Ärtyvän suolen oireyhtymä, turvottelu ja ummetus

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), toiminnallinen ummetus ja vatsan turvotus ovat yleisiä ongelmia suomalaisillakin.

Ärtyvä suoli vaivaa noin 10 prosenttia suomalaisista. Toiminnallista ummetusta on myös noin 10 prosentilla väestöstä. Lisäksi noin 4 prosentilla on sellaista vatsan turvottelua, joka ei täytä ärtyvän suolen oireyhtymän kriteereitä.

 

Yleisimpiä ärtyvän suolen oireita ovat vatsan turvottelu, kipu, ilmavaivat, krampit, ummetus ja ripuli. Jotta voitaisiin puhua ärtyvän suolen oireyhtymästä, näiden oireiden pitää toistua ja olla pitkään jatkuneita.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on leimallisesti moderniin elämäntapaan liittyvä sairaus. Jotkin tekijät elämäntavassamme lisäävät suolisto-ongelmien riskiä. Yritän tässä artikkelissa avata näitä syitä (Lenover 2024).

Ärtyvästä suolesta lukiessani olen pannut merkille, että tavallisimmin artikkeleissa ja kirjoissa kiinnitetään eniten huomiota keinoihin, jotka voivat lievittää oireita. Sen sijaan näiden suolisto-ongelmien perimmäisistä syistä puhutaan hyvin vähän.

Esimerkiksi pelkkä FODMAP-ruokavalion noudattaminen voi kyllä lievittää ärtyvän suolen oireita mutta se ei korjaa syitä.

Taustalla häiriöitä suoli-aivoakselilla

Aiemmin ajateltiin, että ärtyvän suolen oireyhtymä on psykosomaattinen sairaus. Selitysmallit kääntyivät sittemmin somaattisemmiksi, mutta jälleen viime vuosien tieteellisissä artikkeleissa katsotaan, että ärtyvän suolen oireyhtymässä on kyse häiriöstä suoli-aivoakselilla (Videlock 2021).

Suoli-aivoakseli merkitsee sitä, että suoli ja aivot kommunikoivat keskenään. Stressillä, tunteilla ja mielen levottomuudella on vaikutus suoliston toimintaan. Kommunikaatio toimii myös toisinpäin: suoliston häiriöt vaikuttavat mielialaamme.

Käytännön ilmentymä suoli–aivoyhteydestä on esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireiden yhteys ärtyvän suolen oireisiin. Yhteys vaikuttaa myös toisin päin: ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä on suurempi riski masennukseen ja ahdistukseen.

Lapsuudesta juontuvia riskitekijöitä

Ärtyvän suolen oireyhtymä on kuitenkin syiltään monitekijäinen eikä selity vain stressillä ja muilla psyykkisillä tekijöillä. Vaikutusta on myös muilla moderniin elämäntapaan liittyvillä tekijöillä, kuten arvioidaan tieteellisessä katsausartikkelissa (Lenover 2024).

Lapsuudessa saamme suoliston mikrobiotan, joka normaalisti kehittyneenä tukee hyvin immuniteettiamme. Tasapainoisen suoliston mikrobiotan kehittymistä voivat kuitenkin häiritä monet tekijät.

Esimerkiksi keisarinleikkaus ja rintaruokinnan puuttuminen vaikuttavat haitallisesti mikrobiotan kehittymiseen, mutta varsinkin lapsuudessa syödyt antibioottikuurit on yhdistetty suurempaan ärtyvän suolen riskiin aikuisiällä.

Monet lääkkeet riskitekijöinä

Myös aikuisuudessa eräiden lääkkeiden käyttö lisää ärtyvän suolen oireyhtymän riskiä. On esimerkiksi havaittu, että antibioottien, ja varsinkin laajakirjoisten antibioottien, käyttö lisää huomattavasti riskiä sairastua myöhemmin ärtyvän suolen oireyhtymään (Villarreal 2012).

Muita ärtyvän suolen oireyhtymän riskiä lisääviä lääkeaineita ovat tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, sekä protonipumpun estäjä -lääkkeet, steroidit ja estrogeeni.

Turhaa lääkkeiden käyttöä kannattaa välttää myös suoliston terveyden vuoksi. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä käytetään flunssaan usein rutiininomaisesti. Monet ovat myös jämähtäneet protonipumpun estäjä -lääkkeiden jatkuvaan käyttöön, vaikka niitä on yleensä tarkoitus käyttää korkeintaan muutaman viikon ajan.

Ruokavalioon liittyviä riskitekijöitä

Länsimaisen ruokavalion noudattaminen on yhdistetty suurempaan ärtyvän suolen oireyhtymän riskiin. Länsimainen ruokavalio sisältää runsaasti valmiiksi pakattuja ruokia, valkoista vehnää, punaista ja prosessoitua lihaa, sokerilla makeutettuja juomia, karkkia ja makeita jälkiruokia, paistettuja ruokia, teollisesti tuotettuja eläintuotteita, voita ja muita rasvaisia maitotuotteita, munia ja perunoita. Samalla sille on luonteenomaista vähäinen hedelmien, vihannesten, täysjyväviljojen, kalan, pähkinöiden ja siementen syöminen (Buscail 2017).

Länsimaista ruokavaliota sivuaa se, että ärtyvän suolen oireyhtymän riskiä lisää, jos syödään runsaasti ultraprosessoitua ruokaa. Se on elintarviketeollisuuden runsaasti prosessoimaa ruokaa, jolle on tyypillistä runsas lisäaineiden määrä (Wu 2024).

Valmisruokia ostetaan usein pakkauksissa, jotka sisältävät muovikemikaaleja, kuten bisfenoli A:ta. Bisfenoli A on tunnettu muovimyrkky ja se vaikuttaa suolistossamme muun muassa ksenoestrogeenina. Sellaisena sillä on haitallista vaikutusta suolen limakalvoon sekä ruuan läpikulkuaikaan.

 

Glyfosaatilla ja monilla muilla torjunta-aineilla on haitallista vaikutusta suolistoon. Laajassa tapaus-verrokkitutkimuksessa onkin havaittu, että alueilla, joilla käytetään paljon torjunta-aineita, ärtyvän suolen oireyhtymää sairastetaan huomattavasti enemmän (Rueda-Ruzafa 2023).

Myös langattoman teknologian säteily saattaa osaltaan vaikuttaa. Eläintutkimuksissa on havaittu, että WiFin ja muiden langattomien laitteiden radiotaajuisella säteilyllä on haitallista vaikutusta suoliston mikrobiomiin ja rasvahappojen metaboliaan. Tutkijoiden mukaan nämä muutokset ovat niiden kaltaisia, joita on havaittu esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä (Saliev 2023).

Yhteistä edellä mainituille tekijöille on poikkeaminen luonnollisesta ja rauhallisesta elämäntavasta. Syömme lisäaineiden kyllästämää ja liian prosessoitua ruokaa, joka on kasvatettu torjunta-aineita käyttäen. Ruoka saatetaan vielä syödä hätiköiden ja katsoen samalla älypuhelinta tai TV:tä.

Näiden elämäntapatekijöiden lisäksi riskiä lisäävät sairastetut suolistoinfektiot. Ärtyvän suolen oireyhtymän riski voi olla koholla kuukausien ajan sairastetun suolistoinfektion jälkeen.

Myös parasiitit voivat olla yksi syy ärtyvän suolen oireyhtymään, joskin arvelen, että se on suhteellisen harvinainen syy.

Hippokrateen ohje

“Ennen kuin yrität parantaa jonkun, kysy häneltä, onko hän valmis luopumaan asioista, jotka tekevät hänet sairaaksi.” – Hippokrates (n. 460–370 eKr.)

Kerron Hippokrateen ohjeen, sillä on havaittu, että ärtyvästä suolesta kärsivien ruokavalio on keskimäärin laadultaan huonompi kuin terveiden verrokkien. On esimerkiksi havaittu, että ärtyvästä suolesta kärsivien ruokavalio sisältää enemmän sokeria ja lihajalosteita kuin terveiden verrokkien (Tigchelaar 2017).

Jos kärsit ärtyvän suolen oireyhtymästä tai turvottelusta, ehdotankin, että pysähtyisit tarkastelemaan, voisiko jokin ruokavaliossasi ylläpitää vatsavaivoja. Jos ruokavaliosi esimerkiksi sisältää runsaasti sokeria, lisäaineita sisältäviä ruokia, margariinia tai paistettuja ruokia, nämä voivat osaltaan ylläpitää oireilua.

HUOM. Tällä en tarkoita, että kaikkien ärtyvän suolen oireiden taustalla olisi ruokavalion puutteita. Kipua ja turvottelua voi olla, vaikka ruokavalio olisi sinänsä terveellinen. Tällöin syynä voi olla esimerkiksi se, että joitakin ruokia kohtaan on yliherkkyyttä, jolloin ne tulisi identifioida ja sulkea ruokavaliosta pois.

Suoliston bakteerikannan epätasapaino usein taustalla

Kun edellä kerroin länsimaisen ruokavalion ja ultraprosessoidun ruuan syömisen yhteydestä ärtyvän suolen oireyhtymään, sitä selittää osaltaan juuri näiden haitallinen vaikutus suoliston mikrobiotaan.

Suoliston bakteerikannan epätasapainolla – dysbioosilla – on vahva yhteys ärtyvän suolen oireisin.

Haitalliset muutokset mikrobiotassa johtavat lyhytketjuisten rasvahappojen muodostumiseen vähenemiseen, suolen läpäisevyyden lisääntymiseen sekä enteerisen hermoston jatkuvaan aktivaatioon. Viimemainittu voi aiheuttaa vatsakipua ja suoliston ylenmääräistä liikettä.

Erityisen haitallista suoliston mikrobiotalle on runsas sokerin määrä ruokavaliossa. Sokeri lisää haitallisten suolistobakteerien, kuten proteobakteerien, määrää. Lisäksi sokerin syöminen vähentää terveydelle hyödyllisten Bacteroidetes-suvun kantojen osuutta.

Keinomakeutusaineet eivät ole sen parempia. Useat tutkimukset osoittavat, että mikrobiotalle haitallisia ovat esimerkiksi neotaami, aspartaami, sakariini ja asesulfaami-K. Viime mainittua käytetään esimerkiksi purukumeissa usein aromivahventeena, jolloin sitä ei ilmoiteta makeutusaineena.

Suoliston bakteerikannan korjaamisen tärkein keino on kuidun saannin lisääminen. Se tarjoaa ravintoa suolen terveelle bakteerikannalle, joten riittävä kuidun määrä on olennaista, kun halutaan tukea terveen mikrobiotan muodostumista.

Kuidun lähteillä on merkitystä ärtyvän suolen oireisiin. Yleisesti ottaen liukoinen kuitu aiheuttaa vähemmän oireita kuin liukenematon. Siten esimerkiksi kiiveistä tai psylliumlisästä saatu kuitu sopii yleensä vehnäleseitä huomattavasti paremmin IBS-potilaille.

Olen aiemmin tässä kirjoituksessani kertonut tarkemmin, millaisella ruokavaliolla voi saada aikaan hyvän suoliston mikrobiotan.

Välimeren ruokavalio sopii lähtökohdaksi

Ärtyvän suolen oireyhtymässä lähtökohdaksi on hyvä ottaa terveellisen ruokavalion noudattaminen. Esimerkiksi perinteinen Välimeren ruokavalio on hyvä perusta. Näitä suositellaan myös asiantuntijasivustolla Gut Microbiota for Health.

 

Ristikkäistutkimuksessa Välimeren ruokavalio on parantanut ärtyvän suolen oireita yhtä hyvin kuin FODMAP-ruokavalio tai gluteeniton ruokavalio, ja se oli myös potilaille mieleisin – 86 prosenttia potilasta valitsi Välimeren ruokavalion mieluummin (Paduano 2019).

Tuossa tutkimuksessa Välimeren ruokavaliota noudatettiin tarkoituksella niin, että syömiskertoja oli päivässä viisi. Tutkijat perustelivat syömiskertojen määrää sillä, että FODMAP-hiilihydraatteja siedetään paremmin, kun niiden saanti hajautetaan useille pienille aterioille parin suuren sijaan. FODMAP-hiilihydraatteja ei kuitenkaan Välimeren ruokavaliossa rajoitettu.

Myös tämänvuotisessa tutkimuksessa on havaittu, että Välimeren ruokavalio sopii ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon. Tutkimuksessa se lievitti ruuansulatuskanavan oireita ja masennusta verrokkiruokavaliota paremmin. Kiinnostavaa on, että tutkimusta johti australialaistutkija Heidi Staudacher, joka on suhtautunut pitkään kriittisesti FODMAP-ruokavalioon (Staudacher 2024).

Välimeren ruokavalion valitsemista puoltaa myös se, että sen noudattaminen on lukuisissa tutkimuksissa yhdistynyt myös yleisesti ottaen parempaan terveyteen ja pienempään kuolleisuuteen (Dominguez 2021).

Välimeren ruokavalioon on silti mahdollisesti tarpeen tehdä mukautuksia, jotta se sopisi hyvin ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon. Ruokavaliosta saattaa esimerkiksi olla mielekästä sulkea ainakin joksikin ajaksi ruuat, joiden olet havainnut pahentavan oireita. Näitä voivat olla esimerkiksi omena, sipuli ja valkosipuli. Myöhemmin vatsasi rauhoituttua voit kokeilla palauttaa näitä takaisin ruokavalioosi, jotta se ei kapeudu turhaan.

Kokeile gluteenitonta ruokavaliota

Vehnä, ohra ja ruis sisältävät tunnetusti gluteenia, joka aiheuttaa oireita osalle ärtyvästä suolesta kärsiville. Näyttää siltä, että gluteeni pahentaa oireita potilailla, jotka kärsivät keliakiasta riippumattomasta gluteeniyliherkkyydestä.

On myös esitetty, että gluteeniton ruokavalio helpottaisi oireita sisältäessään vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja. Käytännössä syyllä ei ole kuitenkaan juuri merkitystä, sillä jos gluteeniton ruokavalio helpottaa oireita, se helpottaa, olipa syy kumpi tahansa.

Gluteenittomia viljoja korvaamaan sopivat parhaiten kvinoa, hirssi, tattari ja riisi. Myös kauraa suositellaan usein gluteenittomana vaihtoehtona, mutta on hyvä tietää, että noin viidennekselle toiminnallisista vastavaivoista kärsivistä myös kaura aiheuttaa vatsanväänteitä tai muita oireita (Korpela-Kosonen 2022).

Erityisesti hirssi saattaa sopia ärtyvän suolen oireista kärsiville hyvin. Eläintutkimuksesta on saatu näyttöä, että hirssi lisää suolen motiliteettia ja sillä on myös prebioottisia vaikutuksia (Chen 2022).

Gluteenittomia viljoja on kuitenkin suositeltavaa vaihdella keskenään, sillä niillä on kaikilla omanlaisiaan heikkouksia. Tattarissa ja kvinoassa on runsaahkosti oksalaatteja, riisissä arseenia ja hirssissä goitrogeeneja. Kun näiden syömistä vaihdellaan, yksittäisiä antiravintoaineita tuskin saadaan liikaa.

Monet gluteenittomat tuotteet ovat pitkälle prosessoituja ja lisäaineita sisältäviä. Sellaisina ne täyttävät ultraprosessoidun ruuan kriteerit. Jos haluaa noudattaa gluteenitonta ruokavaliota, näitä pitkälle prosessoituja elintarvikkeita kannattaa välttää. Niiden sijaan on suositeltavampaa suosia edellä mainitsemiani luontaisesti gluteenittomia viljoja.

Viivästyneitä ruokayliherkkyyksiä

Ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla on usein ruokayliherkkyyksiä, jotka eivät ole varsinaisia allergioita. Viivästyneet ruokayliherkkyydet tulevat näkyviin esimerkiksi selvitettäessä IgG-välitteisiä vasta-aineita.

Tutkimuksissa on havaittu, että eliminoitaessa IgG-vasta-ainetestien osoittamat ruuat ruokavaliosta hyvin suuri osa potilaista saa helpotusta ärtyvän suolen oireisiinsa. Suurin näistä tutkimuksista käsitti 5 286 potilasta. Tutkimuksessa suurimmalla osalla ärtyvän suolen oireyhtymän oireet helpottuivat, kun he sulkivat ruokavalionsa ulkopuolelle ruokayliherkkyyttä aiheuttavat ruuat (Hardman 2007).

IgG-välitteiset ruokayliherkkyydet eivät liene varsinainen syy ärtyvän suolen oireisiin, vaan niiden taustalla on suolen seinämän yliläpäisevyyttä, jolloin sulamattomia ruokapartikkeleita pääsee suolen seinämän läpi verenkiertoon.

IgG-testeihin tuskin pääsee julkisessa terveydenhuollossa, ja yksityisellä puolella ne ovat kalliita. Niinpä on hyvä tietää, että tavallisimpia IgG-välitteisen ruokayliherkkyyden aiheuttajia ovat vehnä, maitotuotteet ja kananmunat. Myös kolapähkinät, hiiva, kidneypavut, herne ja maissi ovat yleisiä.

Muita vinkkejä

• Ärtyvässä suolessa on hyödyllistä syödä kohtuullisia annoksia 5–6 kertaa päivässä. Selkeät ateriavälit ovat suositeltavia.
• Suosi ruuanlaitossa perusraaka-aineita pitkälle prosessoidun ruuan sijaan.
• Vähennä paistetun ruuan syömistä, ja suosi sen sijaan hellävaraisempia ruuanvalmistusmenetelmiä, kuten keittämistä ja höyryttämistä. Ne sopivat paremmin vatsalle.
• Syö päivittäin yksi annos bifidobakteereja sisältävää laktoositonta luonnonjogurttia, esimerkiksi tätä. Bifidobakteerit ovat tutkimuksissa lievittäneet ärtyvän suolen oireita (Pratt 2020).
• Tuliset ruuat pahentavat tutkimusnäytön mukaan ärtyvän suolen oireita. Sen sijaan monista miedommista maisteista on hyötyä mikrobiotalle ja ruuansulatukselle. Erityisesti oregano voi hillitä huonojen suolistobakteerien kasvua.
• Ateriat on hyvä syödä läsnä ollen ja syömiseen keskittyen ilman älylaitteiden katselua. Kun mieli on syödessä rauhallinen, ruoka sulaa paremmin.
• Ruoka tulisi pureskella huolellisesti, jotta se pehmeänä massana mahalaukkuun saapuessaan sulaisi helpommin. Pureskelu on tärkeää myös siksi, että syljen entsyymit pääsevät sekoittumaan ruokaan – näin ruuansulatus alkaa jo suussa.
• Ruuansulatuksen parantamiseksi hedelmät on parasta syödä omina välipaloinaan selkeästi irrallaan pääaterioista. Sitruuna on poikkeus – se sopii hyvin maustamaan ruokia häiritsemättä ruuansulatusta.
• Illan kolmena viimeisenä tuntina ennen nukkumaan menoa on suositeltavaa olla syömättä.

 

Helpotusta ummetukseen

Ummetus on yksi tavallisimmista ärtyvän suolen oireista.

Gastroenterologi Will Bulsiewics on kirjoittanut vatsavaivojen hoidosta Kuiduilla kuntoon -nimisen kirjan. Hän pitää ummetusta vatsan turvotuksen yleisimpänä taustatekijänä potilaittensa keskuudessa.

Ummetuksen syynä voi olla esimerkiksi se, että kuitua ei saada ruokavaliosta riittävästi. Kuitu auttaa ummetuksessa osaltaan siksi, että se lisää ulosteen massaa. Lisäksi tukiessaan tervettä mikrobiomia kuitu tukee suoliston motiliteettia, liikettä.

Kuidun suositteleminen voi aiheuttaa vastareaktioita, mutta Bulsiewicsin mukaan on niin, että ummetuksesta ja suoliston dysbioosista kärsivät ovat usein niitä, jotka tarvitsevat eniten kuitua. Kuidun lisääminen auttaa heillä parantamaan suoliston bakteerinkannan tasapainoa ja hoitamaan ummetusta. Vaikka lyhyellä aikavälillä kuidun välttäminen voi vaikuttaa hyvältä, se ei ole Bulsiewicsin mukaan voittoisa strategia pitkällä tähtäimellä.

Ihmisille, jotka eivät ole saaneet tarpeeksi kuitua ruokavaliostaan Bulsiewics suosittelee kuidun hyvin vähittäistä lisäämistä ruokavalioon, jotta siihen totutaan.

Ummetukseen voi kokeilla psylliumia, parin päivittäisen kiivin tai kymmenkunnan kuivatun luumun syömistä. On yksilöllistä, mikä näistä kolmesta keinosta sopii parhaiten.

Jos kokeilet luumuja ummetukseen, ne kannattaa liottaa yön yli tai ainakin useiden tuntien ajan ennen syömistä, jotta niiden sulaminen helpottuu. Liotetut luumut on suositeltavaa syödä omana välipalanaan aterioiden välillä, jotta ne eivät aiheuta käymistä suolistossa.

Runsaahko nesteiden nauttiminen on tärkeää ummetuksen ehkäisemiseksi. Vettä on suositeltavaa juoda mieluummin aterioiden välillä kuin aterioiden yhteydessä – aterioilla juominen on yhdistetty suurempaan ärtyvän suolen oireiden riskiin.

Kuidun ja nesteiden nauttimisen lisäksi riittävä liikunta on hyödyllistä ummetuksen ehkäisyä sen lisätessä suoliston motiliteettia.

FODMAP – rajoittaako vai ei?

Huonosti imeytyvien hiilihydraattien eli ns. FODMAPien rajoittamista suositellaan usein ärtyvän suolen oireyhtymässä. Vaikkakin FODMAP-rajoituksen on havaittu tutkimuksissa lievittävän ärtyvän suolen oireita, epäilen niiden kattavan rajoittamisen mielekkyyttä. Perustelen seuraavassa miksi.

Ensinnäkin FODMAP-rajoituksen on havaittu muuttavan suoliston mikrobiotaa kielteiseen suuntaan. Varsinkin hyödyllisten bifidobakteerien osuus vähenee huomattavasti mutta myös muita muutoksia on havaittu (Staudacher 2017).

FODMAP-ruokien rajoittaminen on myös monimutkaista. Niiden rajoittamiseksi täytyisi opetella ulkoa listoja ruoka-aineista, joita ei voi syödä, joita voi syödä jonkin verran ja joita voi syödä vapaasti. Näiden vahtiminen on arjessa hankalaa ja voi johtaa stressiin ja pahimmillaan vatsaoireiden ja ahdistuksen lisääntymiseen.

Toteuttamisvaikeuksien vuoksi FODMAP-rajoitusta suunnittelevalle suositellaan, että se toteutettaisiin yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa. En kuitenkaan usko, että kovinkaan suuri osuus Suomen sadoistatuhansista ärtyvästä suolesta kärsivistä on valmis hakeutumaan ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

FODMAP-ruokien rajoittaminen puolustaisi paremmin paikkaansa, jos ne parantaisivat ärtyvän suolen. Niin ei kuitenkaan ole, vaan ne ainoastaan lievittävät oireita sen aikaa, kun rajoitusta noudatetaan.

FODMAP-rajoituksen heikkoutena on myös se, että siinä rajoitetaan monia terveellisiksi tiedettyjä ruokia, joiden syöminen yhdistyy pienempään kroonisten rappeutumissairauksien riskiin.

Jos kuitenkin haluat kokeilla FODMAP-rajoitusta, suosittelen kääntymään vatsaongelmiin perehtyneen ravitsemusterapeutin puoleen. Tutkimuksissa on havaittu, että ravitsemusterapeutin ohjauksessa tehty FODMAP-rajoitus onnistuu parhaiten (O’Keeffe 2017).

Piparminttukapselit vähentävät kipua

Piparminttukapseleiden käytön on osoitettu kontrolloiduissa tutkimuksissa vähentävän hyvin ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvää kipua. Myös vaikutusmekanismit tunnetaan (Camilleri 2021).

Tutkimuksissa piparminttukapseleiden käyttö ei ole aiheuttanut haittavaikutuksia. Piparminttu voi kuitenkin avata ruokatorven alempaa sulkijalihasta, mikä voi aiheuttaa refluksioireita. Siksi on suositeltavaa käyttää piparminttua enterokapseleina, jollaisia myydään apteekeissa.

Glutamiini voi auttaa

L-glutamiini on aminohappo, jota käytetään yleisimmin tehostamaan palautumista rankan liikunnan jälkeen. Funktionaalisen lääketieteen piirissä glutamiini on tunnettu jo pitkään siitä, että se auttaa suoliston limakalvoa uusiutumaan. On viitteitä siitä, että glutamiinilisästä on hyötyä esimerkiksi vuotavassa suolessa ja ripulipainotteisessa ärtyvässä suolessa.

Glutamiinia voi käyttää esimerkiksi annoksella 5 grammaa kolmesti vuorokaudessa.

Muistakin ravintolisistä olisi huomattavaa hyötyä

Myös muista ravintolisistä on havaittu olevan huomattavaa hyötyä ärtyvän suolen oireyhtymässä ja ummetuksessa. Liian tiukaksi kiristyneen terveysväitelainsäädännön viranomaisvalvonnan vuoksi en voi kuitenkaan kertoa tässä näistä keinoista. Näin tiukka viranomaislinja rajoittaa perustuslain suomaa sananvapautta eikä se ole mielestäni lukijoittenikaan etu, sillä se estää heitä saamasta parasta tietoa.

Keho-mieliterapioista hyötyä

Edellä jo kerroin, että ärtyvän suolen oireyhtymässä on kysymys häiriöstä suoli-aivoakselilla. Näin ollen on ymmärrettävää, että suolistoa voi rauhoittaa myös vaikuttamalla mieleen. Monet asiantuntijat katsovatkin, että ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa tuskin voi onnistua pelkillä ruokavaliomuutoksilla.

Monenlaisista keho-mieliterapioista on havaittu olevan hyötyä ärtyvän suolen oireyhtymässä.

Ensinnäkin tutkimukset ovat osoittaneet, että stressin tai huolehtimisen vähentäminen voi parantaa ärtyvän suolen oireita.

Stressiä voi vähentää monella tapaa. Säännöllinen liikunta vähentää tehokkaasti stressiä, kunhan se ei ole liian rasittavaa. Esimerkiksi jooga, uinti ja liikunta luonnossa ovat hyvin suositeltavia.

Säännöllinen meditointi voi auttaa rauhoittamaan yliaktiivista mieltä. Mielen rauhoittuessa myös kehon stressit voivat lievittyä.

Stressin lievittämiseen sopivat myös yksinkertaiset keinot, kuten hieronta, rauhoittavaan musiikin kuuntelu, kylpy tai sauna. Iltaisin on rentouttavampaa lukea hyvää kirjaa kuin istua älylaitteiden ääressä.

Ristiriidat muiden kanssa lisäävät stressin tunnetta elimistössäkin, joten kannattaa pyrkiä elämään sovussa niin läheisten kuin vieraampien ihmisten kanssa. Nykyisin neuvo pätee myös sosiaaliseen mediaan, jossa on myös suositeltavaa pysytellä erossa ristiriitaisista keskusteluista, jos haluaa pitää huolta omasta mielenrauhastaan ja hyvinvoinnistaan.

Käyttäytymisterapioiden on osoitettu auttavan ärtyvän suolen oireyhtymässä. Niissä pyritään muuttamaan tapaa, jolla mieli ja keho reagoivat tapahtumiin. Se voi pitää sisällään kognitiivista käyttäytymisterapiaa, psykoterapiaa, hypnoosia, biofeedbackia ja rentoutusterapiaa. Useimmat näistä hoidoista auttavat ihmisiä välttämään ylireagointia stressaaviin tilanteisiin ja ihmisiin. Asiantuntijanäkemysten mukaan käyttäytymisterapia voi auttaa moniin ärtyvän suolen oireisiin.

Vaihtoehtoiset hoidot toimivat

On ehkä yllättävää kuulla, mutta tieteellisten katsausartikkelien ja koostetutkimusten mukaan monenlaiset vaihtoehtoiset terapiat ja hoitokeinot ovat avuksi ärtyvän suolen oireyhtymässä. Esimerkiksi kiinalaiseen yrttilääkintään yhdistetyn akupunktion on havaittu auttavan ärtyvässä suolessa (Yan 2019).

Viitteet:

Algera JP, Magnusson MK, Öhman L, et al. Randomised controlled trial: effects of gluten-free diet on symptoms and the gut microenvironment in irritable bowel syndrome. Aliment Pharmacol Ther. 2022 Nov;56(9):1318-1327.

Atkinson W, Sheldon TA, Shaath N, Whorwell PJ. Food elimination based on IgG antibodies in irritable bowel syndrome: a randomised controlled trial. Gut. 2004 Oct;53(10):1459-64.

Bulsiewicz W. Kuiduilla kuntoon. Tammi. 2021.

Buscail C, Sabate JM, Bouchoucha M, et al. Western Dietary Pattern Is Associated with Irritable Bowel Syndrome in the French NutriNet Cohort. Nutrients. 2017 Sep 7;9(9):986.

Camilleri M. Diagnosis and Treatment of Irritable Bowel Syndrome: A Review. JAMA. 2021 Mar 2;325(9):865-877.

Chen Y, Zhang R, Xu J, Ren Q. Alteration of intestinal microflora by the intake of millet porridge improves gastrointestinal motility. Front Nutr. 2022 Aug 22;9:965687.

Cinquetti M, Biasin M, Ventimiglia M, et al. Functional gastrointestinal disorders and smartphone use in adolescents. Clin Exp Pediatr. 2021 Sep;64(9):494-496.

Dominguez LJ, Di Bella G, Veronese N, Barbagallo M. Impact of Mediterranean Diet on Chronic Non-Communicable Diseases and Longevity. Nutrients. 2021 Jun 12;13(6):2028.

Hardman G, Hart G. Dietary advice based on food-specific IgG results. Nutr Food Sci. 2007;37:16-23.

Kasti AN, Nikolaki MD, Synodinou KD, et al. The Effects of Stevia Consumption on Gut Bacteria: Friend or Foe? Microorganisms. 2022 Mar 30;10(4):744.

Korpela-Kosonen K. Kauraa pidetään vatsa­ystävällisenä viljana, vaikka osalle ihmisistä se aiheuttaa kaikkein eniten vatsa­vaivoja. Helsingin Sanomat. 29.3.2022

Laatikainen R. Herkän vatsan valinnat — FODMAP-ruokavalio haltuun. Kirjapaja. 2021.

Lenhart A, Dong T, Joshi S, et al. Effect of Exclusion Diets on Symptom Severity and the Gut Microbiota in Patients With Irritable Bowel Syndrome. Clin Gastroenterol Hepatol. 2022 Mar;20(3):e465-e483.

Lenhart A, Ferch C, Shaw M, Chey WD. Use of Dietary Management in Irritable Bowel Syndrome: Results of a Survey of Over 1500 United States Gastroenterologists. J Neurogastroenterol Motil. 2018 Jul 30;24(3):437-451.

Lenover MB, Shenk MK. Evolutionary medicine approaches to chronic disease: The case of irritable bowel syndrome. Evol Anthropol. 2024 Feb;33(1):e22010.

Mandal MB, Maloy B, Sharma P, Dixit D. Effects of Plastic Chemical Bisphenol a on Gut Functions. J Med Evidence. 2023 4(3):p 247-257, Sep–Dec 2023.

Nordin E, Hellström PM, Dicksved J, et al. Effects of FODMAPs and Gluten on Gut Microbiota and Their Association with the Metabolome in Irritable Bowel Syndrome: A Double-Blind, Randomized, Cross-Over Intervention Study. Nutrients. 2023 Jul 5;15(13):3045.

O’Keeffe M, Lomer MC. Who should deliver the low FODMAP diet and what educational methods are optimal: a review. J Gastroenterol Hepatol. 2017 Mar;32 Suppl 1:23-26.

Paduano D, Cingolani A, Tanda E, Usai P. Effect of Three Diets (Low-FODMAP, Gluten-free and Balanced) on Irritable Bowel Syndrome Symptoms and Health-Related Quality of Life. Nutrients. 2019 Jul 11;11(7):1566.

Pannemans J, Masuy I, Tack J. Functional Constipation: Individualising Assessment and Treatment. Drugs. 2020 Jul;80(10):947-963.

Pratt C, Campbell MD. The Effect of Bifidobacterium on Reducing Symptomatic Abdominal Pain in Patients with Irritable Bowel Syndrome: A Systematic Review. Probiotics Antimicrob Proteins. 2020 Sep;12(3):834-839.

Punkkinen J, Vilpponen O, Riihimäki K, et al Suoli-aivoakseli vai aivo-suoliakseli– hoitokeinoja toiminnallisiin vatsavaivoihin. Duodecim. 2023;139:1831–9.

Rueda-Ruzafa L, Roman P, Cardona D, et al. Environmental pesticide exposure and the risk of irritable bowel syndrome: A case-control study. Environ Toxicol Pharmacol. 2023 Mar;98:104076.

Saliev T, Kozhakhmetov M, Jarmukhanov Z, et al. An impact of Wi-Fi irradiation on the gut microbiome of rats. Preprint. 2023 March 17.

Sia T, Tanaka RO, Mousad A, et al. Fructose malabsorption and fructan malabsorption are associated in patients with irritable bowel syndrome. BMC Gastroenterol. 2024 Apr 24;24(1):143.

Staudacher HM. Nutritional, microbiological and psychosocial implications of the low FODMAP diet. J Gastroenterol Hepatol. 2017 Mar;32 Suppl 1:16-19.

Staudacher HM, Mahoney S, Canale K, et al. Clinical trial: A Mediterranean diet is feasible and improves gastrointestinal and psychological symptoms in irritable bowel syndrome. Aliment Pharmacol Ther. 2024 Feb;59(4):492-503.

Tigchelaar EF, Mujagic Z, Zhernakova A, et al. Habitual diet and diet quality in Irritable Bowel Syndrome: A case-control study. Neurogastroenterol Motil. 2017 Dec;29(12).

Videlock EJ, Chang L. Latest Insights on the Pathogenesis of Irritable Bowel Syndrome. Gastroenterol Clin North Am. 2021 Sep;50(3):505-522.

Villarreal AA, Aberger FJ, Benrud R, Gundrum JD. Use of broad-spectrum antibiotics and the development of irritable bowel syndrome. WMJ. 2012 Feb;111(1):17-20.

Wu S, Yang Z, Liu S, et al. Ultra-Processed Food Consumption and Long-Term Risk of Irritable Bowel Syndrome: A Large-Scale Prospective Cohort Study. Clin Gastroenterol Hepatol. 2024 Mar 21:S1542-3565(24)00168-X.

Yan J, Miao ZW, Lu J, et al. Acupuncture plus Chinese Herbal Medicine for Irritable Bowel Syndrome with Diarrhea: A Systematic Review and Meta-Analysis. Evid Based Complement Alternat Med. 2019 Apr 14;2019:7680963.