9 paistamisen haittaa terveydelle

Ruuan kypsentämisellä on monia hyötyjä. Se esimerkiksi pehmentää ruokaa, tekee siitä usein maistuvampaa ja vähentää ruokamyrkytysten riskiä.

 

Paistamisessa ja grillatessa käytetään kuitenkin melko korkeita lämpötiloja, jolloin ruuassa tapahtuu haitallisia kemiallisia muutoksia.

On olemassa melko paljon tutkimustietoa paistamisen ja grillaamisen haitallisuudesta, mutta se ei näytä tavoittaneen ihmisiä. Tietämättömyyttä osoittaa paitsi paistamisen yleisyys myös se, että kokit yleisesti tavoittelevat niin sanottua paistopintaa eli lihan tummunutta pintaa.

Myös suomalaisissa ravitsemussuosituksissa on se puute, että niissä ei kiinnitetä huomiota paistamisen ja grillaamisen haitallisuuteen.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen pääasiassa väestötutkimusten näyttöä paistamisen haitallisuudesta. Sen katsotaan johtuvan siitä, että paistaminen aiheuttaa haitallisia muutoksia ruuassa. Seuraavassa kerron 9 paistamisen haittaa terveydelle.

1. Suurempi riski kuolla useisiin syöpiin

Arvioidaan, että 30–35 prosenttia syövistä johtuu ruokavaliosta. Osaltaan syöpäkuolleisuutta lisäävät paistetun, grillatun ja savustetun ruuan haitalliset yhdisteet. Niitä ovat varsinkin heterosykliset amiinit ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet.

Lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa on selvitetty paistetun ja grillatun ruuan syömisen yhteyttä syöpäriskiin. Tutkijat ovat havainneet, että ylikypsää, paistettua tai grillattua lihaa runsaasti syövillä on suurempi riski sairastua moniin syöpiin.

Ruokavalion arvioidaan aiheuttavan 80 prosenttia paksu- ja peräsuolensyövän tapauksista. Erityisesti ruuasta saatuja heterosyklisiä amiineja ja PAH-yhdisteitä pidetään merkittävinä syinä. Varsinkin prosessoitu liha ja punainen liha on yhdistetty suurempaan paksu- ja peräsuolisyövän riskiin (Bulanda 2022).

Kansainvälinen syöväntutkimusinstituutti IARC onkin luokitellut punaisen lihan mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi ja prosessoidun lihan syöpää aiheuttavaksi.

2. Suurempi lihavuuden riski

Paistettua ruokaa usein syövillä on myös suurempi lihavuuden riski.

Tänä vuonna julkaistussa brittiläiseen väestöön perustuvassa seurantatutkimuksessa selvitettiin paistetun ruuan syömisen yhteyttä lihavuuden ja vatsanseudun lihavuuden riskiin. Tutkittavat jaoteltiin sen mukaan, miten usein he olivat syöneet paistettua ruokaa.

Runsaan 8 vuoden seuranta-ajan jälkeen havaittiin, että lihavuuden riski oli 31 prosenttia suurempi paistettua ruokaa usein syövillä verrattuna sitä vain harvoin syöneisiin. Vatsanseudun lihavuuden riski oli 27 prosenttia suurempi paistettua ruokaa usein syöneillä (Wan 2024).

Yksittäisistä ruuista ranskanperunoita syöneillä oli suurempi lihavuuden ja vatsanseudun lihavuuden riski. Havainto on yhtäpitävä sen kanssa, että systemaattisen katsausartikkelin mukaan ranskanperunoiden syöminen on yhteydessä suurempaan painoindeksiin ja painonnousuun (Borch 2016).

Tutkijat ovat pohtineet syitä siihen, miksi paistetut ruuat lisäävät lihavuuden riskiä. Syynä voi olla esimerkiksi se, että paistaminen lisää ruuan energiatiheyttä ruuan vesipitoisuuden vähentyessä. Monet saattavat pitää paistettua ruokaa maistuvampana, mikä voi johtaa suurempaan energiansaantiin.

Varsinkin paistettujen perunoiden yhteyttä lihavuuteen voi selittää lisäksi akryyliamidi. Se on haitallinen kemikaali. jota muodostuu hiilihydraattipitoisiin ruokiin ja varsinkin perunoihin niitä paistettaessa.

3. Suurempi diabeteksen riski

Lihavuus ja vatsanseudun lihavuus ovat yhteydessä suurempaan diabeteksen riskiin. Paistamisen ollessa yhteydessä suurempaan lihavuuteen on odotusten mukaista, että paistaminen kohottaa myös diabeteksen riskiä.

Laajassa yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin paistetun ruuan syömisen yhteyttä diabetekseen. Tutkimus käsitti kaikkiaan yli 110 000 miestä ja naista, joita seurattiin yli 25 vuoden ajan. Tuloksena havaittiin, että vähintään 7 kertaa viikossa paistettua ruokaa syöneillä oli 55 prosenttia suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (Cahill 2014).

Tulokset oli myös vakioitu useiden sekoittavien tekijöiden suhteen. Se vähentää sen riskiä. että paistamisen haitat todellisuudessa johtuisivatkin jostain muusta tekijästä.

Tutkimuksen keskusteluosuudessa pohditaan mahdollisia syitä riskin kasvuun. Tutkijat toteavat paistamisen muuttavan ruuan laatua ja energiatiheyttä.

He myös toteavat, että paistaminen vähentää välttämättömien rasvahappojen osuutta ja johtaa näiden osittaiseen turmeltumiseen: paistettaessa tapahtuu rasvojen hapettumista, hydrogenoitumista ja polymerisoitumista eli monenlaisia haitallisia muutoksia.

 

Lisäksi paistaminen lisää kolesterolin hapettumista ja vähentää paraoksonaasia. Viimemainittu on entsyymi, joka estää HDL-kolesterolin hapettumista. Paistaminen näin ollen lisää HDL-kolesterolin alttiutta hapettua, mikä on tietysti huono asia.

4. Kohottaa sydäntaudin riskiä

Paistaminen vaikuttaa olevan haitallista myös sydämelle. Edellä mainitussa tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen lisäksi myös paistetun ruuan syömisen yhteyttä valtimotaudin riskiin. Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään 7 kertaa viikossa paistettua ruokaa syöneillä oli 21 prosenttia suurempi riski sairastua valtimotautiin (Cahill 2014).

Kuten edellä jo kerroin, tämän tutkimuksen tulokset oli vakioitu useiden sekoittavien tekijöiden suhteen, mikä vähentää sen mahdollisuutta, että paistamisen haitat aiheutuisivatkin jostain muusta tekijästä.

Paistamisen haitat sydän- ja verenkiertoelimistöllekin johtunevat paljolti haitallisesta vaikutuksesta rasvahappoihin: rasvahappoja ja kolesterolia hapettuu paistettaessa.

5. Haitallista munuaisille

Paistetun ruuan on havaittu olevan haitallista myös munuaisille. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla oli 51 prosenttia suurempi riski kuolla tutkimuksen seuranta-aikana, jos he olivat suosineet Yhdysvaltojen etelävaltioissa suosittua ruokavaliomallia. Sille on tunnusomaista runsas prosessoidun ja paistetun ruuan syöminen (Gutiérrez 2014).

Osaltaan paistetun ruuan haitallisuus johtuu siitä, että paistettaessa muodostuu AGE-tuotteita eli glykosylaation lopputuotteita, jotka ovat haitallisia munuaisille.

Korvattaessa paistamista esimerkiksi keittämisellä AGE-tuotteiden saanti ruuasta vähentyy. Kontrolloiduissa tutkimuksissa onkin havaittu, että AGE-tuotteiden tietoinen rajoittaminen on parantanut munuaisten toimintaa munuaispotilailla (Fotheringham 2022).

6. Aiheuttaa masennusta ja ahdistusta

Laajassa, yli 140 000 brittiä käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että paistetun ruuan syöminen usein yhdistyi 7 prosenttia suurempaan masennuksen riskiin ja 12 prosenttia suurempaan ahdistuksen riskiin (Wang 2023).

Erityisesti ranskanperunoiden syöminen oli haitallista. Niiden haitallisuus johtui tutkijoiden mukaan paistettaessa muodostuvasta akryyliamidista. Sen havaittiin lisäävän rasvojen hapettumista ja hermoston tulehdusta.

7. Heikentää oppimista ja muistia

Jos haluat pitää muististasi ja aivojen hyvästä toiminnasta muutenkin, sekin on hyvä syy rajoittaa runsasta paistetun ruuan syömistä.

Yhdysvaltalaisessa REGARDS-tutkimuksessa selvitettiin eri ruokavaliomallien yhteyttä kognitiiviseen tasoon, kuten oppimiseen ja muistiin 45 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien tutkittavien keskuudessa. Tutkimuksessa havaittiin, että ruokavaliomalli, jolle oli tunnusomaista muun muassa paistettujen ruokien ja prosessoidun lihan syöminen, yhdistyi heikompaan kognitiiviseen suorituskykyyn (Pearson 2016).

Aivoille ja hermostolle ovat haitallisia ainakin monityydyttymättömien rasvojen hapettumisen seurauksena muodostuvat aldehydit. Lisäksi ranskanperunoiden ja perunalastujen sisältämää akryyliamidia pidetään hermostolle toksisena.

Lihaa ja kalaa paistettaessa muodostuu AGE-tuotteita, jotka häiritsevät mitokondrioiden toimintaa ja aiheuttavat kognitiivisen tason alenemista. Ruokavaliostaan runsaasti AGE-tuotteita saavien kognitiivisen tason on havaittu laskevan nopeammin (Akhter 2020).

Dementian ehkäisyyn suunnitellun MIND-ruokavalion yksi tunnusomainen piirre onkin paistetun ruuan rajoittaminen. Sitä rajoitetaan, koska paistettu ruoka osaltaan lisää dementian ja Alzheimerin taudin riskiä.

8. Vauhdittaa ihon ikääntymistä

Jos haluat pysyä ikäistäsi nuoremman näköisenä, kannattaa vähentää paistetun ja grillatun ruuan syömistä. Paistettaessa ja grillatessa ruokaan nimittäin muodostuu AGE-tuotteita, jotka vauhdittavat ihon ikääntymistä.

AGE-tuotteet ovat elimistöön kerääntyviä haitallisia aineita, jotka vauhdittavat ihon proteiinien, kuten kollageenin ja elastiinin, ikääntymistä. AGE-tuotteiden kerääntyessä ihoon se veltostuu ja ryppyjen muodostuminen lisääntyy (Cao 2020).

Paistettaessa myös osa ravinnon rasvoista hapettuu. AGE-tuotteiden ohella ne edelleen lisäävät ihon solu- ja kudostason vaurioita.

9. Saattaa lyhentää elinikää

Laajassa yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin paistetun ruuan syömisen yhteyttä myös kuolleisuuteen kaikki kuolemansyyt yhteen laskettuna. Tutkimus käsitti yli 100 000 naista, joita seurattiin noin 18 vuoden ajan. Tuloksena havaittiin, että paistettua ruokaa syövillä oli 8 prosenttia suurempi kuolleisuus verrattuna tutkittaviin, jotka eivät paistettua ruokaa syöneet (Sun 2019).

 

Aiemmassa yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa puolestaan havaittiin, että paistettujen perunoiden syöminen vähintään 3 kertaa viikossa yhdistyi yli 2 kertaa suurempaan kuolleisuuteen tutkimuksen seuranta-aikana (Veronese 2017).

Aivan kaikissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, että paistetun ruuan syöminen olisi haitallista. Esimerkiksi espanjalaisessa seurantatutkimuksessa paistettua ruokaa syövillä ei ollut suurempaa kuoleman riskiä. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että Espanjassa paistamisessa käytetään usein oliiviöljyä, joka ei ole kovin altis hapettumiselle paistamisen aikana (Guallar-Castillón 2012).

Vaikkakaan espanjalaistutkimuksessa on haittoja havaittu, tutkimusnäytön kokonaisuus kuitenkin osoittaa paistamisen olevan haitallista terveydelle.

Miten paistaminen muuttaa ruokaa epäterveellisemmäksi?

Edellä jo mainitsinkin joitakin paistettaessa muodostuvia kemikaaleja, mutta seuraavassa kerron niistä vielä kootusti. Paistettaessa tapahtuu varsinkin seuraavia haitallisia muutoksia.

Osa rasvoista hapettuu

Paistettaessa terveydelle tarpeellisten välttämättömien rasvahappojen osuus pienenee. Varsinkin jos paistettava ruoka tai ruokaöljy sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, ne hapettuvat osittain, minkä seurauksena muodostuu haitallisia metaboliitteja, kuten aldehydejä.

Näin muodostuneiden aldehydien katsotaan vauhdittavan keskeisten kansantautien, kuten valtimotaudin, Alzheimerin taudin ja eräiden syöpien kehittymistä (Sottero 2019).

Paistetun ruuan heterosykliset amiinit

Heterosykliset amiinit ovat karsinogeenisia aineita, joita muodostuu 100–300 asteen lämpötilassa. Tiettyjä heterosyklisiä amiineja voi tosin muodostua korkeammissakin lämpötiloissa.

Heterosyklisiä amiineja on erityisesti paistetussa proteiinipitoisessa ruuassa, kuten lihassa. Niitä muodostuu Maillardin reaktion ja aminohappojen turmeltumisen seurauksena.

Heterosyklisten amiinien saanti yhdistyy suurempaan riskiin sairastua eri syöpiin, erityisesti paksusuolensyöpään. Väestötutkimuksissa grillatun ja paistetun lihan runsas kulutus korreloi korkeamman syöpäsairastuvuuden kanssa.

Grillatun tai savustetun ruuan PAH-yhdisteet

PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt ovat mutageenisia ja karsinogeenisia yhdisteitä. Näiden yhdisteiden saanti on yhdistetty keuhkojen ja hengityselinten syöpään ja mahasyöpään.

PAH-yhdisteitä syntyy, kun orgaaninen aines palaa epätäydellisesti yli 200 asteen lämpötilassa. Eniten niitä muodostuu 500–700 asteen lämpötilassa, mikä vastaa esimerkiksi lämpötilaa palavassa takassa.

PAH-yhdisteet ovat erityisesti grillatun, hiillostetun ja savustetun ruuan ongelma. Ruokia, joissa näitä haitallisia yhdisteitä on runsaasti, ovat esimerkiksi savustettu kala, hiiligrillillä kypsennetty liha, öljyllä marinoitu ja grillattu liha, kräkkerit, mate-yrittitee ja tummapaahtoinen sumatralainen kahvi (Singh 2016).

Kypsennystavasta voi päätellä, että myös esimerkiksi halstratuissa muikuissa ja halstratuissa nahkiaisissa on paljon PAH-yhdisteitä.

AGE-tuotteet proteiinipitoisissa paistetuissa ruuissa

Ruokiin muodostuu myös AGE-tuotteita eli glykosylaation lopputuotteita kuumuuden vaikutuksesta. Niitä muodostuu esimerkiksi lihaan ja kalaan niitä paistettaessa ja grillattaessa, kun proteiinit reagoivat sokerien kanssa.

AGE-tuotteet keräytyvät elimistöön, jossa ne aiheuttavat tulehdusta ja vauhdittavat ikääntymistä. AGE-tuotteiden haitallisten vaikutusten terveyteen katsotaan olevan laaja-alaisempia kuin esimerkiksi heterosyklisten amiinien ja PAH-yhdisteiden, jotka on lähinnä yhdistetty vain syöpään.

Kontrolloiduissa tutkimuksissa AGE-tuotteiden rajoittamisesta on havaittu olevan hyötyä esimerkiksi diabeetikoille ja munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville, mutta myös terveiden kannattaa mielestäni rajoittaa niiden saantia ruokavaliosta.

AGE-tuotteita myös muodostuu elimistössämme korkeiden verensokeritasojen seurauksena. Sitä tapahtuu varsinkin diabeetikoilla, jos verensokeri ei ole hallinnassa.

Hiilihydraattipitoisiin ruokiin muodostuu akryyliamidia

Varsinkin hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten perunoita, paistettaessa muodostuu akryyliamidia. Sitä muodostuu Maillardin reaktion seurauksena tyypillisesti yli 120 asteen lämpötilassa.

Akryyliamidia on pidetty syöpävaarallisena, mutta nykyisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että ruuasta saatuina määrinä sen muut haitat ovat merkittävämpiä. Akryyliamidi lisää elimistössämme oksidatiivista stressiä, tulehdusta ja rasvojen hapettumista. Sitä pidetään myös neurotoksisena eli haitallisena hermostollemme.

Akryyliamidin eräs haittavaikutus myös on, että se tukahduttaa autofagiaa. Se on tärkeä mekanismi, jolla elimistö puhdistaa itseään, ja näin ollen sitä ei tulisi estää.

Keinoja vähentää paistamisen haittoja

Korvaa paistamista ja grillaamista muilla ruuanvalmistusmenetelmillä. Paistamisen ja grillaamisen vähentäminen ovat ilmeisimpiä tapoja vähentää niiden haittoja. Paistamisen sijaan ruoka voidaan syödä kypsentämättä, esimerkiksi salaattina. Salaatti sopii hyvin myös pääruuaksi, jos se on ruokaisa ja annos riittävän suuri.

 

Voit myös suosia hellävaraisempia kypsennystapoja, kuten höyryttämistä tai keittämistä. Aiemmin oli nykyistä tavallisempaa syödä arkisin keittoja pääruokana, ja siihen voitaisiin palata.

Paistamista ja grillaamista ei silti tarvitse kokonaan lopettaa, vaan siinä muodostuvien haitallisten aineiden muodostumista voi vähentää monin tavoin.

Vältä tai korvaa tiettyjä ruokia. Paistamisessa muodostuvien haitallisten yhdisteiden välttämiseksi on myös suositeltavaa välttää tiettyjä ruokia. Esimerkiksi ranskanperunat kannattaa korvata keitetyillä perunoilla tai vihanneksilla. Perunalastut voi jättää ostamatta. Paistetun pekonin sijaan aamiaiseksi voi laittaa jotain terveellisempää. Uppopaistetut ruuat, kuten kananugetit, paistetaan todennäköisesti huonossa rasvassa, joten niitä kannattaa välttää.

Suosi terveellistä paistorasvaa. Aiemmin luultiin, että ekstraneitsytoliiviöljy ei sovi hyvin paistamiseen, koska sen savuamislämpötila on kohtalaisen matala. Uudemmat tutkimukset osoittavat, että savuamispiste ei kerro luotettavasti paistonkestävyydestä. Ekstraneitsytoliiviöljy sopii myös paistamiseen, ja sen sisältämät polyfenolit suojaavat sitä hapettumiselta, joskin polyfenolien määrä laskee huomattavasti paistamisen seurauksena (De Alzaa 2018).

Ekstraneitsytoliiviöljyn lisäksi myös voi, laardi ja kookosöljy kestävät paistamista paremmin kuin vaikkapa rypsiöljy tai paistomargariinit, joiden monityydyttymättömät rasvat hapettuvat herkästi.

Voin ja laardin heikkous kuitenkin on, että niiden rasvahappokoostumus ei lähtökohtaisesti ole yhtä terveellinen kuin oliiviöljyn. Lisäksi niistä puuttuvat ekstraneitsytoliiviöljyn polyfenolit, jotka vaikuttavat elimistössämme antioksidantteina ja tulehdusta vähentäen.

Paista maltillisissa lämpötiloissa. Vaikka käytettäisiinkin paistamiseen hyvin soveltuvaa öljyä tai paistorasvaa, paistettaessa tapahtuu aina haitallisia muutoksia. Myös esimerkiksi ekstraneitsytoliiviöljyyn muodostuu paistamisen seurauksena haitallisia yhdisteitä, vaikkakin vähemmän kuin esimerkiksi rypsiöljyyn tai paistomargariiniin.

Paistamisen aiheuttamien haitallisten muutosten vähentämiseksi kannattaa suosia maltillisia paistolämpötiloja. Ruokaa ei tarvitse käristää pannulla, vaan usein vähempikin kypsentäminen riittää. Haitallisia rasvojen hapettumistuotteita alkaa muodostua runsaasti, kun paistetaan 180 asteessa tai sitä kuumemmassa.

Käytä mausteita paistaessasi. Monien mausteiden sisältämät antioksidantit auttavat vähentämään rasvojen hapettumista. Varsinkin rosmariini suojaa hyvin rasvoja hapettumiselta. Muita paistamisessa syntyvien haitallisten kemikaalien muodostumista ehkäiseviä mausteita ovat esimerkiksi valkosipuli, sipuli, mustapippuri ja punainen chili. Lisäksi ruuan marinointi etukäteen vähentää varsinkin AGE-tuotteiden muodostumista huomattavasti.

Lue myös kirjoitukseni Paistaminen aiheuttaa Alzheimerin tautia.

Viitteet:

Akhter F, Chen D, Akhter A, et al. High Dietary Advanced Glycation End Products Impair Mitochondrial and Cognitive Function. J Alzheimers Dis. 2020;76(1):165-178.

Borch D, Juul-Hindsgaul N, Veller M, et al. Potatoes and risk of obesity, type 2 diabetes, and cardiovascular disease in apparently healthy adults: a systematic review of clinical intervention and observational studies. Am J Clin Nutr. 2016 Aug;104(2):489-98.

Bulanda S, Janoszka B. Consumption of Thermally Processed Meat Containing Carcinogenic Compounds (Polycyclic Aromatic Hydrocarbons and Heterocyclic Aromatic Amines) versus a Risk of Some Cancers in Humans and the Possibility of Reducing Their Formation by Natural Food Additives-A Literature Review. Int J Environ Res Public Health. 2022 Apr 14;19(8):4781.

Cahill LE, Pan A, Chiuve SE, et al. Fried-food consumption and risk of type 2 diabetes and coronary artery disease: a prospective study in 2 cohorts of US women and men. Am J Clin Nutr. 2014 Aug;100(2):667-75.

Cai W, Uribarri J, Zhu L, et al. Oral glycotoxins are a modifiable cause of dementia and the metabolic syndrome in mice and humans. Proc Natl Acad Sci U S A. 2014 Apr 1;111(13):4940-5.

Cao C, Xiao Z, Wu Y, Ge C. Diet and Skin Aging-From the Perspective of Food Nutrition. Nutrients. 2020 Mar 24;12(3):870.

Csala M, Kardon T, Legeza B, et al. On the role of 4-hydroxynonenal in health and disease. Biochim Biophys Acta. 2015 May;1852(5):826-38.

De Alzaa F, Guillaume C and Ravetti L. Evaluation of Chemical and Physical Changes in Different Commercial Oils during Heating. Acta Scientific Nutritional Health. 2018;2(6):2-11.

Fotheringham AK, Gallo LA, Borg DJ, Forbes JM. Advanced Glycation End Products (AGEs) and Chronic Kidney Disease: Does the Modern Diet AGE the Kidney? Nutrients. 2022 Jun 28;14(13):2675.

Gao J, Guo X, Wei W, et al. The Association of Fried Meat Consumption with the Gut Microbiota and Fecal Metabolites and Its Impact on Glucose Homoeostasis, Intestinal Endotoxin Levels, and Systemic Inflammation: A Randomized Controlled-Feeding Trial. Diabetes Care. 2021 Sep;44(9):1970-1979.

Grootveld M, Percival BC, Leenders J, Wilson PB. Potential Adverse Public Health Effects Afforded by the Ingestion of Dietary Lipid Oxidation Product Toxins: Significance of Fried Food Sources. Nutrients. 2020 Apr 1;12(4):974.

Guallar-Castillón P, Rodríguez-Artalejo F, Lopez-Garcia E, et al. Consumption of fried foods and risk of coronary heart disease: Spanish cohort of the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition study. BMJ. 2012 Jan 23;344:e363.

Gutiérrez OM, Muntner P, Rizk DV, et al. Dietary patterns and risk of death and progression to ESRD in individuals with CKD: a cohort study. Am J Kidney Dis. 2014 Aug;64(2):204-13.

Keewan E, Narasimhulu CA, Rohr M, et al. Are Fried Foods Unhealthy? The Dietary Peroxidized Fatty Acid, 13-HPODE, Induces Intestinal Inflammation In Vitro and In Vivo. Antioxidants (Basel). 2020 Sep 27;9(10):926.

Masala G, Ceroti M, Pala V, et al. A dietary pattern rich in olive oil and raw vegetables is associated with lower mortality in Italian elderly subjects. Br J Nutr. 2007 Aug;98(2):406-15.

Nadeem HR, Akhtar S, Ismail T, et al. Heterocyclic Aromatic Amines in Meat: Formation, Isolation, Risk Assessment, and Inhibitory Effect of Plant Extracts. Foods. 2021 Jun 24;10(7):1466.

de Oliveira VS, Viana DSB, Keller LM, et al. Impact of air frying on food lipids: Oxidative evidence, current research, and insights into domestic mitigation by natural antioxidants. Trends Food Sci Technol. 2024 May;147(6):104465.

Parada H Jr, Steck SE, Bradshaw PT, et al. Grilled, Barbecued, and Smoked Meat Intake and Survival Following Breast Cancer. J Natl Cancer Inst. 2017 Jan 5;109(6):djw299.

Pearson KE, Wadley VG, McClure LA, et al. Dietary patterns are associated with cognitive function in the REasons for Geographic And Racial Differences in Stroke (REGARDS) cohort. J Nutr Sci. 2016 Sep 28;5:e38.

Qin P, Liu D, Wu X, et al. Fried-food consumption and risk of overweight/obesity, type 2 diabetes mellitus, and hypertension in adults: a meta-analysis of observational studies. Crit Rev Food Sci Nutr. 2022;62(24):6809-6820.

Qin P, Zhang M, Han M, et al. Fried-food consumption and risk of cardiovascular disease and all-cause mortality: a meta-analysis of observational studies. Heart. 2021 Oct;107(19):1567-1575.

Rifai L, Saleh FA. A Review on Acrylamide in Food: Occurrence, Toxicity, and Mitigation Strategies. Int J Toxicol. 2020 Mar/Apr;39(2):93-102.

Schnaider Beeri M, Lotan R, Uribarri J, et al. Higher Dietary Intake of Advanced Glycation End Products Is Associated with Faster Cognitive Decline in Community-Dwelling Older Adults. Nutrients. 2022 Mar 31;14(7):1468.

Singh L, Varshney JG, Agarwal T. Polycyclic aromatic hydrocarbons’ formation and occurrence in processed food. Food Chem. 2016 May 15;199:768-81.

Sottero B, Leonarduzzi G, Testa G, et al. Lipid oxidation derived aldehydes and oxysterols between health and disease. Eur J Lipid Sci Technol. 2019,121,1700047.

Sun Y, Liu B, Snetselaar LG, et al. Association of fried food consumption with all cause, cardiovascular, and cancer mortality: prospective cohort study. BMJ. 2019 Jan 23;364:k5420.

Twarda-Clapa A, Olczak A, Białkowska AM, Koziołkiewicz M. Advanced Glycation End-Products (AGEs): Formation, Chemistry, Classification, Receptors, and Diseases Related to AGEs. Cells. 2022 Apr 12;11(8):1312.

Veronese N, Stubbs B, Noale M, et al. Fried potato consumption is associated with elevated mortality: an 8-y longitudinal cohort study. Am J Clin Nutr. 2017 Jul;106(1):162-167.

Wan X, Ao Y, Liu X, et al. Fried food consumption, genetic risk, and incident obesity: a prospective study. Food Funct. 2024 Mar 4;15(5):2760-2771.

Wang A, Wan X, Zhuang P, et al. High fried food consumption impacts anxiety and depression due to lipid metabolism disturbance and neuroinflammation. Proc Natl Acad Sci U S A. 2023 May 2;120(18):e2221097120.

Wang D, Xiao H, Lyu X, et al. Lipid oxidation in food science and nutritional health: a comprehensive review. Oil Crop Sci. (2023) 8:35–44.

Zhuang Y, Dong J, He X, et al. Impact of Heating Temperature and Fatty Acid Type on the Formation of Lipid Oxidation Products During Thermal Processing. Front Nutr. 2022 Jun 2;9:913297.