Aivohalvauksen riskin pienentäminen ruokavaliolla

syyskuu 13, 2022 By Juhana Harju Kommentoi

Aivohalvaukset ovat toiseksi yleisin kuolemansyy Euroopassa, ja ne aiheuttavat myös paljon työkyvyttömyyttä. Huomionarvoista lisäksi on, että runsas viidennes niiden saaneista on työikäisiä.

Aivohalvauksia on kahta tyyppiä: aivoinfarkteja ja aivoverenvuotoja. Aivoinfarktissa aivovaltimo tukkeutuu, aivoverenvuodossa aivovaltimo vuotaa. Aivohalvauksista voidaan puhua myös akuutteina aivoverenvuodon häiriöinä.

Päivittäinen yhden appelsiinin syöminen on hyvä keino pienentää aivohalvausriskiä.

On olemassa paljon ravitsemuksen keinoja, joilla aivohalvausten riskiä voi vähentää todella huomattavasti. Tässä laajaan tutkimusnäyttöön perustuvassa kirjoituksessani kerron, mitä kannattaa syödä riskin pienentämiseksi.

Riskiä vähentäviä ruokia

Syö vihanneksia ja hedelmiä runsaasti

Useiden tieteellisten katsausartikkeleiden mukaan vihannesten ja hedelmien runsas syöminen vähentää aivohalvausriskiä.

HAPIEE-nimisen kohorttitutkimuksen mukaan vihanneksia ja hedelmiä eniten syöneiden aivohalvausriski oli 48 prosenttia pienempi verrattuna niitä vähiten syöneisiin. Eniten syöneet söivät niitä keskimäärin 831 grammaa päivässä (Stefler 2016).

Laajassa annos-vastetutkimuksessa on myöhemmin havaittu, että pienin aivohalvauksen riski on vihanneksia puoli kiloa päivässä syövillä. Tämän verran vihanneksia syövillä on 28 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski.

Hedelmät puolestaan vähentävät aivohalvauksen riskiä eniten, kun niitä syödään 200–350 grammaa päivässä eli 2–3 hedelmää päivässä. Tämän verran hedelmiä syövillä on 20 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski (Aune 2017).

Vihannesten ja hedelmien hyödyt aivohalvausten ehkäisemisessä johtuvat pitkälti siitä, että ne sisältävät kaliumia, joka auttaa alentamaan verenpainetta. Korkean verenpaineen alentamiseksi riittävä kaliumin saanti on jopa tärkeämpää kuin suolan saannin vähentäminen – liiallisen suolan saannin haitallisuutta väheksymättä.

Lisäksi vihanneksissa ja hedelmissä on polyfenoleita ja karotenoideja, joilla myös on verenpainetta alentavaa vaikutusta.

Appelsiinit ja omenat hyödyllisiä

Yksittäisistä hedelmistä aivohalvausriskiä vähentää vahvasti sitrushedelmien syöminen. Niitä syöneillä on havaittu olevan 26 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski. Niinpä yhden päivittäisen appelsiinin tai parin mandariinin syömistä voi pitää hyvin suositeltavana (Aune 2017).

Omenia tai päärynöitä syöneillä on myös havaittu olevan pienempi aivohalvauksen riski. Niitä syöneillä on 12 prosenttia pienempi riski saada aivohalvaus.

Lisäksi on viitteitä siitä, että viinirypäleiden syöminen voi pienentää aivohalvausriskiä. Kutakin 100 grammaa kohti niiden syöminen on yhteydessä 43 prosenttia pienempään riskiin.

Myös 100-prosenttisen tuoremehun juominen on yhdistetty huomattavasti pienempään aivohalvausriskiin, vaikka se on monesti aiemmin rinnastettu terveysvaikutuksiltaan sokeroituihin virvoitusjuomiin, mitä voi pitää vahvana liioitteluna (Zurbau 2020).

Lisättäköön vielä, että säilötyt hedelmät eivät kelpaa – niiden syöminen on yhdistetty suurempaan kuolleisuuteen.

Vihreät vihannekset, porkkana ja tomaatti hyödyllisiä

Lehtivihannesten, kuten salaatin ja pinaatin, syöminen on hyödyllistä aivohalvausriskin vähentämiseksi. Kutakin päivittäistä annosta kohti lehtivihannesten syöminen on yhteydessä 15 prosenttia pienempään aivohalvauskuolleisuuteen (Zurbau 2020).

Tomaattiruokien syöminen on yhteydessä 33 prosenttia pienempään aivohalvausriskiin yhtä päivittäistä annosta kohti.

Porkkanoiden syöminen on yhdistynyt 66 prosenttia pienempään aivohalvauskuolleisuuteen yhtä päivittäistä annosta kohti. Tulos perustuu kuitenkin vain yhteen ainoaan norjalaistutkimukseen, joten näyttö on ohutta (Hjartåker 2015).

Parsakaalin ja muiden ristikukkaisten vihannesten syöminen on yhdistynyt 32 prosenttia pienempään aivohalvausriskiin yhtä päivittäistä annosta kohti (Joshipura 1999).

Sipulin ja muiden Allium-sukuisten syömisestä on myös hieman hyötyä. Koostetutkimuksen mukaan sipulinsukuisten kasvien syönti on yhteydessä 11 prosenttia pienempään aivohalvauksen ilmaantuvuuteen (Zurbau 2020).

Syö vihanneksia myös raakana

Vihanneksia kannattaa syödä päivittäin myös raakana. Hollantilaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin raakojen ja kypsennettyjen vihannesten syömisen yhteyttä aivohalvausriskiin. Tuloksena havaittiin, että päivittäin raakoja vihanneksia syöneillä oli 50 prosenttia vähemmän – siis puolta vähemmän – iskeemisiä aivohalvauksia eli verisuonitukoksesta aiheutuneita aivoinfarkteja verrattuna tutkittaviin, jotka eivät olleet raakoja vihanneksia juurikaan syöneet (Oude Griep 2011).

Kypsentämättömiä vihanneksia ruokavalioonsa sisällyttäneillä on havaittu olevan puolta pienempi aivohalvausriski.

Jotta vihanneksia tulisi syödyksi riittävästi myös raakana, olen pitkään suositellut yhden päivittäisen pääruokasalaatin syömistä. Pääruokasalaatin tulisi sisältää aina jokin proteiinilähde, esimerkiksi lohta tai kanaa.

Oliiviöljyn käyttö hyvin hyödyllistä

Oliiviöljyn runsas käyttö on parhaita keinoja vähentää aivohalvausten riskiä. Kutakin 25 gramman lisäystä kohti oliiviöljyn käyttö on yhteydessä 24 prosenttia pienempään aivohalvausriskiin, kun kahden seurantatutkimuksen tuloksia arvioitiin yhdessä (Martínez-González 2014).

Tänä vuonna julkaistussa espanjalaisessa kolmen seurantatutkimuksen koosteessa puolestaan havaittiin, että 20–30 grammaa oliiviöljyä päivässä käyttäneillä oli 20 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski (Donat-Vargas 2022).

Myös kontrolloidun PREDIMED-tutkimuksen mukaan oliiviöljyn käyttö vähentää aivohalvauksia. Niillä tutkittavilla, jotka olivat syöneet Välimeren ruokavalion mukaisesti ja täydentäneet sitä ekstraneitsytoliiviöljyllä, oli 35 prosenttia pienempi aivohalvausriski verrattuna vähärasvaisempaa ruokavaliota noudattaneisiin (Estruch 2018).

Oliiviöljyn runsaahko käyttö näyttää ehkäisevän paremmin aivoverenvuotoja kuin aivoinfarkteja. Oliiviöljyn hyötyjen ajatellaan olevan pääasiassa polyfenolien ja yksittäistyydyttymättömien rasvahappojen ansiota.

Kaupasta kannattaa ostaa nimenomaan ekstraneitsytoliiviöljyä, koska tutkimuksissa on havaittu, että sen vaikutukset ovat vahvempia kuin tavallisen oliiviöljyn.

Pähkinöiden syönti vähentää riskiä

Pähkinöiden käyttö yhdistettynä Välimeren ruokavalioon näyttää olevan hyvä keino pienentää aivohalvausriskiä. Kontrolloidussa PREDIMED-tutkimuksessa pähkinöillä täydennetty Välimeren ruokavalio vähensi aivohalvausriskiä peräti 42 prosentilla verrattuna vähärasvaisempaan vertailuruokavalioon (Estruch 2018).

PREDIMED-tutkimuksen lisäksi kaikkiaan neljässä koostetutkimuksessa on havaittu, että pähkinöiden syönti yhdistyy pienempään aivohalvausriskiin.

Erityisesti saksanpähkinöiden syöminen saattaa olla hyödyllistä. Edellä mainitussa PREDIMED-tutkimuksessa, jossa pähkinöitä syötiin 30 grammaa päivässä, puolet niistä oli saksanpähkinöitä.

Saksanpähkinät ovat kenties parhaita pähkinöitä aivohalvausriskin pienentämiseksi.

Välimeren ruokavaliota aivohalvausten ehkäisyssä puoltaa myös tänä vuonna julkaistu espanjalainen CORDIOPREV-tutkimus. Se oli kontrolloiduksi tutkimukseksi kestoltaan harvinaisen pitkä, seitsemän vuotta. Siinä tutkittavat satunnaistettiin noudattamaan joko Välimeren ruokavaliota tai vähärasvaista ruokavaliota.

CORDIOPREV-tutkimuksessa havaittiin, että Välimeren ruokavaliota noudattaneilla oli 26 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia ja aivohalvauksia kuin vähärasvaisempaa ruokavaliota noudattaneilla (Delgado-Lista 2022).

Kalaa syövillä pienempi aivohalvauksen riski

Yli kahdenkymmenen tutkimuksen koostetutkimuksen mukaan kalaa 2-4 kertaa viikossa syövillä on 6 prosenttia pienempi aivohalvausriski, ja kalaa vähintään 5 kertaa viikossa syövillä on 12 prosenttia pienempi riski.

Koostetutkimuksessa myös havaittiin – ehkä yllättäen – että vähärasvaisen kalan syömisestä ei ollut hyötyä aivohalvausriskin vähentämisessä (Chowdhury 2012).

Samassa koostetutkimuksessa rasvaista kalaa syöneillä oli sen sijaan 16 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski – kannattaa siis syödä enimmäkseen rasvaista kalaa, kuten lohta, sardiineja tai muikkua.

Myös silakka kuuluu rasvaisiin kaloihin. Sen syöminen on suositeltavaa myös siksi, että se poistaa ravinteita Itämerestä.

Kypsennä kala hellävaraisesti

Usein tehdään se virhe, että kalaa ei kypsennetä riittävän hellävaraisesti. Kalaa ei pitäisi paistaa paistinpannulla, sillä yhdysvaltalaistutkimuksessa on havaittu paistettua kalaa syövillä olevan suurempi aivohalvauksen riski. Se johtuu mahdollisesti siitä, että kalan herkät pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot eivät kestä pannulla paistamista (Nahab 2016).

Kalan valmistusmenetelmiksi sopivat pannulla paistamista paremmin uunissa kypsentäminen (mieluiten paistopussissa), kalakeitot sekä kalan syöminen japanilaiseen tapaan raakana – sushissa kala on usein raakaa. Myös hauduttaminen esimerkiksi valkoviinissä on nopea ja hellävarainen tapa laittaa kalaa.

Kanan syöminen vähentää riskiä

Valkoista lihaa, kuten kanaa, syövillä on havaittu olevan pienempi aivohalvauksen riski. Koostetutkimuksessa havaittiin, että kanaa runsaahkosti syövillä on 13 prosenttia pienempi riski saada aivohalvaus (Kim 2017).

Siipikarjan etuna on, että siinä on vähemmän hemirautaa kuin punaisessa lihassa – hemirauta on liiallisena yhdistetty suurempaan aivohalvausriskiin (Kaluza 2013).

Perinteisessä Välimeren ruokavaliossa kanaa syödään noin kaksi kertaa viikossa, mitä voi pitää sopivana määränä.

Maitotuotteet vähentävät riskiä

Säännöllinen maitotuotteiden käyttö on yhteydessä pienempään aivohalvausriskiin. Kokonaisuudessaan niiden käyttö on yhteydessä noin 12 prosenttia pienempään riskiin koostetutkimusten mukaan.

Hyödyllisimpiä aivohalvausriskin pienentämisessä näyttävät olevan vähärasvaiset maitotuotteet sekä hapatetut maitotuotteet, kuten piimä ja juusto. Juustoa kannattaa mahdollisesti syödä noin 25 grammaa päivässä eli 2–3 viipaletta, jos haluaa tarkasti optimoida ruokavaliotaan.

Täysjyväviljan syömisestä hyötyä

Kuuden aiemman tutkimuksen koosteen mukaan eniten täysjyväviljaa syövillä on 14 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski. Täysjyväviljan hyötyjen ajatellaan olevan muun muassa täysjyväviljan sisältämän kuidun, polyfenolien ja muiden ravintoaineiden ansiota. Ne voivat vähentää kroonista tulehdusta ja alentaa hieman verenpainetta (Fang 2015).

Kahvi hyödyllistä kohtuullisesti juotuna

Koostetutkimuksen mukaan kohtuullinen kahvinjuonti vähentää aivohalvausten riskiä. Pienin riski on 3 kuppia kahvia päivässä juovilla, joilla on 20 prosenttia pienempi riski saada aivohalvaus verrattuna kahvia juomattomiin. Sen sijaan jos kahvia juodaan päivittäin paljon, aivohalvaukselta suojaava yhteys menetetään (Ding 2014).

Kahvi on juomana sekoitus terveydelle hyödyllisiä ja haitallisia osatekijöitä. Kohtuullisesti juotuna tulevat esille kahvin terveydelle hyödyllisten osatekijöiden vaikutukset, mutta runsaasti juotuna haitallisten tekijöiden vaikutus alkaa painaa enemmän.

Suodatinkahvi on yleensä terveellisin valinta. Voi olettaa, että myös aivohalvausriskin vähentämiseksi suodatinkahvi on paras valinta.

Vihreää teetä juovilla huomattavasti pienempi riski

Teetä säännöllisesti juovilla on pienempi aivohalvausriski verrattuna teetä juomattomiin. Koostetutkimuksen mukaan teetä kolme kuppia enemmän päivässä juovilla on 18 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski (Zhang 2015).

Vihreätä teetä päivittäin juovilla on huomattavasti pienempi riski saada aivohalvaus. Kuvassa matchaa, joka on jauhemaista vihreää teetä.

Vihreän teen juominen näyttää olevan mustaa teetä terveellisempää, sillä toisessa koostetutkimuksessa havaittiin, että vihreää teetä 1–3 kupillista päivässä juovilla oli 36 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski verrattuna alle yhden kupillisen juoneisiin (Pang 2016).

Tee on yleisesti ottaen terveellinen juoma, mutta sitä ei pitäisi juoda kovin kuumana. Jos se juodaan kuumempana kuin 55–60 astetta, se voi kohottaa ruokatorven- ja mahasyövän riskiä.

Suklaan syömisestä hyötyä

Koostetutkimusten mukaan suklaata säännöllisesti syövillä on noin 20 prosenttia pienempi riski saada aivohalvaus verrattuna suklaata syömättömiin (Iacovello 2018).

Suklaan hyödyt ovat sen ansiota, että suklaassa on runsaasti antioksidantteina vaikuttavia flavonoideja. Suklaan syöminen kohottaa HDL-kolesterolia, vähentää LDL-kolesterolin hapettumista, parantaa verisuoniterveydelle tärkeää endoteelin toimintaa sekä alentaa hieman verenpainetta.

Suklaata kaupassa valitessa kannattaa ostaa vähintään 70-prosenttista tummaa suklaata.

Vähäinen tai kohtuullinen viininjuonti hyödyksi

Alkoholinkäytöllä on J:n muotoinen suhde aivohalvausriskiin. Se merkitsee sitä, että vähäinen tai kohtuullinen alkoholinkäyttö pienentää riskiä, kun vertailu tehdään elinikäisiin absolutisteihin, mutta runsas alkoholinkäyttö kasvattaa aivohalvauksen riskiä.

Hyödyllisintä saattaa olla nauttia 12–15 cl lasillinen punaviiniä 3–4 kertaa viikossa (Mukamal 2005).

Ravintolisien vaikutuksesta aivoinfarktiriskiin en voi kertoa

Olisin halunnut kirjoittaa tässä myös ravintolisien vaikutuksesta aivohalvausriskiin. En voi kuitenkaan sitä tehdä, koska terveysväitelainsäädännön viranomaisvalvonta on muuttunut kohtuuttoman tiukaksi. Näin tiukka viranomaislinja ei ole mielestäni kansalaistenkaan etu, sillä se estää saamasta tarpeellista terveystietoa.

Näillä ei vaikutusta

Tämänhetkisen näytön perusteella vaikuttaa siltä, että palkokasvien tai voin käytöllä ei ole vaikutusta aivohalvausriskiin suuntaan eikä toiseen.

Kananmunilla on ollut koostetutkimuksessa lievää aivohalvausriskiltä suojaavaa vaikutusta, kun niitä on syöty alle 7 kappaletta viikossa. Kuitenkaan myöhemmässä suomalaistutkimuksessa ei havaittu, että kananmunien syömisestä olisi hyötyä (Abdollahi 2019).

Ehkä odotusten vastaisesti kasvissyönti ei ole yhteydessä pienempään aivohalvausriskiin. Kasvisruokavalion noudattamisesta ei siis ole apua tässä suhteessa (Lu 2021).

Haitallisia ruokavalion tekijöitä

Runsas suolan saanti kohottaa aivohalvausriskiä

Runsas suolan saanti kohottaa aivohalvausriskiä 24 prosentilla koostetutkimuksen mukaan (Aburto 2013).

Osa suolan haitoista selittyy sillä tunnetulla vaikutuksella, että suola kohottaa verenpainetta. Sen lisäksi suola vaikuttaa haitallisesti endoteelin eli verisuonen sisäpinnan toimintaan ja lisää valtimoiden jäykkyyttä.

Suurin osa saamastamme suolasta ei yleensä ole itse lisättyä, vaan saamme sitä eniten ruokien mukana. Suomalaiset saavat suuren osan suolastaan leivistä, makkaroista ja leivänpäällisistä. Näiden syömistä voisikin korvata oikealla ruoalla tai vaikkapa hedelmillä.

Suolan käyttöä ei tarvitse eikä kannata vähentää aivan minimiin, sillä se ei ole tarpeen aivohalvausriskinkään kannalta. Kohtuus suolan saannissa on parasta.

Suolattu kala ja pannulla paistettu kala on yhdistetty suurempaan riskiin

Kala itsessään on terveellistä, mutta jos se on suolattu tai paistettu pannulla, terveyshyödyt menetetään.

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että eniten suolattua kalaa syövään kolmannekseen kuuluvilla oli kaksi kertaa suurempi riski saada aivoverenvuoto. Suolaista kalaa syöneet olivat syöneet pääasiassa silliä, joten sen syömistä ei kannata ottaa tavaksi (Montonen 2009).

Suolatun kalan haitallisuus johtuu arvatenkin siitä, että liika suola kohottaa verenpainetta ja vaikuttaa haitallisesti verisuonten endoteeliin.

Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa puolestaan on havaittu, että paistettua kalaa syövillä on suurempi aivohalvausriski. Paistettua kalaa syödään erityisesti Yhdysvaltain ’Aivohalvausvyöhykkeeksi’ (engl. Stroke Belt) kutsutulla alueella, jossa aivohalvauksia ilmenee muuta maata enemmän.

Punainen liha ja prosessoitu liha kasvattavat riskiä

Tuorekin punainen liha kohottaa annos-vastetutkimuksen mukaan jonkin verran aivohalvauksen riskiä, jos sitä syödään yli 70 grammaa päivässä. Jos tapanasi on ollut syödä punaista lihaa tätä enemmän, sitä on hyvä korvata esimerkiksi lohella tai broilerilla, joiden syöminen vähentää riskiä (Yang 2016).

Prosessoitu liha on tuoretta punaista lihaa haitallisempaa. Makkaroiden ja leikkeleiden syöminen kohottaa aivohalvausriskiä pieninäkin päivittäisinä määrinä syötyinä.

Punaisessa lihassa ja prosessoiduissa lihassa on haitallista muun muassa hemirauta. Väestötutkimuksen mukaan hemirauta on yhteydessä suurempaan aivohalvausriskiin, kun on verrattu sitä eniten saaneita vähiten saaneisiin. Prosessoidussa lihassa on lisäksi paljon muutakin haitallista – kuten suolaa, nitriittejä ja muita haitallisia lisäaineita.

Sokeroidut juomat yhteydessä suurempaa riskiin

Virvoitusjuomien ja muiden sokerilla nauttiminen kohottaa aivohalvausriskiä. Samoin myös ruokavalion suuri glykeeminen kuorma on yhdistetty suurempaan aivohalvausriskiin.

Molempien haitallisuuden taustalla on todennäköisesti se, että korkeat verensokeriarvot lisäävät insuliiniresistenssiä ja jäykistävät valtimoita. Se puolestaan johtaa verenpaineen nousuun, joka on tärkeä aivohalvauksien riskitekijä.

Ruokavalion glykeemistä kuormaa lisää, jos syödään paljon verensokeria nopeasti kohottavia ruokia, esimerkiksi valkoista leipää, perunamuusia, pullaa tai croissanteja.

Kevytlimsat myös haitallisia

Keinomakeutetut virvoitusjuomat ovat luultavasti vielä haitallisempia kuin sokerilla makeutetut. Yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että keinomakeutettuja virvoitusjuomia päivittäin juovilla oli lähes kolme (!) kertaa suurempi riski saada aivohalvaus verrattuna niitä vain harvoin juoviin.

Osaltaan tulokseen vaikutti se, että diabeetikot suosivat muita useammin keinomakeutettuja juomia, mutta vaikka se otettiin huomioon, haitallinen yhteys pysyi (Pase 2017).

Yhteenveto

Aivohalvausten riskiä hyvin vähentävä ruokavalio on kasvispainotteinen ja Välimeren ruokavalion tyyppinen – ei kuitenkaan kasvisruokavalio. Vihannesten runsas syöminen on olennaista, ja hedelmiäkin olisi hyvä syödä päivittäin kahdesta kolmeen.

Riskiä vähentävät myös pähkinöiden syöminen ja ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö ruokaöljynä. Proteiinilähteistä suositeltavia ovat etenkin rasvainen kala ja siipikarja. Lisäksi aivohalvauksien ehkäisemiseksi on hyödyllistä nauttia kohtuullisesti maitotuotteita ja täysjyväviljaa. Kahvi, vihreä tee ja tumma suklaa ovat myös suositeltavia.

Viitteet:

Abdollahi AM, Virtanen HEK, Voutilainen S, et al. Egg consumption, cholesterol intake, and risk of incident stroke in men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Am J Clin Nutr. 2019 Jul 1;110(1):169-176.

Aburto NJ, Ziolkovska A, Hooper L, et al. Effect of lower sodium intake on health: systematic review and meta-analyses. BMJ. 2013 Apr 3;346:f1326.

Agbaje AO. Mediating role of body composition and insulin resistance on the association of arterial stiffness with blood pressure among adolescents: The ALSPAC study. Front Cardiovasc Med. 2022. Sept 2.

Aune D, Giovannucci E, Boffetta P, et al. Fruit and vegetable intake and the risk of cardiovascular disease, total cancer and all-cause mortality-a systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. Int J Epidemiol. 2017 Jun 1;46(3):1029-1056.

Becerra-Tomás N, Paz-Graniel I, W C Kendall C, et al. Nut consumption and incidence of cardiovascular diseases and cardiovascular disease mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Nutr Rev. 2019 Oct 1;77(10):691-709.

Bechthold A, Boeing H, Schwedhelm C, et al. Food groups and risk of coronary heart disease, stroke and heart failure: A systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. Crit Rev Food Sci Nutr. 2019;59(7):1071-1090.

Blekkenhorst LC, Sim M, Bondonno CP, et al. Cardiovascular Health Benefits of Specific Vegetable Types: A Narrative Review. Nutrients. 2018 May 11;10(5):595.

Chowdhury R, Stevens S, Gorman D, Pet al. Association between fish consumption, long chain omega 3 fatty acids, and risk of cerebrovascular disease: systematic review and meta-analysis. BMJ. 2012 Oct 30;345:e6698.

Chung M, Zhao N, Wang D, et al. Dose-Response Relation between Tea Consumption and Risk of Cardiovascular Disease and All-Cause Mortality: A Systematic Review and Meta-Analysis of Population-Based Studies. Adv Nutr. 2020 Jul 1;11(4):790-814.

Delgado-Lista J, Alcala-Diaz JF, Torres-Peña JD, et al. Long-term secondary prevention of cardiovascular disease with a Mediterranean diet and a low-fat diet (CORDIOPREV): a randomised controlled trial. Lancet. 2022 May 14;399(10338):1876-1885.

Ding M, Bhupathiraju SN, Satija A, et al. Long-term coffee consumption and risk of cardiovascular disease: a systematic review and a dose-response meta-analysis of prospective cohort studies. Circulation. 2014 Feb 11;129(6):643-59.

Donat-Vargas C, Sandoval-Insausti H, Peñalvo JL, et al. Olive oil consumption is associated with a lower risk of cardiovascular disease and stroke. Clin Nutr. 2022 Jan;41(1):122-130.

Estruch R, Ros E, Salas-Salvadó J, et al. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet Supplemented with Extra-Virgin Olive Oil or Nuts. N Engl J Med. 2018 Jun 21;378(25):e34.

Fang L, Li W, Zhang W, et al. Association between whole grain intake and stroke risk: evidence from a meta-analysis. Int J Clin Exp Med. 2015 Sep 15;8(9):16978-83.

Gille D, Schmid A, Walther B, Vergères G. Fermented Food and Non-Communicable Chronic Diseases: A Review. Nutrients. 2018 Apr 4;10(4):448.

Guo N, Zhu Y, Tian D, et al. Role of diet in stroke incidence: an umbrella review of meta-analyses of prospective observational studies. BMC Med. 2022 May 24;20(1):194.

Hjartåker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr. 2015 Jun;54(4):599-608.

Iacoviello L, Bonaccio M, Cairella G, et al. Diet and primary prevention of stroke: Systematic review and dietary recommendations by the ad hoc Working Group of the Italian Society of Human Nutrition. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2018 Apr;28(4):309-334.

Joshipura KJ, Ascherio A, Manson JE, et al. Fruit and vegetable intake in relation to risk of ischemic stroke. JAMA. 1999 Oct 6;282(13):1233-9.

Kaluza J, Wolk A, Larsson SC. Heme iron intake and risk of stroke: a prospective study of men. Stroke. 2013 Feb;44(2):334-9.

Kim K, Hyeon J, Lee SA, et al. Role of Total, Red, Processed, and White Meat Consumption in Stroke Incidence and Mortality: A Systematic Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies. J Am Heart Assoc. 2017 Aug 30;6(9):e005983.

Lakkur S, Judd SE. Diet and Stroke: Recent Evidence Supporting a Mediterranean-Style Diet and Food in the Primary Prevention of Stroke. Stroke. 2015 Jul;46(7):2007-11.

Lu JW, Yu LH, Tu YK, et al. Risk of Incident Stroke among Vegetarians Compared to Nonvegetarians: A Systematic Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies. Nutrients. 2021 Aug 29;13(9):3019.

Martínez-González MA, Dominguez LJ, Delgado-Rodríguez M. Olive oil consumption and risk of CHD and/or stroke: a meta-analysis of case-control, cohort and intervention studies. Br J Nutr. 2014 Jul 28;112(2):248-59.

Medeiros F, Casanova Mde A, Fraulob JC, Trindade M. How can diet influence the risk of stroke? Int J Hypertens. 2012;2012:763507.

Montonen J, Järvinen R, Reunanen A, Knekt P. Fish consumption and the incidence of cerebrovascular disease. Br J Nutr. 2009 Sep;102(5):750-6.

Mozaffarian D, Longstreth WT Jr, Lemaitre RN, Manolio TA, Kuller LH, Burke GL, Siscovick DS. Fish consumption and stroke risk in elderly individuals: the cardiovascular health study. Arch Intern Med. 2005 Jan 24;165(2):200-6.

Mukamal KJ, Ascherio A, Mittleman MA, et al. Alcohol and risk for ischemic stroke in men: the role of drinking patterns and usual beverage. Ann Intern Med. 2005 Jan 4;142(1):11-9.

Nahab F, Pearson K, Frankel MR, et al. Dietary fried fish intake increases risk of CVD: the REasons for Geographic And Racial Differences in Stroke (REGARDS) study. Public Health Nutr. 2016 Dec;19(18):3327-3336.

O’Donnell MJ, Xavier D, Liu L, et al. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet. 2010 Jul 10;376(9735):112-23.

Oude Griep LM, Verschuren WM, Kromhout D, et al. Raw and processed fruit and vegetable consumption and 10-year stroke incidence in a population-based cohort study in the Netherlands. Eur J Clin Nutr. 2011 Jul;65(7):791-9.

Pang J, Zhang Z, Zheng TZ, et al. Green tea consumption and risk of cardiovascular and ischemic related diseases: A meta-analysis. Int J Cardiol. 2016 Jan 1;202:967-74.

Pase MP, Himali JJ, Beiser AS, et al. Sugar- and Artificially Sweetened Beverages and the Risks of Incident Stroke and Dementia: A Prospective Cohort Study. Stroke. 2017 May;48(5):1139-1146.

Pimpin L, Wu JH, Haskelberg H, Del Gobbo L, Mozaffarian D. Is Butter Back? A Systematic Review and Meta-Analysis of Butter Consumption and Risk of Cardiovascular Disease, Diabetes, and Total Mortality. PLoS One. 2016 Jun 29;11(6):e0158118.

Ronksley PE, Brien SE, Turner BJ, et al. Association of alcohol consumption with selected cardiovascular disease outcomes: a systematic review and meta-analysis. BMJ. 2011 Feb 22;342:d671.

Schwingshackl L, Hoffmann G. Monounsaturated fatty acids, olive oil and health status: a systematic review and meta-analysis of cohort studies. Lipids Health Dis. 2014 Oct 1;13:154.

Spence JD. Diet for stroke prevention. Stroke Vasc Neurol. 2018 Jan 13;3(2):44-50.

Stefler D, Pikhart H, Kubinova R, et al. Fruit and vegetable consumption and mortality in Eastern Europe: Longitudinal results from the Health, Alcohol and Psychosocial Factors in Eastern Europe study. Eur J Prev Cardiol. 2016 Mar;23(5):493-501.

Truelsen T, Gronbaek M, Schnohr P, Boysen G. Intake of beer, wine, and spirits and risk of stroke: the Copenhagen city heart study. Stroke. 1998 Dec;29(12):2467-72.

Wolk A. Potential health hazards of eating red meat. J Intern Med. 2017 Feb;281(2):106-122.

Yang C, Pan L, Sun C, et al. Red Meat Consumption and the Risk of Stroke: A Dose-Response Meta-analysis of Prospective Cohort Studies. J Stroke Cerebrovasc Dis. 2016 May;25(5):1177-1186.

Yin X, Rodgers A, Perkovic A, et al. Effects of salt substitutes on clinical outcomes: a systematic review and meta-analysis. Heart. 2022 Aug 9:heartjnl-2022-321332.

Zhang C, Qin YY, Wei X, et al. Tea consumption and risk of cardiovascular outcomes and total mortality: a systematic review and meta-analysis of prospective observational studies. Eur J Epidemiol. 2015 Feb;30(2):103-13.

Zhang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P, et al. Lifestyle factors on the risks of ischemic and hemorrhagic stroke. Arch Intern Med. 2011 Nov 14;171(20):1811-8.

Zurbau A, Au-Yeung F, Blanco Mejia S, et al. Relation of Different Fruit and Vegetable Sources with Incident Cardiovascular Outcomes: A Systematic Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies. J Am Heart Assoc. 2020 Oct 20;9(19):e017728.

Biologista ikääntymistä on mahdollista hidastaa

elokuu 8, 2022 By Juhana Harju Kommentoi

Kronologinen ikääntymisemme etenee vääjäämättä eikä sitä voi paeta. Sen rinnalla on olemassa myös biologinen ikä, joka kertoo kronologista ikäämme tarkemmin siitä, miten nopeasti kehomme on todellisuudessa vanhentunut.

Biologiseen ikään on mahdollista vaikuttaa elintavoilla joko kiihdyttävästi tai hidastavasti. Jos epäterveelliset elintavat muutetaan terveellisiksi, ikääntymisen suunta voi jopa kääntyä.

Mm. porkkanoissa ja lehtikaalissa on paljon karotenoideja, joiden runsas saanti ruokavaliosta hidastaa ikääntymistä.

Biologista ikääntymistä mitataan niin sanotuilla epigeneettisillä kelloilla. Siksi biologisesta ikääntymisestä puhutaankin usein epigeneettisenä ikääntymisenä.

Mielenkiintoista on, että parhailla epigeneettisillä kelloilla ennustettu biologinen ikä ennustaa kalenteri-ikäämme osuvammin esimerkiksi sairauksiin sairastumista ja eliniän pituutta.

Eri epigeneettiset kellot antavat hieman toisistaan poikkeavia tuloksia, mutta yritän seuraavassa luoda kokonaiskuvaa asiasta.

Ikääntymistä hidastavat tekijät

Monet elämäntapakeinot on yhdistetty hitaampaan biologiseen ikääntymiseen.

Kalorien rajoittaminen hidastaa ikääntymistä

Kalorien rajoittamisella tarkoitetaan kalorien saannin rajoittamista ilman, että aiheutetaan ravintoaineiden puutoksia. Kaksi vuotta kestäneessä kontrolloidussa tutkimuksessa havaittiin, että toteutunut 12 prosentin kalorirajoitus vähensi ihmisillä biologista ikääntymistä verrattuna vapaasti syöneeseen vertailuryhmään (Belsky 2017).

Kalorien saantia rajoittaneet ikääntyivät kalenterivuotta kohti keskimäärin vain 0,11 vuotta, kun vertailuryhmän vapaasti syöneet olivat ikääntyneet 0,71 vuotta.

Kalorien rajoitus siis toimii ikääntymisen hidastajana, mutta sen suosiota rajoittaa se, että ihmiset eivät yleensä halua kontrolloida syömistään niin paljon kuin se edellyttäisi. Lisäksi kalorien rajoitus johtaa nälkiintyneeseen olemukseen – ihminen näyttää liian laihalta.

Kalorien rajoittamisen vaihtoehtona tutkijat ovat esittäneet, että aikarajoitetulla syömisellä tai paastoa jäljittelevällä ruokavaliolla voitaisiin saavuttaa samoja hyötyjä, joita kalorien rajoittamisella on, mutta ilman sen haittoja (Hamilton 2021).

En suosittele kalorien rajoittamista, mutta kannatan aikarajoitettua syömistä ja ajoittaista paastoa jäljittelevän ruokavalion noudattamista, joista olen kirjoittanut noin vuosi sitten tässä blogissani.

Laadukas ruokavalio hidastaa biologista ikääntymistä

Terveellisten, kasvisvoittoisten ruokavalioiden on havaittu hidastavan biologista ikääntymistä. Esimerkiksi Välimeren ruokavalion tai DASH-ruokavalion mukaisesti syövien ikääntymisen on havaittu olevan hitaampaa.

Välimeren ruokavalion ja DASH-ruokavalion hyöty ikääntymisen hidastamisessa on havaittu esimerkiksi uudessa italialaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (Esposito 2022).

Myös kontrolloidussa pilottitutkimuksessa on havaittu, että Välimeren ruokavalio voi hidastaa ikääntymistä tai jopa kääntää sen suunnan. Vuoden kestäneeseen tutkimukseen osallistui 120 tervettä italialaista ja puolalaista ikäihmistä, miehiä ja naisia, jotka olivat yli 65 vuoden ikäisiä. Heidän tehtävänään oli syödä Välimeren ruokavalion kaltaisesti.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että Välimeren ruokavaliolla voi olla nuorentavaa vaikutusta. Kuitenkin vain puolalaisten naisten osalta tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä (Gensous 2020).

Vihannesten ja hedelmien runsas syöminen vaikuttaa olevan ikääntymisen hidastamisessa tärkeää. On esimerkiksi havaittu, että karotenoidien ja polyfenolien runsas saanti yhdistyy vähäisempään biologiseen ikääntymiseen. Karotenoidien saantia voi pitää varsinkin vihannesten syömisen osoittimena, kun taas polyfenoleita on runsaasti esimerkiksi hedelmissä ja marjoissa.

Kalaa syövien biologisen ikääntymisen on havaittu olevan hitaampaa.

Kalan syöminen on toinen tärkeä ravitsemuksen osatekijä, joka on useissa tutkimuksissa yhdistynyt hitaampaan ikääntymiseen. Kalan hyötyjä selittää pitkälti sen rasvahappokoostumus, mutta kalassa on myös muita arvokkaita ravintoaineita.

Siipikarjan syöminen on ehkä yllättävästi myös yhdistetty hitaampaan ikääntymiseen. Kanan syömisen hyödyt johtuvat mahdollisesti ainakin osittain siitä, että se on punaista lihaa terveellisempi proteiinin lähde (Quach 2017).

Kohtuullinen alkoholinkäyttö hyödyllistä

Kohtuullisen alkoholinkäytön on havaittu yhdistyvän muutamissa tutkimuksissa hitaampaan ikääntymiseen, mutta runsas käyttö vauhdittaa ikääntymistä. Näin on havaittu esimerkiksi uudessa yhdysvaltalaistutkimuksessa (Liang 2022).

Oletettavasti sellaisista määristä, jotka väestötutkimustenkin mukaan ovat terveellisiä, on hyötyä myös ikääntymisen tahdin hidastamisessa.

Hyödyllisintä näyttää olevan viinin juominen eivätkä niinkään muut alkoholijuomat. Vähäisen tai kohtuullisen alkoholinkäytön hyötyjä selitetään sen tulehdusta vähentävällä vaikutuksella (Quach 2017).

Varsinkin viinin juomisella on havaittu olevan CRP:tä alentavaa vaikutusta – ja CRP on käänteisessä yhteydessä biologiseen ikääntymiseen.

Aerobisesta liikunnasta paljon hyötyä

Liikunnasta ja hyvästä kunnosta on paljon hyötyä biologisen ikääntymisen hidastamisessa. On esimerkiksi havaittu, että päivittäinen askelmäärä ja käden puristusvoima ovat kumpikin erikseen yhteydessä hitaampaan biologiseen ikääntymiseen.

Aerobinen liikunta ja luonnonläheinen asuinpaikka auttavat hidastamaan biologista ikääntymistä.

Erityisesti aerobisesta liikunnasta näyttää olevan hyötyä biologisen ikääntymisen hidastamisessa. Datalouhintaan perustuvassa tutkimuksessa aerobista liikuntaa harrastavat arvioitiin biologiselta iältään keskimäärin 5,43 vuotta nuoremmiksi kuin liikuntaa harrastamattomat verrokit. Aerobisen liikunnan harrastaminen oli toisin sanoen hidastanut tämän verran ikääntymistä (Lehallier 2020).

Aerobista eli kestävyyskuntoa kehittäviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, juoksu, uinti, erilaiset jumpat, hiihto ja luistelu.

Koulutetuilla ikääntyminen hitaampaa

On havaittu, että pitkän koulutuksen saaneilla biologinen ikääntyminen on hitaampaa kuin vähän koulutetuilla (Quach 2017).

Koulutuksen hyötyä selitetään sillä, että se mahdollistaa usein korkeamman tulotason, jonka turvin voi taata itselleen paremman terveydenhuollon tason kuin mihin vähemmän koulutetut pystyvät.

Paremman tulotason ihmisillä on myös varaa ostaa terveellistä ruokaa. Lisäksi koulutus auttaa tekemään elämässä terveyttä tukevia, informoituja valintoja.

Vehreällä asuinalueella asuminen hidastaa ikääntymistä

Monet meistä haluavat viihtyisyyden vuoksi asua luonnonläheisillä asuinalueilla, mutta tutkimukset viittaavat vahvasti siihen, että se on hyväksi myös terveydelle.

Viime vuonna julkaistussa australialaistutkimuksessa havaittiin, että vehreällä asuinalueilla asuvilla biologinen ikääntyminen oli huomattavasti hitaampaa. Vaikutuksen suuruusluokka oli myös aika iso, joten kysymys ei ole vähäpätöisestä asiasta (Xu 2021).

Samassa tutkimuksessa oli myös viitteitä siitä, että asuinalueiden vehreys voi korjata tupakansavun aiheuttamia haitallisia muutoksia elimistössä. Siten aiemmin tupakoineille voi olla erityisen hyödyllistä asua luonnonläheisessä ympäristössä.

Kaupunkisuunnittelussa tulisi ottaa huomioon monien tutkimusten havainnot, jotka osoittavat lähellä olevien viheralueiden hyötyä terveydelle. Sen sijaan, että rakennetaan korkeaa ja ylitiivistä, tulisi tavoitella puutarhakaupunkimaisia ihanteita.

Ravintolisien vaikutuksesta en voi kertoa

Terveysväitelainsäädännön huomattavan tiukaksi kiristyneen viranomaisvalvonnan takia en voi kertoa, mikä vaikutus eri ravintolisien käytöllä on biologiseen ikääntymiseen. Näin tiukka terveysväitelainsäädännön valvonta ei ole mielestäni kuluttajienkaan etu, sillä se estää kertomasta vapaasti, mistä keinoista olisi hyötyä terveydelle.

Ikääntymistä vauhdittavia tekijöitä

Tupakointi kiihdyttää ikääntymistä

Kuten arvata saattaa, tupakointi vauhdittaa biologista ikääntymistä voimakkaasti – jopa niin paljon, että eräässä tutkimuksessa tupakoinnin katsottiin jättävän varjoonsa kaikki muut elämäntapatekijät. Yhtä voimakasta haitallista vaikutusta ei ole kuitenkaan havaittu kaikissa tutkimuksissa.

Tupakoinnin ikääntymistä lisääviä osatekijöitä ovat, jos molemmat vanhemmista ovat tupakoineet sekä jos tupakointi on alkanut jo teini-iässä. Myös aikuisiän askivuodet ennustavat nopeampaa ikääntymistä. Jos nämä yhdistyvät, haitallinen vaikutus on suurempi kuin vain yhdellä näistä osatekijöistä (Klopack 2022).

Tupakoinnin ikääntymistä kiihdyttävä vaikutus on yksi hyvä lisäsyy lopettaa tupakointi. Se kannattaa kaiken ikäisenä.

Liiallinen alkoholinkäyttö haitallista

Vaikka kohtuullinen alkoholinkäyttö voi hidastaa ikääntymistä välimerelliseen tapaan harrastettuna – lasillinen aterioiden yhteydessä – runsas alkoholinkäyttö ja humalahakuinen alkoholinkäyttö vauhdittaa eräiden tutkimusten mukaan ikääntymistä.

Ongelmallisella alkoholinkäytöllä on myös haitallisia ylisukupolvisia vaikutuksia. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että isän rankka juominen oli yhteydessä runsaat 4 vuotta heikompaan biologiseen ikään jälkikasvulla, jos lapsi oli ollut isän runsaan alkoholinkäytön aikaan 12-vuotias tai sitä nuorempi (Carter 2022).

Isän juomisen haitallinen vaikutus saattaa johtua siitä, että se on lapsuudessa psyykkisesti kuormittavaa. Se voi esimerkiksi lisätä lapsen turvattomuuden kokemuksia.

Ylipaino ja varsinkin liikalihavuus kiihdyttävät ikääntymistä

Painoindeksin korkeammat lukemat ja varsinkin liikalihavuus on yhdistetty nopeampaan biologiseen ikääntymiseen.

Muun muassa granaattiomenat ja omenat sisältävät paljon polyfenoleita, joiden runsas saanti auttaa hidastamaan biologista ikääntymistä.

Eräänä välittävänä tekijänä voi olla esimerkiksi se, että rasvasolut lisäävät elimistössä systeemistä tulehdusta, joka edelleen vauhdittaa ikääntymistä. Tätä tukee osaltaan se, että koholla olevat tulehdusmarkkerit, kuten CRP, on yhdistetty nopeampaan biologiseen ikääntymiseen (Pérez 2016).

Ylipainoisille suosittelen painon pudottamista. Hyviä keinoja siihen ovat esimerkiksi aikarajoitettu syöminen sekä paastoa jäljittelevä ruokavalio.

Raskas ruumiillinen työ vauhdittaa ikääntymistä

Viime vuonna julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että raskasta ruumiillista työtä tekevien biologinen ikääntyminen on nopeampaa.

Kun tutkijat ottivat myös tupakoinnin huomioon, raskaan ruumiillisen työn vaikutus väheni. Tuloksiin on voinut jäädä esimerkiksi ruumiillisen työn tekijöiden epäterveellisen ruokavalion vaikutusta, sillä syömistottumusten eroja ei otettu tutkimuksessa huomioon (Kankaanpää 2021).

Epäsäännöllinen unirytmi

On havaittu, että ihmisillä, joilla on epäsäännöllinen unirytmi esimerkiksi vuorotyön seurauksena, biologinen ikääntyminen on nopeampaa.

Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa yötyö on välttämätöntä, mutta nähdäkseni pitäisi välttää sellaisen työn teettämistä, joka johtaa tarpeettomaan yötyöhän. Naisilla yötyö esimerkiksi kasvattaa rintasyöpäriskiä (Hong 2022).

Helsingissä on tänä vuonna hyväksytty ehdotus yökaupunginosaksi. En pidä sitä ollenkaan järkevänä, koska se on omiaan rikkomaan ihmisen terveydelle tärkeitä vuorokausirytmejä. Päättäjien tulisi ennemminkin helpottaa terveyttä tukevien elintapojen noudattamista kuin yllyttää päinvastaiseen.

Ilmansaasteet yhdistetty nopeampaan ikääntymiseen

Jo intuitiivisesti voi uskoa, että saasteisen ilman hengittäminen on haitallista terveydelle. Myös tutkimuksissa on havaittu, että pitkäaikaisesti ilmansaasteille altistuneilla biologinen ikääntyminen on nopeampaa kuin puhtaampaa ilmaa hengittäneiden (Ward-Caviness 2016).

Ilmansaasteiden ollessa haitallisia terveydelle tulisi välttää vilkkaiden teiden varteen rakentamista ja niiden varrella asumista.

Viitteet:

Beach SR, Dogan MV, Lei MK, et al. Methylomic Aging as a Window onto the Influence of Lifestyle: Tobacco and Alcohol Use Alter the Rate of Biological Aging. J Am Geriatr Soc. 2015 Dec;63(12):2519-2525.

Belsky DW, Huffman KM, Pieper CF, et al. Change in the Rate of Biological Aging in Response to Caloric Restriction: CALERIE Biobank Analysis. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2017 Dec 12;73(1):4-10.

Carter A, Bares C, Lin L, et al. Sex-specific and generational effects of alcohol and tobacco use on epigenetic age acceleration in the Michigan longitudinal study. Drug Alcohol Depend Rep. 2022 Sept;4:100077.

Esposito S, Gialluisi A, Costanzo S, et al. Mediterranean diet and other dietary patterns in association with biological aging in the Moli-sani Study cohort. Clin Nutr. 2022 May;41(5):1025-1033.

Fitzgerald KN, Hodges R, Hanes D, et al. Potential reversal of epigenetic age using a diet and lifestyle intervention: a pilot randomized clinical trial. Aging (Albany NY). 2021 Apr 12;13(7):9419-9432.

Galow AM, Peleg S. How to Slow down the Ticking Clock: Age-Associated Epigenetic Alterations and Related Interventions to Extend Life Span. Cells. 2022 Jan 29;11(3):468.

Gensous N, Garagnani P, Santoro A, et al. One-year Mediterranean diet promotes epigenetic rejuvenation with country- and sex-specific effects: a pilot study from the NU-AGE project. Geroscience. 2020 Apr;42(2):687-701.

Hamilton E. Fasting is required to see the full benefit of calorie restriction in mice. University of Wisconsin-Madison. News. Oct. 18, 2021.

Hong J, He Y, Fu R, et al. The relationship between night shift work and breast cancer incidence: A systematic review and meta-analysis of observational studies. Open Med (Wars). 2022 Apr 8;17(1):712-731.

Johnson AA, English BW, Shokhirev MN, et al. Human age reversal: Fact or fiction? Aging Cell. 2022 Jul 2:e13664.

Kankaanpää A, Tolvanen A, Bollepalli S, et al. Leisure-Time and Occupational Physical Activity Associates Differently with Epigenetic Aging. Med Sci Sports Exerc. 2021 Mar 1;53(3):487-495.

Klopack ET, Carroll JE, Cole SW, et al. Lifetime exposure to smoking, epigenetic aging, and morbidity and mortality in older adults. Clin Epigenetics. 2022 May 28;14(1):72.

Kresovich JK, Park YM, Keller JA, et al. Healthy eating patterns and epigenetic measures of biological age. Am J Clin Nutr. 2022 Jan 11;115(1):171-179.

Lehallier B, Shokhirev MN, Wyss-Coray T, Johnson AA. Data mining of human plasma proteins generates a multitude of highly predictive aging clocks that reflect different aspects of aging. Aging Cell. 2020 Nov;19(11):e13256.

Liang X, Sinha R, Justice AC, et al. A new monocyte epigenetic clock reveals nonlinear effects of alcohol consumption on biological aging in three independent cohorts (N = 2242). Alcohol Clin Exp Res. 2022 May;46(5):736-748.

Peng H, Gao W, Cao W, et al. Combined healthy lifestyle score and risk of epigenetic aging: a discordant monozygotic twin study. Aging (Albany NY). 2021 May 25;13(10):14039-14052.

Pérez LM, Pareja-Galeano H, Sanchis-Gomar F, et al. ‘Adipaging’: ageing and obesity share biological hallmarks related to a dysfunctional adipose tissue. J Physiol. 2016 Jun 15;594(12):3187-207.

Quach A, Levine ME, Tanaka T, et al. Epigenetic clock analysis of diet, exercise, education, and lifestyle factors. Aging (Albany NY). 2017 Feb 14;9(2):419-446.

Ward-Caviness CK, Nwanaji-Enwerem JC, Wolf K, et al. Long-term exposure to air pollution is associated with biological aging. Oncotarget. 2016 Nov 15;7(46):74510-74525.

Xu R, Li S, Li S, Wong EM, et al. Surrounding Greenness and Biological Aging Based on DNA Methylation: A Twin and Family Study in Australia. Environ Health Perspect. 2021 Aug;129(8):87007.

Ekstraneitsytoliiviöljyn monta terveyshyötyä

heinäkuu 4, 2022 By Juhana Harju 9 kommenttia

Välimeren ruokavalion kenties tunnusomaisin piirre on oliiviöljyn käyttö lähes yksinomaisena ravinnon rasvana.

Ekstraneitsytoliiviöljyä saadaan Välimeren ilmastossa kasvavien oliivipuiden hedelmistä mekaanisesti puristamalla. Öljy puristetaan oliiveista tavallisesti 27–30 Celsius-asteen lämpötilassa eikä kemikaaleja käytetä.

Salaattien syöminen ja oliiviöljyn käyttö on eräissä tutkimuksissa yhdistynyt pienempään kuolleisuuteen.

Välimeren alueella ekstraneitsytoliiviöljyn hyödyistä terveydelle on oltu tietoisia jo ainakin pari tuhannen vuoden ajan. Viime vuosikymmeninä lukuisat tutkimukset ovat vahvistaneet hyödyt.

Monia hyötyjä sydänterveydelle

Ekstraneitsytoliiviöljyn hyödyt sydämelle ovat merkittäviä.

Espanjalaisessa PREDIMED-tutkimuksessa selvitettiin oliiviöljyn ja ekstraneitsytoliiviöljyn käytön yhteyttä sydäntaudin riskiin ja sydänkuolleisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti ekstraneitsytoliiviöljyä käyttäneiden sydäntautikuolleisuus oli 48 prosenttia pienempää verrattuna sitä vähän käyttäneisiin (Guasch-Ferré 2014).

Oliiviöljy koostuu pääasiassa yksittäistyydyttämättömästä rasvasta. Muita yksittäistyydyttymättömän rasvan muita lähteitä ruokavaliossa ovat muun muassa rypsiöljy ja liha.

Koostetutkimuksessa selvitettiin yksittäistyydyttymättömän rasvan saannin yhteyttä muun muassa sydänkuolleisuuteen. Siinä havaittiin, että vain oliiviöljystä saatu yksittäistyydyttymätön rasva on yhteydessä pienempään sydäntautikuolleisuuteen. (Schwingshackl 2014).

Vähentää aivohalvausriskiä

Oliiviöljyn käyttö on yhdistetty pienempään aivohalvausriskiin. Noin 40 000 tutkittavaa käsittäneessä espanjalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että oliiviöljyä päivittäin 20-30 grammaa käyttäneillä tutkittavilla oli 20 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski.

Lisäksi havaittiin, että ekstraneitsytoliiviöljyn vaikutukset olivat tavallista oliiviöljyä vahvempia (Donat-Vargas 2022).

Ekstraneitsytoliiviöljyn koostumuksesta

Aiemmin ajateltiin, että oliiviöljyn hyödylliset vaikutukset sydämelle ovat sen ansiota, että se sisältää 70–80-prosenttisesti yksittäistyydyttymätöntä rasvaa, tarkemmin sanottuna öljyhappoa.

Nykyisin tutkijat katsovat, että suurin osa ekstraneitsytoliiviöljyn hyödyllisistä terveysvaikutuksista ei johdu yksittäistyydyttymättömästä rasvasta, vaan pienemmistä osatekijöistä, joita ekstraneitsytoliiviöljyssä on 1-2 prosenttia. Näistä tärkeimpiä ovat polyfenolit, kuten hydroksityrosoli, tyrosoli, oleuropeiini ja oleokantaali.

Auttaa ylläpitämään hyviä kolesteroliarvoja

Oliiviöljyn käyttö auttaa ylläpitämään kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot hyvinä. Kontrolloidussa tutkimuksessa on havaittu, että kolesteroliarvot ovat korkeammat neljän viikon voin käytön jälkeen verrattuna ekstraneitsytoliiviöljyyn (Khaw 2018).

Vielä merkittävämpää on, että ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö suojaa LDL-kolesterolia hapettumiselta. Se on erityisen tärkeä vaikutus, sillä juuri hapettunutta kolesterolia pidetään aterogeenisena oli valtimotautia aiheuttavana (Linna 2014).

Ekstraneitsytoliiviöljy myös kohottaa hyvänä pidettyä HDL-kolesterolia. Nykyisin tiedetään, että erityisen tärkeää on HDL-kolesterolin toiminnallisuus eli se, miten hyvin se vähentää tulehdusta ja kuljettaa kolesterolia takaisin maksaan. Juuri näissä ekstraneitsytoliiviöljyllä on hyvä vaikutus (Gaforio 2019).

Ehkäisee verihyytymiä

Ekstraneitsytoliiviöljy estää verihiutaleiden yhteenliimautumista ja vähentää siten verihyytymien muodostumista. Lisäksi ekstraneitsytoliiviöljy vaikuttaa lievästi muihin veren hyytymistekijöihin, esim. faktori VII ja kudosfaktori (Yubero-Serrano 2019).

Näiden vaikutusten ansiosta ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö pienentää veritulppariskiä.

Vähentää tulehdusta

Lievä systeeminen tulehdus lisääntyy elimistössämme ikääntymisen myötä ja se vaikuttaa kroonisten rappeutumissairauksien taustalla. Ekstraneitsytoliiviöljy on yksi merkittävimmistä ruokavalion tekijöistä, joilla kroonista tulehdusta voi vähentää.

Pari vuotta sitten julkaistun katsausartikkelin mukaan säännöllinen oliiviöljyn käyttö alentaa tulehdusmarkkereita, erityisesti interleukiini-6:tta, joka on yhdistetty ikääntymiseen liittyviin kroonisiin rappeutumissairauksiin (Fernandes 2020).

Alentaa verenpainetta

Kontrolloidussa tutkimuksessa on havaittu, että ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö alentaa verenpainetta verrokkiöljyyn verrattuna. Tutkimuksessa havaittiin, että verenpainelääkityksen annos voitiin keskimäärin puolittaa ekstraneitsytoliiviöljyä käyttäneillä. Monilla verenpaine laski jopa niin paljon, että verenpainelääkitys voitiin lopettaa kokonaan (Ferrara 2000).

Ekstraneitsytoliiviöljy sopiii myös paistamiseen.

Kannattaa huomata, että tässä tutkimuksessa käytettiin ekstraneitsytoliiviöljyä päivittäin paljon. Miehiä ohjeistettiin käyttämään ekstraneitsytoliiviöljyä 4 ruokalusikallista päivässä ja naisia 3 ruokalusikallista päivässä. Jos ekstraneitsytoliiviöljyä käytetään tätä vähemmän tai ruuanlaittorasvana käytetään sen ohella esimerkiksi voita, verenpainetta alentava vaikutus jää todennäköisesti vähäisemmäksi tai verenpaine ei alene lainkaan.

Tutkijat arvelivat tutkimuksessa, että ekstraneitsytoliiviöljyn verenpainetta alentava vaikutus voi olla sen ansiota, että sen polyfenolit lisäävät typpioksidin muodostumista verisuonissa.

Parin vuoden takaisessa tieteellisessä katsausartikkelissa on arvioitu, että oliiviöljy on ihanteellinen ravinnon rasva verenpaineen alentamiseksi niin terveille kuin sydänsairaillekin (Massaro 2020).

Ehkäisee hyvin diabetesta

Välimeren ruokavalion noudattamisen ohella käytettynä ekstraneitsytoliiviöljy ehkäisee tyypin 2 diabetekseen sairastumista.

Kontrolloiduissa PREDIMED-tutkimuksessa havaittiin, että oliiviöljyä Välimeren ruokavalion noudattamiseen ohella käyttäneillä oli peräti 53 prosenttia pienempi riski sairastua diabetekseen verrattuna vähärasvaisempaa verrokkiruokavaliota noudattaneisiin (Salas-Salvadó 2011 ja 2018).

Merkille pantavaa tässä tutkimuksessa oli se, että siinä diabetesriski väheni huomattavasti, vaikka ruokavaliomuutoksilla ei pyritty painonlaskuun eikä liikunnan lisäämiseen. Tutkijat totesivat tutkimuksensa keskusteluosuudessa, että niillä henkilöillä, jotka noudattivat Välimeren ruokavaliota parhaiten, oli 2–3 kertaa pienempi diabeteksen riski verrattuna sitä huonosti noudattaneisiin.

Jos Välimeren ruokavalion ja ekstraneitsytoliiviöljyn käytön ohella vielä lisätään liikuntaa ja pudotetaan painoa, diabeteksen riskin voi odottaa vähenevän vielä enemmän.

Välimeren ruokavalion ja oliiviöljyn diabetesta ehkäisevä vaikutus on pitkälti sen ansiota, että niistä saadaan runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa.

Oliiviöljy hillitsee aterianjälkeisen verensokerin nousua, ja öljyhappo, jota oliiviöljyssä on runsaasti, alentaa paastoverensokeria ja vähentää insuliiniresistenssiä.

Kaksi vuotta kestäneessä laihdutustutkimuksessa havaittiinkin, että Välimeren ruokavaliota noudattaneilla diabeetikoilla paastoinsuliini ja insuliiniresistenssi paranivat vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna (Shai 2008).

Pitkään jatkuvana systeeminen tulehdus on haitallinen tekijä, joka aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja altistaa osaltaan diabetekselle. Välimeren ruokavaliolla ja ekstraneitsytoliiviöljyllä on yhdessä tulehdusta vähentävää vaikutuksia, joiden ansiosta ne voivat myös vähentää diabeteksen riskiä.

Raskausdiabetes on yleinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Kontrolloidussa tutkimuksessa on havaittu, että ekstraneitsytoliiviöljyllä ja pistaasipähkinöillä täydennetty Välimeren ruokavalio vähensi raskausdiabeteksen riskiä 25 prosentilla verrattuna vähärasvaisempaan verrokkiruokavalioon (Assaf-Balut 2017).

Auttaa lievästi painonhallinnassa

Pieneltä osin ekstraneitsytoliiviöljyn diabetesta ehkäisevät vaikutukset voivat olla sen ansiota, että se saattaa auttaa hieman painonhallinnassa.

PREDIMED-tutkimuksen yhdessä osajulkaisussa havaittiin, että ekstraneitsytoliiviöljyä Välimeren ruokavalion ohella nauttineiden paino laski viidessä vuodessa puolisen kiloa verrattuna verrokkiruokavaliota noudattaneisiin, joskin tulos jäi karvan verran tilastollisesta merkitsevyydestä. Tutkimuksesta voi vetää ainakin sen johtopäätöksen, että terveellisen rasvan saantia ei ole syytä rajoittaa painonhallinnan vuoksi (Estruch 2019).

Pienentää huomattavasti syöpäriskiä

Oliiviöljyn käyttö pienentää myös syöpään sairastumisen riskiä. Uudessa 45 aiempaan tutkimukseen perustuvassa koostetutkimuksessa havaittiin, että runsas oliiviöljyn käyttö yhdistyi 31 prosenttia pienempään syöpäriskiin (Markellos 2022).

Myös leivän voi syödä oliiviöljyn kera. Kuvassa näkyvä valkoinen leipä ei tosin ole suositeltavaa.

Aiemmassa espanjalaisessa PREDIMED-tutkimuksessa havaittiin, että ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö Välimeren ruokavalion ohella vähensi rintasyöpään sairastumisen riskiä peräti 69 prosentilla verrattuna vähemmän rasvaa sisältäneeseen verrokkiruokavalioon (Toledo 2015).

Oliiviöljyn syöpää ehkäisevien hyötyjen katsotaan selittyvän pääasiassa sillä, että ekstraneitsytoliiviöljyn sisältämät polyfenolit vaikuttavat voimakkaina antioksidantteina torjuen oksidatiivista stressiä ja DNA-vaurioita. Lisäksi polyfenolit vaikuttavat syövän syntyy liitettyihin signaalipolkuihin.

Rypsiöljyn käytön ei ole havaittu vähentävän syöpäriskiä, joten kannattaa käyttää oliiviöljyä – mieluiten hyvälaatuista ekstraneitsytoliiviöljyä.

Auttaa suojelemaan aivotoimintaa

Välimeren ruokavalion noudattaminen ja ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö on yhdistetty parempaan näkömuistiin, sanalliseen kyvykkyyteen sekä pienempään riskiin sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin (Lauretti 2021).

Kontrolloidussa PREDIMED-NAVARRA-tutkimuksessa ekstraneitsytoliiviöljyä käyttäneillä havaittiin kognition paranemista vähärasvaiseen kontrolliruokavalioon verrattuna, minkä katsottiin viittaavan hermostoa suojaavaan vaikutukseen (Martínez-Lapiscina 2013).

Suurissa amerikkalaisissa seurantatutkimuksissa on puolestaan havaittu, että oliiviöljyn käyttö on yhteydessä pienempään hermostollisista rappeutumissairauksista johtuvaan kuolleisuuteen. Oliiviöljyä yli 7 grammaa päivässä käyttäneiden riski kuolla hermoston rappeutumissairauksiin oli 29 prosenttia pienempi verrattuna oliiviöljyä vain hyvin vähän tai ei ollenkaan käyttäneisiin (Guasch-Ferré 2022).

Alzheimerin taudin ollessa yleisin hermoston rappeutumissairaus tulos viittaa siihen, että oliiviöljy vähentää erityisesti kuolleisuutta siihen.

Useissa eläintutkimuksissa on lisäksi havaittu, pitkään jatkuvalla ekstraneitsytoliiviöljyn käytöllä on myönteinen vaikutus muistiin ja synaptiseen toimintaan. Eläinkokeissa on myös havaittu, että ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö myös lievittää hermoston tulehdusta ja Alzheimerin taudin patologiaa.

Hyväksi luustolle

Ekstraneitsytoliiviöljyssä on polyfenoleita, mm. oleuropeiinia ja hydroksityrosolia, joilla on tulehdusta vähentävää vaikutusta. Näiden vaikutustensa ansiosta ekstraneitsytoliiviöljy vähentää luustoa hajottavien osteoklastien aktiivisuutta ja lisää uutta luuta muodostavien osteoblastien määrää (Sacco 2013).

Pitkäikäisissä väestöissä käytetään ekstraneitsytoliiviöljyä

Eräissä maailman pitkäikäisimmistä väestöistä käytetään oliiviöljyä. Esimerkiksi kreikkalaisella Ikarian saarella eletään usein huomattavan pitkäikäiseksi, ja asukkaiden ruokavalioon kuuluu myös oliiviöljyä (Chrysohoou 2016).

Sardiniassa on toinen pitkäikäisyyden alue, ja siellä on havaittu, että pitkäikäisten keskuudessa oliiviöljyn runsas käyttö yhdistyy parempaan itse arvioituun terveyteen (Pes 2021).

Etelä-Italian Cilenton alueella elää tällä hetkellä todennäköisesti maailman pitkäikäisin väestö, sillä alueella on satavuotiaita monta kertaa enemmän kuin muilla maailman pitkäikäisten alueilla. Myös cilentolaiset käyttävät tietysti ekstraneitsytoliiviöljyä (Bifulco 2017).

Oliiviöljyn ympäristövaikutukset pieniä

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vertaili taannoin raportissaan rypsiöljyn ja oliiviöljyn ekologisuutta. Se tuli ehkä hieman yllättäen johtopäätökseen, että oliiviöljyn käyttö on ympäristölle parempi vaihtoehto (Saarinen 2014).

MTT:n tutkija Merja Saarinen selitti havaittua tulosta näin:
− Rypsin viljely on aika kuormittavaa ja siellä on aika paljon haasteita. Sen satotaso jää aika alhaiseksi keskimäärin ja sen takia sieltä tulee kuormituksiakin aika paljon, kun taas oliivit kasvavat puissa lähestulkoon itsestään.

Käytetään kaikessa ruuanlaitossa

Oliiviöljyn käyttö sopii kaikkeen ruuanlaittoon. Sillä voi kostuttaa salaatit yhdessä sitruunan mehun tai etikan kanssa. Myös leivän voi syödä oliiviöljyn kera, kuten Välimeren maissa yleensä tehdään.

Etelä-Euroopan maissa ekstraneitsytoliiviöljyä käytetään usein jopa leivonnassa. Esimerkiksi kakkuja ja keksejä leivotaan usein oliiviöljyä käyttäen.

Etelä-Euroopassa oliiviöljyä käytetään myös leivonnassa.

Leivontaresepteissä voin voi tavallisimmin korvata siten, että oliiviöljyä käytetään 20 prosenttia vähemmän kuin voita. Jos siis reseptissä suositellaan käytettäväksi 100 grammaa voita, sen sijaan voi käyttää 80 grammaa oliiviöljyä.

Sopii myös paistamiseen

On sitkeä uskomus, että ekstraneitsytoliiviöljy ei soveltuisi paistamiseen, koska se kestäisi huonosti paistolämpötiloja. Tämän uskomuksen lievempi muoto on, että ajatellaan olevan tuhlausta käyttää ekstraneitsytoliiviöljyä myös paistamiseen, mutta nämä uskomukset ovat perusteettomia.

Kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin suosituimpien ruokaöljyjen paistonkestävyyttä. Tutkimuksessa verrattiin kaikkiaan kymmentä suosittua ruokaöljyä toisiinsa. Tutkimuksen tulos oli se, että ekstraneitsytoliiviöljy kesti paistamista vertailun öljyistä parhaiten – jopa paremmin kuin tavallinen oliiviöljy ja kookosöljy (Guillaume 2018).

Oliiviöljy kestää paistamista hyvin osittain sen ansiosta, että se sisältää pääasiassa yksittäistyydyttymätöntä rasvaa, joka ei hapetu herkästi kuumennettaessa.

Lisäksi ekstraneitsytoliiviöljy sisältää runsaasti polyfenoleita, jotka suojaavat öljyä hapettumiselta paistamisen aikana. Paistettaessa polyfenoleita myös siirtyy ruokaan, joten ruoan antioksidanttipitoisuus kasvaa (Ramírez-Anaya 2015).

Ekstraneitsytoliiviöljy siis kestää hyvin paistamista verrattuna muihin öljyihin, mutta suosittelen silti hellävaraisempien ruuanvalmistusmenetelmien suosimista, sillä paistettaessa ruokaan muodostuu aina haitallisia yhdisteitä – esimerkiksi proteiinipitoisia ruokia paistettaessa niihin muodostuu ikääntymistä vauhdittavia AGE-tuotteita.

Sopiva käyttömäärä

Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että oliiviöljyn käytöstä oli hyötyä, vaikka sitä olisi käytetty vain puoli ruokalusikallista päivässä.

Toisaalta tutkimuksissa, joissa on havaittu runsaahkon oliiviöljyn käytön yhdistyvän pienempään syöpäriskiin, on vertailtu esimerkiksi yli 2 ruokalusikallista oliiviöljyä käyttäneitä sitä käyttämättömiin.

Välimeren maissa ei ole perinteisesti laskettu oliiviöljyn käyttömäärää, vaan se on muotoutunut sen mukaan, että sitä on käytetty kaikessa ruonlaitossa. Usein myös leipä on syöty oliiviöljyn kera. Näin oliiviöljyn käyttömäärä on kasvanut suurehkoksi.

Suosittelen, että ekstraneitsytoliiviöljyä käytettäisiin vähintään 2 ruokalusikallista päivässä.

Syö myös saksanpähkinöitä

Katson, että oliiviöljyn käytön rinnalla on suositeltavaa syödä saksanpähkinöitä. Näin siksi, että niiden rasvahappokoostumus auttaa täydentämään hyvin oliiviöljyn rasvahappokoostumusta. Saksanpähkinät sisältävät monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita oliiviöljyssä on niukasti. Saksanpähkinät sisältävät niin linolihappoa kuin alfalinoleenihappoakin, joita monet suomalaiset saavat liian niukasti.

Osta laadukasta öljyä

Oliiviöljyä kaupasta ostettaessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että se on ekstraneitsytoliiviöljyä, sillä siinä on terveydelle tärkeitä polyfenoleita huomattavasti enemmän kuin puhdistetussa oliiviöljyssä.

Toinen seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota on hyvä päiväys. Oliiviöljy ei ole kuin viiniä, joka vanhetessaan voi jopa parantua, vaan ajan kuluessa oliiviöljyn polyfenolipitoisuus vähentyy. Niinpä kannattaa ostaa öljyä, jonka päiväys on mahdollisimman kaukana tulevaisuudessa, mieluiten yli vuoden päässä.

Hyvä oliiviöljy ei maistu koskaan valjulta eikä eltaantuneelta, vaan siinä on raikas ja jopa vähän pippurinen maku. Ekstraneitsytoliiviöljyn tunnusmerkki myös on, että paljaaltaan nautittuna se aiheuttaa lievää polttelun tunnetta kurkussa – kurkkupoltetta – ja se siis kuuluu asiaan. Sen aikaansaa ekstraneitsytoliiviöljyn sisältämä oleokantaali.

Kotona oliiviöljy on tärkeää suojata varsinkin suoralta auringonvalolta, sillä valo hapettaa oliiviöljyä nopeasti.

Lähteet:

Assaf-Balut C, García de la Torre N, Durán A, et al. A Mediterranean diet with additional extra virgin olive oil and pistachios reduces the incidence of gestational diabetes mellitus (GDM): A randomized controlled trial: The St. Carlos GDM prevention study. PLoS One. 2017 Oct 19;12(10):e0185873.

Bifulco M, Pisanti S. The mystery of longevity in Cilento: a mix of a good dose of genetic predisposition and a balanced diet based on the Mediterranean model. Eur J Clin Nutr. 2017 Aug;71(8):1020-1021.

Chrysohoou C, Pitsavos C, Lazaros G, et al. Determinants of All-Cause Mortality and Incidence of Cardiovascular Disease (2009 to 2013) in Older Adults: The Ikaria Study of the Blue Zones. Angiology. 2016 Jul;67(6):541-8.

Donat-Vargas C, Sandoval-Insausti H, Peñalvo JL, et al. Olive oil consumption is associated with a lower risk of cardiovascular disease and stroke. Clin Nutr. 2022 Jan;41(1):122-130.

Estruch R, Martínez-González MA, Corella D, et al. Effect of a high-fat Mediterranean diet on bodyweight and waist circumference: a prespecified secondary outcomes analysis of the PREDIMED randomised controlled trial. Lancet Diabetes Endocrinol. 2019 May;7(5):e6-e17.

Fernandes J, Fialho M, Santos R, et al. Is olive oil good for you? A systematic review and meta-analysis on anti-inflammatory benefits from regular dietary intake. Nutrition. 2020 Jan;69:110559.

Ferrara LA, Raimondi AS, d’Episcopo L, et al. Olive oil and reduced need for antihypertensive medications. Arch Intern Med. 2000 Mar 27;160(6):837-42.

Gaforio JJ, Visioli F, Alarcón-de-la-Lastra C, et al. Virgin Olive Oil and Health: Summary of the III International Conference on Virgin Olive Oil and Health Consensus Report, JAEN (Spain) 2018. Nutrients. 2019 Sep 1;11(9):2039.

George ES, Marshall S, Mayr HL, et al. The effect of high-polyphenol extra virgin olive oil on cardiovascular risk factors: A systematic review and meta-analysis. Crit Rev Food Sci Nutr. 2019;59(17):2772-2795.

Guasch-Ferré M, Li Y, Willett WC, Sun Q, et al. Consumption of Olive Oil and Risk of Total and Cause-Specific Mortality Among U.S. Adults. J Am Coll Cardiol. 2022 Jan 18;79(2):101-112.

Guasch-Ferré M, Hu FB, Martínez-González MA, et al. Olive oil intake and risk of cardiovascular disease and mortality in the PREDIMED Study. BMC Med. 2014 May 13;12:78.

Guillaume C, et al. Evaluation of Chemical and Physical Changes in Different Commercial Oils during Heating. Acta Scientific Nutritional Health. 2018;2(6):2-11.

Jiménez-Sánchez A, Martínez-Ortega AJ, Remón-Ruiz PJ, et al. Therapeutic Properties and Use of Extra Virgin Olive Oil in Clinical Nutrition: A Narrative Review and Literature Update. Nutrients. 2022 Mar 31;14(7):1440.

Khaw KT, Sharp SJ, Finikarides L, Afzal I, Lentjes M, Luben R, Forouhi NG. Randomised trial of coconut oil, olive oil or butter on blood lipids and other cardiovascular risk factors in healthy men and women. BMJ Open. 2018 Mar 6;8(3):e020167.

Kolb H, Martin S. Environmental/lifestyle factors in the pathogenesis and prevention of type 2 diabetes. BMC Med. 2017 Jul 19;15(1):131.

Lauretti E, Iuliano L, Praticò D. Extra-virgin olive oil, cognition and brain health. Kirjassa Preedy VR (toim.), Olives and Olive Oil in Health and Disease Prevention (Second Edition). Academic Press. 2021; 43: 415-23.

Linna M. Oxidazied LDL lipids as a risk factor for atheroschlerosis. Turun yliopisto. 2014.

Markellos C, Ourailidou ME, Gavriatopoulou M, et al. Olive oil intake and cancer risk: A systematic review and meta-analysis. PLoS One. 2022 Jan 11;17(1):e0261649.

Martínez-Lapiscina EH, Clavero P, Toledo E, et al. Mediterranean diet improves cognition: the PREDIMED-NAVARRA randomised trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2013 Dec;84(12):1318-25.

Massaro M, Scoditti E, Carluccio MA, et al. Effects of Olive Oil on Blood Pressure: Epidemiological, Clinical, and Mechanistic Evidence. Nutrients. 2020 May 26;12(6):1548.

Pes GM, Poulain M, Errigo A, Dore MP. Evolution of the Dietary Patterns Across Nutrition Transition in the Sardinian Longevity Blue Zone and Association with Health Indicators in the Oldest Old. Nutrients. 2021 Apr 28;13(5):1495.

Ramírez-Anaya Jdel P, Samaniego-Sánchez C, Castañeda-Saucedo MC, et al. Phenols and the antioxidant capacity of Mediterranean vegetables prepared with extra virgin olive oil using different domestic cooking techniques. Food Chem. 2015 Dec 1;188:430-8.

Román GC, Jackson RE, Reis J, et al. Extra-virgin olive oil for potential prevention of Alzheimer disease. Rev Neurol (Paris). 2019 Dec;175(10):705-723.

Saarinen M, Sinkko T. Joensuu K, et al. Ravitsemus ja maaperävaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa. SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT raportti 146. MTT 2014.

Sacco SM, Horcajada MN, Offord E. Phytonutrients for bone health during ageing. Br J Clin Pharmacol. 2013 Mar;75(3):697-707.

Salas-Salvadó J, Bulló M, Babio N, et al; PREDIMED Study Investigators. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with the Mediterranean diet: results of the PREDIMED-Reus nutrition intervention randomized trial. Diabetes Care. 2011 Jan;34(1):14-9.

Salas-Salvadó J, Bulló M, Babio N, et al. Erratum. Reduction in the Incidence of Type 2 Diabetes with the Mediterranean Diet: Results of the PREDIMED-Reus nutrition intervention randomized trial. Diabetes Care 2011;34:14-19. Diabetes Care. 2018 Oct;41(10):2259-2260.

Schwingshackl L, Hoffmann G. Monounsaturated fatty acids, olive oil and health status: a systematic review and meta-analysis of cohort studies. Lipids Health Dis. 2014 Oct 1;13:154.

Schwingshackl L, Krause M, Schmucker C, et al. Impact of different types of olive oil on cardiovascular risk factors: A systematic review and network meta-analysis. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2019 Oct;29(10):1030-1039.

Shai I, Schwarzfuchs D, Henkin Y, et al. Weight loss with a low-carbohydrate, Mediterranean, or low-fat diet. N Engl J Med. 2008;359:229–241

Toledo E, Salas-Salvadó J, Donat-Vargas C, et al. Mediterranean Diet and Invasive Breast Cancer Risk Among Women at High Cardiovascular Risk in the PREDIMED Trial: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med. 2015 Nov;175(11):1752-1760.

Yubero-Serrano EM, Lopez-Moreno J, Gomez-Delgado F, Lopez-Miranda J. Extra virgin olive oil: More than a healthy fat. Eur J Clin Nutr. 2019 Jul;72(Suppl 1):8-17.