin sairastuneista, koska kaikille ei pystytä tarjoamaan riittävää hoitoa.
Osa koronainfektion saaneista potilaista saa lisäksi pysyviä elinvaurioita, jotka heikentävät heidän elämänlaatuaan infektiosta toipumisen jälkeenkin. Elinvauriot myös aiheuttavat kustannuksia terveydenhuollolle, kun täytyy esimerkiksi huolehtia munuaisvaurioita saaneiden potilaiden dialyysihoidosta.
Kohtalaisen korkean kuolleisuuden ja pysyvien elinvaurioiden vuoksi ei ole hyväksyttävissä, että koronainfektion annetaan levitä läpi väestön. Koronainfektio on luokiteltu yleisvaaralliseksi taudiksi, jonka leviämistä pitää tartuntatautilainkin mukaan estää niin hyvin kuin mahdollista. Korona ei ole nuhakuume, jonka voi antaa levitä vapaasti.
HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen, on sanonut, että rajoituksia pitäisi purkaa ja saada se osa väestöstä sairastamaan, jolle tauti ei ole vaarallinen.
Järvisen kanta on lääkärin etiikan ja tartuntatautilain vastainen, sillä ei ole olemassa sellaista väestönosaa, jolle koronainfektio olisi vaaraton. Myös perusterveet ja nuoret voivat kuolla koronainfektion jälkitauteihin, vaikka se ei yleistä olekaan.
Lääkärin etiikka vaatii suojelemaan ihmiselämää:
”Lääkärin velvollisuutena on ylläpitää ja edistää terveyttä, ehkäistä ja hoitaa potilaidensa sairauksia sekä lievittää heidän kärsimyksiään. Lääkärin tulee kaikessa toiminnassaan kunnioittaa ihmisyyttä ja elämää.” (Eettiset ohjeet)
Kenenkään terveys ja henki eivät voi olla kylmiä pelinappuloita epidemian hallinnassa.
Infektiosairauksien professori Anu Kantele sanoo, että hän ei missään tapauksessa suosita kenellekään koronavirusinfektion tahallista hankkimista (HS).
Epidemian kulkeminen suomalaisen väestön läpi kestäisi vuosia
Laumasuoja-ajatteluun liittyy läheisesti ajatus siitä, että epidemian täytyisi kulkea väestön läpi ennen kuin laumasuoja muodostuisi. Arviot siitä vaihtelevat, miten suuren prosenttiosuuden väestöstä pitäisi sairastua ennen kuin laumasuoja olisi saavutettu. Se lienee kuitenkin noin 70-80 prosenttia.
Epidemia on siis levinnyt Suomessa jo runsaan kolmen kuukauden ajan, ja tänä aikana vasta korkeintaan 1 prosentti suomalaisista on sairastunut tautiin, kuten edellä kerroin. Kestäisi epäkäytännöllisen pitkään, jos meidän pitäisi elää tämän epidemian kanssa vielä vuosien ajan odotellessamme laumaimmuniteetin muodostumista.
Maailman terveysjärjestö WHO ei kannata laumasuojaa
Maailman terveysjärjestö WHO ei kannata laumasuojaa vaan sen linja on selvä. Tulee tehdä kaikki viruksen leviämisen pysäyttämiseksi.
WHO:n mukaan tulee pyrkiä siihen, että tartuttavuusluku on jatkuvasti alle yhden ja että epidemia hiipuu.
Koronaan pitäisi suhtautua kuten muihinkin yleisvaarallisiin tauteihin
Hallitus on asetuksellaan luokitellut koronan yleisvaaralliseksi taudiksi. Siten siihen pitäisi suhtautua niin kuin lainsäädäntö velvoittaa niihin suhtautumaan. Emme anna lavantaudin, malarian tai paiseruton levitä läpi väestön vaan ne pysäytetään tehokkaasti, jos yksittäisiä tartuntoja ilmenee. Ei ole mitään syytä, miksi koronaviruksen torjuntaan pitäisi suhtautua löperömmin.
THL statistin roolissa
THL:n ja STM:n asiantuntijoiden asenne epidemiaan on fatalistinen. Koronaepidemia nähdään luonnonvoimana, jolle ei voida tehdä juuri mitään muuta kuin vähän jarruttaa, jos se näyttää yltyvän liikaa.
THL ja STM ovat olleet statisteja, kuin sivustakatsojia. Niiden virkamiehet ovat jääneet luomaan epidemiakäyrämallinnuksia siitä, miten epidemia todennäköisesti tulee käyttäytymään. Passiivinen suhtautumistapa kertoo siitä, että koronaan on suhtauduttu kuin kausi-influenssaan.
Koronaepidemian kontrollointiin pitää ottaa proaktiivinen ote, jotta sen hallinnassa päästään niskan päälle.
Rajoitusten avaaminen uhkaa johtaa epidemian ryöstäytymiseen
Hallitus päätti toukokuun alussa alkaa purkaa aiemmin asettamiaan rajoituksia aisteittain ja ”hallitusti”. Se on Suomen epidemiatilanteessa kyseenalaista.
Syy on se, että viimeisen parin viikon aikana todetut uudet päivittäiset tartunnat eivät ole laskeneet. Positiivisten testitulosten osuus testatuista on päinvastoin ollut lievässä kasvussa, vaikka testattujen määrä ei ole kasvanut.
On todennäköistä, että R-luku eli efektiivinen tartuttavuusluku lähtee rajoitusten purkamisen vuoksi selvään nousuun ja epidemia kasvuun. Ennen pitkää tulee välttämättömäksi asettaa rajoituksia uudelleen, jotta sairaanhoidon kapasiteetti ei ylittyisi eikä ruumiita tulisi liikaa.
Rajoituksia voitaisiin asteittain purkaa, jos Suomessa olisi ainakin rajoitettu maskipakko sekä Etelä-Korean tai Singaporen kaltainen tehokas testaus- ja jäljityssysteemi. Niin ei kuitenkaan ole vaan esimerkiksi tätä kirjoittaessani Suomen 8 000 testin testauskapasiteetista on käytössä keskimäärin alle puolet.
Epidemian hoidossa onnistuneiden maiden yhteinen piirre on kuitenkin se, että testaamista on tehty paljon. Testaaminen yhdessä todettujen tapausten eristämisen ja heidän kontaktiensa jäljittämisen kanssa antaa mahdollisuuden yhteiskunnan ja talouden avaamiseen. Ilman laajaa testaamista siihen ei päästä.
Se, että Suomessa ei ole saatu testaamista kuntoon, vaikka siitä on paljon puhuttu, kertoo inertiasta epidemian hoidossa. Inertia on näkynyt aloitekyvyn ja ripeyden puutteena ja haluttomuutena tarttua toimeen. Jäädään katselemaan ja pohdiskelemaan, vaikka olisi syytä toimia nopeasti ja tehokkaasti.
Yhtenä syynä vähäiseen testaamiseen on esitetty, että oireisia potilaita ei olisi tarpeeksi. Se ei voi pitää paikkaansa, sillä kaikkia flunssaoireisia potilaita ei vieläkään ohjata testeihin.
Jos kuitenkin testattavia tuntuu puuttuvan, olisi järkevää testata kokonaisuudessaan esimerkiksi Helsingin Kontula-Mellunmäen ja Etelä-Vuosaaren alueet, joissa tartuntoja on eniten (katso kartta). Siten näiden Suomen pahimpiin kuuluvien epidemia-alueiden tautitilanne voitaisiin saada hallintaan.
Tukahduttaminen on mahdollista ja järkevää
Yli 15 maata noudattaa tällä hetkellä strategiaa, jossa epidemia pyritään tukahduttamaan. Monen maan esimerkit jo osoittavat, että siinä voidaan onnistua.
Kansallisesti epidemian ovat onnistuneet tukahduttamaan mm. Taiwan, Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Hongkong, Slovakia, Kreikka ja Islanti. Monet muut maat ovat matkalla kohti samaa päämäärää.
Tukahduttaminen ei tarkoita sitä, että koronainfektiota aiheuttava SARS-CoV-2-virus onnistuttaisiin hävittämään kokonaan maailmasta. Se tarkoittaa epidemian lopettamista epidemiana yhdessä maassa.
Yksittäisiä tapauksia voi ilmaantua, mutta niitä voidaan kontrolloida testaamalla, karanteenein ja jäljittämällä.
Usein väitetään, että tukahduttamisessa ei olisi mahdollista onnistua, koska vääjäämättä tulisi suuri toinen epidemia-aalto. Ei ole mitään tutkimusnäyttöä tai muuta todistetta, että näin kuitenkaan kävisi. Onnistuminen epidemian pysyvässä tukahduttamisessa riippuu toimenpiteistä.
Professori Yaneer Bar-Yam on sanonut, että koronaviruksesta eroon pääseminen on mahdollista. Esimerkkeinä hän viittaa ebolaan ja SARSiin, jotka molemmat on torjuttu.
Epidemian loppuminen merkitsee sitä, että rajoituksia ei juurikaan enää tarvita vaan sen lopettaneessa maassa voidaan palata lähes normaaliin elämään.
Epidemian tukahduttaminen on myös taloudelle paras vaihtoehto
Jotkut ovat julkisuudessa esittäneet, että epidemian hoidossa pitäisi tasapainotella terveys- ja talousvaikutusten välillä. Tällaiselle ajattelutavalle ei kuitenkaan perusteita, sillä eri tahoilla on osoitettu, että epidemian tukahduttaminen on myös taloudelle paras vaihtoehto. Sikäli on perusteetonta spekuloida ajatuksella, että epidemian hoidossa täytyisi tehdä isoja kompromisseja terveyden ja talouden välillä.
Helsingin yliopiston taloustieteen tutkijan Juha Tervalan mukaan talousvaikutuksien kannalta on suuri ero sillä, pyritäänkö epidemiaa vain jarruttamaan vai tukahdutetaanko se.
Jos Suomi toteuttaisi koronaviruksen suhteen tehokasta tukahduttamispolitiikkaa, se tulisi maksamaan lyhyessä ajassa 2,4–4,8 miljardia euroa. Jos hallitus sen sijaan jatkaa taudin hidastamista tiukoilla rajoituksilla useita kuukausia, Suomen talouskasvu voi hyytyä 2020-luvulla 55–99 miljardia euroa.
”Laskelmien iso väli kertoo sen, että valinta hidastamis- ja tukahduttamispolitiikan välillä on todella tärkeä. Mitään näin tärkeää valintaa ei ole tehty vuosikymmeniin”, Tervala sanoo Suomen Kuvalehden mukaan (Niemelä 2020).
Epidemian lopettaminen tukahduttamisella merkitsee sitä, että talous voidaan taas avata. Luottamuksen palattua kuluttajat uskaltavat taas lounastaa ravintoloissa, käydä kaupoissa ja tavata ystäviään. Taloudellinen toimeliaisuus palaa ja talous toipuu.
Mainittakoon, että Vihriälän raportissa kannatetaan oleellisesti tiukempia epidemian hallintakeinoja kuin aiemmassa Hetemäen raportissa – ja nimenomaan taloudellisista syistä (Vihriälä 2020).
Vihriälän ryhmään kuulunut taloustieteeteen professori Roope Uusitalo sanoo Kauppalehdessä:
”Epidemian päästäminen vauhtiin olisi tuhoisaa myös talouskehityksen kannalta. Ehkä huonoin vaihtoehto talouden kannalta olisi, että ensin löysätään, sitten epidemia kiihtyy ja joudutaan uudestaan asettamaan tiukkoja rajoitteita.”
Tartuntatautilaki velvoittaa epidemian tukahduttamiseen
Tartuntatautilain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Lain 6 § sanotaan:
”…valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveydenhuollon häiriötilanteisiin.”
Tartuntatautilaki ei anna mahdollisuutta tulkintaan, että tartuntataudin tai varsinkaan yleisvaaralliseksi luokitellun tartuntataudin annettaisiin ”hallitusti” levitä yhteiskuntaan, kunnes laumasuoja on muodostunut.
Lain yksiselitteisyydestä huolimatta THL:ssä ja STM:ssä on korkeissa viroissa viranomaisia, jotka yrittävät toteuttaa lainvastaista strategiaa. He ovat julkisuudessa esimerkiksi valittaneet sitä, että epidemia leviäisi liian hitaasti väestössä. Se on pöyristyttävää.
Onnistuneiden maiden keinovalikoima esimerkiksi Suomelle
Jos epidemian tukahduttamisessa halutaan onnistua yhtä hyvin kuin esimerkiksi Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti, on järkevää ottaa käyttöön näiden maiden käyttämiä keinoja.
Useimmat epidemian taltuttamisessa onnistuneet maat ovat aloittaneet siitä, että ne ovat ottaneet käyttöön tiukan sulkemisen, mm. koulut ja ravintolat on suljettu. Sulkemisia on täydennetty matkustus- ja liikkumisrajoituksilla, laajamittaisella testaamisella, tartuntojen saaneiden kontaktien jäljityksellä ja kasvosuojien käytöllä. Etelä-Korean tärkeä keino on myös se, että koronainfektioon sairastuneet on eristetty perheenjäsenistään, jotta he eivät tartuta näitä.
Jos Suomessa käytettyjä keinoja verrataan näihin keinoihin, niin täällä monia keinoja on otettu käyttöön vain puolinaisesti tai ei ollenkaan. Suomessa ei esimerkiksi virallisesti suositeltu maskien käyttöä, saati sitten, että siitä olisi tehty pakollista epidemia-alueiden julkisilla paikoilla. Lisäksi testaamiseen pääsyssä on jatkuvasti ollut vaikeuksia. Tartuntojen saaneiden kontaktien jäljitys on Suomessa paljon jäljessä siitä, miten siinä on onnistuttu esimerkiksi Koreassa ja Singaporessa. Infektioon sairastuneita ei ole Suomessa lainkaan eristetty perheenjäsenistä.
Puolinaiset keinot selittävätkin sitä, että viimeisen pari viikon aikana todetut tartunnat eivät ole Suomessa vähentyneet.
Onnistuneiden maiden käytännöistä kiinnostuneille suosittelen The Atlantic -lehdessä julkaistua erinomaista artikkelia.
Kasvomaskien käyttöä puoltaa tutkimusnäyttö
Virallisessa koronastrategiassa kasvomaskien käyttöä ei virallisesti suositella kansalaisille. STM on jopa huvittavasti erikseen tiedottanut, että se ei anna asiasta suositusta.
Usein on toivottu, että poliittiset päätökset perustuisivat tutkittuun tietoon. Infektiotautien apulaisprofessorin Tarja Sirosen mukaan kasvomaskien käyttöä puoltaa tutkimusnäyttö. Hän sanoo myös:
”Mutta on ihan selvää, että tämä koronavirus on ennen kaikkea pisara- tai aerosolitarttuva. Silloin sen leviämistä ehkäistään tehokkaasti maskien käytöllä.”
Kasvomaskien käytöstä on hyötyä myös näyttöön perustuvan tieteellisen katsauksen sekä meta-analyysin mukaan (Howard 2020, Liang 2020).
Lisäksi Euroopan tartuntatautivirasto ECDC ja Yhdysvaltain tautikeskus CDC suosittelevat maskien käyttöä (ECDC, CDC).
Tällä hetkellä STM vasta selvittelee näyttöä maskien hyödyistä, vaikka muissa maissa selvitykset on jo tehty. On vaikeaa ymmärtää, miksi pyörä pitäisi keksiä uudelleen. Pitkällinen selvittely vaikuttaa tarkoitukselliselta vetkuttelulta.
Yhtenä verukkeena maskien suosittelemattomuudelle on esitetty sitä, että niitä ei olisi riittävästi saatavilla mutta se ei pidä paikkaansa. Kymmenet nettikaupat myyvät kankaisia ja kertakäyttöisiäkin maskeja, ja lisäksi niitä voi ommella itse.
Kaiken kaikkiaan näyttö maskien hyödystä on selvää. Silti jokin julkilausumaton syy estää sen, että hallitus suosittelisi niiden käyttöä tai tekisi siitä pakollista tietyissä tilanteissa.
Suomessa tarvitaan alueellisesti kohdennettuja täsmäkeinoja
Hallituksen koronapolitiikan suurin virhe on siinä, että siinä ei ole otettu riittävästi huomioon maan alueellisia eroja.
THL:n karttasovellus kertoo, että tätä kirjoittaessani varmistettuja tautitapauksia on Suomessa 5 984, joista 4 262 Uudellamaalla. Suomen tartunnoista siis 71 prosenttia on Uudellamaalla ja niistäkin suurin osa pääkaupunkiseudulla (THL)
Koronaepidemia on siis ennen kaikkea Uudenmaan ja varsinkin Helsingin, Espoon ja Vantaan ongelma.
Suuret alueelliset erot antavat perusteen hyvin erilaisille toimenpiteille. Uudenmaan epidemian tukahduttamiseen pitäisi laittaa voimakkaasti paukkuja. Samaan aikaan suurta osaa Suomesta pidetään tarpeettomasti suljettuna.
Uudellamaalla tulisi mielestäni ottaa käyttöön maskipakko julkiseen liikenteeseen ja julkisiin sisätiloihin, kuten kauppoihin. Maskipakko voisi olla hyödyllinen myös Turussa, Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa.
Uudellamaalla tulisi myös huomattavasti lisätä testaamista ja jäljittämistä, jotta mahdollisimman suuri osa tartunnoista voidaan tunnistaa.
Uudellamaalla olisi myös tärkeää luopua hallituksen suunnittelemista avaamisista.
Samalla kun epidemiatilanne on pahin Uudellamaalla, monissa kunnissa ei ole havaittu tartuntoja viikkoihin. Esimerkiksi suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjois-Karjalaa tartuntoja ei ole todettu 2-3 viikkoon. Ei ole mitään mieltä siinä, että näiden puhtaiden alueiden taloutta pidetään tarpeettomasti suljettuna.
Saksassa on jo kuljettu kohti alueellisia toimenpiteitä. Siellä osavaltiot ovat velvoitettuja kiristämään rajoituksia, jos 35-50 ihmisellä 100 000 kohti on todettu uusia tartuntoja.
Myös Suomessa rajoitustoimenpiteet pitäisi alueellistaa. Aluehallintovirastot ja sairaanhoitopiirit voisivat asettaa epidemiatilanteen tukahduttamiseksi rajoituksia omille alueilleen. Rajoitukset poistettaisiin vasta sitten, kun kaikki tartuntojen lähteet pystytään jäljittämään.
Tärkeimmät asiat tiiviisti
- Epidemian tukahduttaminen säästää eniten ihmishenkiä ja on myös taloudelle paras vaihtoehto.
- Laumasuojan tavoittelu on epärealistista, epäeettistä ja tartuntatautilain vastaista.
- Epidemian kontrolloinnissa kannattaa seurata siinä onnistuneiden maiden esimerkkiä.
- Kasvomaskien käyttöä puoltaa tutkimusnäyttö.
- Suomessa on otettava käyttöön alueellisesti kohdennetut täsmäkeinot.
Viitteet:
46 tutkijan ja asiantuntijan avoin kirje haastaa Suomen hallituksen linjan: Korona tukahdutettava. Ilta-Sanomat. 7.5.2020.
57 tutkijaa ja asiantuntijaa: Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt. Eroonkoronastafi. 7.5.2020.
Bergstrom CT, Dean N. What the Proponents of ‘Natural’ Herd Immunity Don’t Say. The New York Times. 2020, May 1.
Bondsdorff J, et al. Suomella ja Euroopalla ei ole syytä antautua virukselle, jonka Itä-Aasian maat ovat pitkälti jo voittaneet. Helsingin Sanomat. 2.4.2020.
Ferguson NM. et al Impact of non-pharmaceutical interventions (NPIs) to reduce COVID- 19 mortality and healthcare demand. Imperial Collage London. 2020 March 16.
Howard J, et al. Face Masks Against COVID-19: An Evidence Review. Preprints. 2020, 2020040203
Jantunen Matti. Koronaepidemian torjunta: ei rahat vai henki, vaan rahat ja henki. World According to Matti. 29.4.2020.
Kidney injury seen in more than a third of hospitalized COVID-19 patients: U.S. study. Reuters. 2020, May 14.
Koronaepidemian väestöserologiatutkimuksen viikkoraportti. THL. 8.5.2020.
Liang M, et al. Efficacy of face mask in preventing respiratory virus transmission: a systematic review and meta-analysis. medRxiv 2020.04.03.20051649
Niemelä M. Tutkijan synkkä laskelma: Väärä valinta koronan torjunnassa voi viedä Suomen taloudesta lähes 100 miljardia 2020-luvulla. Suomen Kuvalehti. 20.4.2020.
Taloustieteen professori: Suomella ei ole varaa Ruotsin linjaan – ”Epidemian päästäminen vauhtiin olisi tuhoisaa myös talouden kannalta”. Kauppalehti. 11.5.2020.
Tartuntatautilaki (1227/2016). Finlex.fi.
Thompson D. What’s Behind South Korea’s COVID-19 Exceptionalism? The Atlantic. 2020 May 6.
Toivonen H. STM:n ylijohtaja: Yhteistyö THL:n kanssa toimii hyvin. Aamulehti. 16.4.2020.
Using face masks in the community – Reducing COVID-19 transmission from potentially asymptomatic or pre-symptomatic people through the use of face masks. ECDC.
Uudenmaan väestössä vain harvalla esiintyy uuden koronaviruksen vasta-aineita. THL. 29.4.2020.
Varmistetut koronatapaukset Suomessa (COVID-19). THL. Vierailtu 11.5.2020.
Vihriälä V, et al. Talouspolitiikan strategia koronakriisissä. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:13.
Yle selvitti: Kasvomaskit pakollisia jo yli 50 maassa – määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön, mutta Suomessa suositusta ei toistaiseksi tule. Yle Uutiset. 5.5.2020.
