Käsitykset kahvin terveellisyydestä ovat muuttuneet vuosikymmenten mittaan. 1960-luvulla kahvia pidettiin sydämelle haitallisena, ja epäilylle oli myös jonkin verran perusteita. Tuolloin kahvi juotiin Suomessa yleensä pannukahvina, joka kohottaa seerumin kolesterolia.
Pannukahvin kolesterolia kohottava vaikutus johtuu kahveolista ja kafestolista, jotka ovat diterpeenejä, rasva-aineita. 5–6 kupillista pannukahvia päivässä voi suurentaa LDL-kolesterolia 0,3–0,4 mmol/l. Vaikutus kolesterolitasoon voi siis olla huomattava.
Kahvinkeittimet yleistyivät 1970-luvun alussa. Niiden käyttöönottoa vauhditti juuri tieto kahvin rasvojen kolesterolia kohottavasta vaikutuksesta. 1980-luvun loppupuolella jo lähes kolme neljäsosaa juodusta kahvista oli suodatinkahvia.
Pitkään oli epäselvää, onko kahvin juominen yleisesti ottaen terveydelle haitallista vai hyödyllistä. Vielä vuonna 1992 fysiologian professori Leo Hirvonen kutsui kahvia ”pikkupaholaiseksi” Duodecim-lehden artikkelissa, vaikkakin kirjoituksesta kävi myös ilmi, että tutkimusnäyttö asiasta on ristiriitaista (Hirvonen 1992).
Myös vuonna 1993 julkaistussa meta-analyysissa kahvin juonnin yhteyttä sydäninfarktiin ja sydänkuolemaan pidettiin epäselvänä (Greenland 1993).
Laajaa näyttöä kahvinjuonnin hyödyistä
2000-luvulle tultaessa tiedot ovat selkiytyneet. Vuonna 2017 julkaistiin erittäin laajaan näyttöön perustuva aiempien koostetutkimusten sateenvarjotutkimus eli yhteisanalyysi. Sen mukaan 3–4 kupillista kahvia päivässä on yhteydessä 17 prosenttia pienempään kokonaiskuolleisuuteen (Poole 2017).
Saman yhteisanalyysin mukaan 3–4 kupillista kahvia päivässä on myös yhteydessä 19 prosenttia pienempään sydänkuolleisuuteen. Verrattuna vähäiseen kulutukseen runsas kahvinjuonti on myös yhteydessä 18 prosenttia pienempään syöpäriskiin.
Lisäksi kahvin juonti vähentää metabolisen syndrooman sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä. 1–3 kupillista kahvia päivässä on yhteydessä 29 prosenttia pienempään metabolisen syndrooman riskiin. Runsas kahvinjuonti on yhteydessä 30 prosenttia pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä tehokkainta on ranskalaisen seurantatutkimuksen mukaan, kun lounaan yhteydessä juodaan mustaa kahvia (Sartorelli 2010).
Kahvin juonti myös suojaa maksaa. Kahvin juonti on yhteydessä 29 prosenttia pienempään ei-alkoholiperäisen rasvamaksan riskiin ja 39 prosenttia pienempään maksakirroosin riskiin.
Lisäksi kahvi vaikuttaa suotuisasti munuaisten toimintaan. Mendelistiseen satunnaistamiseen perustuvassa tutkimuksessa on havaittu, että kahvi vähentää munuaisten vajaatoiminnan riskiä. Kukin lisäkupillinen kahvia on yhteydessä parempaan munuaisten suodatusnopeuteen (Kennedy 2020).
Kahvin juonti on myös yhteydessä pienempään Parkinsonin taudin ja masennuksen riskiin. Kun kahvia juodaan 3–4 kupillista päivässä, se noin puolittaa riskin sairastua Parkinsonin tautiin. Masennuksen riski on puolestaan noin neljänneksen pienempi kuin kahvia juodaan 3 kupillista päivässä – tätä suuremmasta määrästä ei saada lisähyötyä (Grosso 2016).
Kahvista on hyötyä lihaksillekin. Ensinnäkin kofeiini tunnetaan ergogeenisena eli fyysistä suoritusta parantavana aineena. Toiseksi kahvin juonti vähentää sarkopenian eli ikääntymiseen liittyvän lihasheikkouden etenemistä (Dirks-Naylor 2015).
Aiemmin luultiin kahvin olevan hieman haitallista luustolle, mutta käsitys siitä on muuttunut. Pari vuotta sitten julkaistussa koostetutkimuksessa havaittiin, että kahvin juonti on yhteydessä 21 prosenttia pienempään osteoporoosin riskiin, ja 2–3 kupillista päivässä kahvia juovilla on 11 prosenttia pienempi riski saada luunmurtuma (Zeng 2022).
Dementian ja Alzheimerin taudin ehkäisyn osalta näyttö on epäselvää. Suomalaisessa CAIDE-tutkimuksessa havaittiin, että keski-iässä 3–5 kupillista kahvia päivässä juoneilla oli 65 prosenttia pienempi dementian ja Alzheimerin taudin riski verrattuna tutkittaviin, jotka eivät olleet juuri kahvia juoneet (Eskelinen 2009).
Muista tutkimuksista ei kuitenkaan ole saatu juuri tukea olettamukselle, että kahvinjuonti suojaisi dementialta tai Alzheimerin taudilta.
Eri kahvityypeistä hyötyä
Varsinkin suomalaisessa iltapäivälehdistössä on annettu kuva, että vain suodatinkahvi olisi terveellistä. Espressopohjaisten kahvien kolesterolia kohottavasta vaikutuksesta on sen sijaan varoiteltu.
Tutkimusnäyttö sen sijaan viittaa vahvasti siihen, että monentyyppiset kahvit ovat sydämellekin terveellisiä. Selostan seuraavassa muutamien tutkimusten tuloksia.
Norjalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että pelkästään suodatinkahvia juoneilla oli 15 prosenttia pienempi riski sairastua sydäntautiin. Sekä suodatinkahvia että suodattamatonta kahvia juoneilla oli 16 prosenttia pienempi sydäntaudin riski (Tverdal 2020).
Pelkästään suodattamatonta kahvia juoneilla kahvin juonti ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sydäntautiriskiin. Kuitenkin 60 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa suodattamattoman kahvin juominen oli yhteydessä 19 prosenttia suurempaan riskiin.
Norjalaistutkimuksen heikkoutena on mielestäni se, että suodattamattoman kahvin tyyppejä ei eroteltu, vaan se sisälsi niin pannukahvin, espressopohjaiset kahvit kuin pressokahvinkin.
Kun suodattamattoman kahvin juonti oli yhteydessä suurempaan sydäntautiriskiin vain 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa, voi olettaa heidän suodattamattoman kahvin olleen pääasiassa pannukahvia – onhan pannukahvin juominen väistyvä tapa, jota suositaan eniten vanhimmissa ikäluokissa.
Näin ollen tulkitsen norjalaistutkimuksen tuloksia niin, että se ei viittaa niinkään espressotyyppisten kahvien, vaan ennemminkin pannukahvin haitallisuuteen.
Brittiläisessä seurantatutkimuksessa selvitettiin eri kahvityyppien yhteyttä sydän- ja verisuonitautien ja rytmihäiriöiden riskiin sekä sydänkuolleisuuteen. Keskimäärin 58-vuotiaita tutkittavia seurattiin noin 12,5 vuoden ajan.
2–3 kahvikupillista kahvia päivässä juoneilla oli selvästi pienempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Myös riski kuolla kaikki kuolemansyyt yhteen laskettuna oli pienin kahvia kohtuullisesti juoneilla.
Eri kahvityypeillä oli kuitenkin eroa siinä, miten vahva suojaava yhteys oli. Jauhettua kahvia juoneilla oli 27 prosenttia pienempi riski kuolla tutkimusaikana. Pikakahvia juoneilla riski oli 11 prosenttia pienempi ja kofeiinitonta kahvia juoneilla 14 prosenttia pienempi (Chieng 2022).
Jauhettu kahvi piti sisällään niin suodatinkahvin kuin espressotyyppisetkin kahvit. Tutkimustulos viittaa siihen. että kahvia on terveellisempää juoda tavallisena kahvina kuin pikakahvina tai kofeiinittomana kahvina.
Espanjalainen seurantatutkimuksessa selvitettiin kahvin juomisen yhteyttä kuolleisuuteen tutkittavilla, joiden keski-ikä oli 37,7 vuotta. Heitä seurattiin 10 vuoden ajan.
Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään 4 kupillista kahvia päivässä juovilla oli peräti 64 prosenttia pienempi riski kuolla kaikki kuolemansyyt yhteen laskettuna verrattuna tutkittaviin, jotka eivät juoneet kahvia juuri koskaan. Kahvin suojaava vaikutus oli vahvempi 45 vuotta täyttäneiden keskuudessa, tutkijat totesivat (Navarro 2018).
Italialaisessa seurantatutkimuksessa puolestaan selvitettiin italialaistyyppisen kahvin juomisen yhteyttä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen. Tutkittavat olivat 35–94-vuotiaita miehiä ja naisia, joita seurattiin keskimäärin 8 vuoden ajan.
Tutkimuksessa havaittiin, että pienin kuolleisuus oli 3–4 kupillista kahvia päivässä juoneilla. Tämän verran kahvia juoneilla oli 28 prosenttia pienempi riski kuolla kaikki kuolemansyyt yhteen laskettuna. Sydänkuolleisuus oli puolestaan 37 prosenttia vähäisempää 3–4 kupillista italialaistyyppistä kahvia juoneilla (Ruggiero 2021).
Italiassa kahvi laitetaan usein aamulla kotona mokapannulla eli niin sanotulla mutteripannulla. Iltapäivällä on tavallista, että kahvia nautitaan kahvilassa, jossa kahvi on valmistettu espressokoneella.
Myös espressotyyppinen kahvi on terveellistä
Selostamani espanjalaisissa ja italialaisissa väestöissä tehdyt tutkimukset käytännössä osoittavat, että kohtuullisesti nautittuna myös espressotyyppinen kahvi on terveellistä sydämelle, vaikka aiemmin on luultu toisin.
Espressotyyppinen kahvi on joissain tutkimuksissa kohottanut hieman seerumin kolesterolia. Tältä pohjalta on mekanistisesti päätelty, että espressotyyppinen kahvi olisi sydämelle haitallista. Eteläeurooppalaisissa väestöissä tehdyt tutkimukset eivät kuitenkaan tue tällaisia yksioikoisia oletuksia.
Miten kahvin juomisen hyödyt selittyvät
Aiemmin kahvi samaistettiin usein kofeiiniin. Ajateltiin, että kahvin vaikutukset ovat pitkälti pelkistettävissä siihen, että siitä saadaan kofeiinia.
Nykyään tieteellisessä kirjallisuudessa katsotaan, että kahvin juomisen hyödyt terveydelle selittyvät pääasiassa muilla tekijöillä kuin kofeiinilla. Kahvissa on bioaktiivisia aineita, joista tärkeimpiä ovat klorogeenihappo ja muut polyfenolit.
Kahvin bioaktiiviset aineet vaikuttavat elimistössämme antioksidantteina, tulehdusta vähentäen, verenpainetta alentaen, torjuen insuliiniresistenssiä sekä parantaen endoteelin toimintaa (endoteeli on verisuonen sisäpinta, jonka hyvä toiminta on tärkeää sydänterveydelle) (Chen 2022).
Lisäksi kahvissa on trigonelliinia. Se vaikuttaa NAD+-koentsyymin esiasteena ja parantaa mitokondrioiden toimintaa. Näiden vaikutusten ansiosta se tukee ikääntyvien ihmisten lihastoimintaa ja voi ehkäistä sarkopeniaa, ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa (Cadwalader 2024).
Myös kahvista saadulla kaliumilla on ravitsemuksellista merkitystä. Neljästä 1,25 desilitran kupillisesta suodatinkahvia saadaan 495 mg kaliumia, joka on huomattava määrä.
Ja tietysti myös kahvin kofeiinilla on vaikutusta terveyteen. Valppautta ja tarkkaavaisuutta lisäävän vaikutuksen ohella kofeiini on sopivalla annoksella käytettynä ergogeeninen eli urheilusuoritusta parantava aine.
Kahvinkeittimet saattavat olla muovikemiaalien lähde
Kahvinkeittimissä on muoviosia, ja suodatinsuppilot on valmistettu usein muovista, joten niistä saattaa liueta muovikemikaaleja kahviin. Italialaisessa tutkimuksessa havaittiinkin, että kahviloiden espressokoneista erittyy muovikemikaaleja kahviin, joskaan erittyneitä määriä ei pidetty huolestuttavina (Velotto 2023).
Pidän kuitenkin järkevänä muovikemikaalien saannin minimointia. Niinpä suosittelen kahvin keittämistä käyttäen teräksestä, lasista ja keramiikasta valmistettuja astioita ja laitteita.
Olen itse siirtynyt kotona laittamaan kahvin käyttäen teräksistä vedenkeitintä ja keraamista suodatinsuppiloa. Valutan kahvin joko lasiseen kahvikannuun tai suoraan keraamiseen kuppiin. Näin valmistettuna kuuma vesi tai kahvi ei ole lainkaan kosketuksissa muovin kanssa, joten muovikemikaaleja ei liukene kahviin.
Myös kahvin keittäminen teräksisellä mokapannulla on mielestäni hyvä vaihtoehto. Alumiinisista mutteripannuista liukenee hieman alumiinia kahviin varsinkin sen jälkeen, kun ne on pesty astiainpesuaineella. Siten teräksiset mokapannut ovat turvallisempia.
Tavallinen kahvinkeitinkään ei ole huono vaihtoehto, mutta niissä kiehuvan kuuma vesi saattaa silti liuottaa hieman muovikemikaaleja kahviin.
Luomukahvi on parempi vaihtoehto
Kahvin sanotaan kuuluvan voimakkaimmin kemiallisesti käsiteltyihin ruokiin. Kahvista on myös tieteellisissä tutkimuksissa analysoitu monenlaisten torjunta-aineiden jäämiä (Merhi 2022).
Kun luomua suosimalla voi kätevästi välttää suurimman osan torjunta-aineista, pidän kahvin ostamista luomuna mielekkäänä.
Jos verenpaineesi on huomattavan korkea, rajoita kahvin juontia
Jos verenpaineesi on huomattavan korkea, saattaa olla hyvä rajoittaa kahvinjuonti yhteen kupilliseen päivässä.
Japanilaisessa seurantatutkimuksessa nimittäin havaittiin, että tutkittavilla, joiden systolinen verenpaine oli yli 160 mmHg tai diastolinen verenpaine yli 100 mmHg, runsas kahvinjuonti yhdistyi 2 kertaa suurempaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Kuitenkaan yhdestä päivittäisestä kupillisesta ei ollut haittaa (Teramoto 2023).
Sen sijaan verenpainepotilaille, joiden verenpaine on paremmassa kontrollissa, 2–3 kupillista kahvia päivässä näyttää olevan terveellisempi määrä, saatiin tulokseksi yhdysvaltalaiseen väestöön perustuvassa seurantatutkimuksessa (Chen 2022).
Kofeiini voi aiheuttaa levottomuutta ja unettomuutta
Liikaa juotuna kahvi aiheuttaa tunnetusti kokemuksellisia haittoja, kuten levottomuutta, ahdistusta ja sydämen tykytystä. Ihmisten välillä on eroja kofeiiniherkkyydessä, joten kannattaa kuunnella omia tuntemuksia ja säädellä kahvin juontia sen mukaan.
Liian myöhään juotuna kahvi haittaa useimpien ihmisten unta. Kofeiini poistuu elimistöstä verrattain hitaasti, joten myöhään iltapäivällä juotu kahvi voi vaikeuttaa nukahtamista. Tästäkin on poikkeuksia. On ihmisiä, jotka voivat juoda kahvia myöhäänkin illalla ja silti nukkuvat hyvin.
Kofeiiniherkkien ihmisten kannattaa varoa erityisesti robusta-lajikkeista keitettyä kahvia, sillä siinä on lähes kaksi kertaa enemmän kofeiinia kuin yleisemmässä arabica-kahvissa. Onneksi tymäkkään robusta-kahviin törmää Suomessa verrattain harvoin.
Kahvi lisää myös refluksioireita, kuten olen aiemmin kirjoittanut tässä artikkelissa. Niin kauan kuin närästys tai refluksi vaivaa, kahvinjuonti on hyvä rajoittaa yhteen kupilliseen päivässä.
Yhdistä kahvin ja vihreän teen juominen
Joidenkin mielessä voi herätä kysymys, olisiko kahvin ja teen juominen terveellistä yhdistää.
Kahvin ja vihreän teen juomisen yhteisvaikutusta selvitettiin japanilaisessa seurantatutkimuksessa, johon osallistuneet olivat tyypin 2 diabeetikoita. Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään 2 kupillista kahvia ja vähintään 4 kupillista vihreää teetä päivässä juoneilla oli peräti 63 prosenttia pienempi kuoleman riski tutkimuksen runsaan 5 vuoden seuranta-aikana (Komorita 2020).
Arvelen, että myös ei-diabeetikoille olisi hyödyllistä yhdistää kahvin ja vihreän teen päivittäinen juominen, mutta näyttö siitä kuitenkin puuttuu.
Yhteenveto
- Kahvi on terveellinen juoma, jota on yleensä suositeltavaa juoda 3–4 kupillista päivässä.
- Niin suodatinkahvi kuin espressotyyppisetkin kahvit ovat terveellisiä. Pannukahvi sen sijaan kohottaa kolesterolia liikaa.
- Jauhetusta kahvista laitettu kofeiinipitoinen kahvi on suositeltavampaa kuin pikakahvi tai kofeiiniton kahvi.
- Luomukahvia juomalla voit välttää suurimman osan kahvin torjunta-aineista.
Viitteet:
Cadwalader Z. Compound found in coffee can help with muscle loss due to aging. Sprudge. 2024 March 26.
Chen S, Li J, Gao M, et al. Association of caffeine intake with all-cause and cardiovascular mortality in elderly patients with hypertension. Front Nutr. 2022 Dec 20;9:1023345.
Chen Y, Zhang Y, Zhang M, et al. Consumption of coffee and tea with all-cause and cause-specific mortality: a prospective cohort study. BMC Med. 2022 Nov 18;20(1):449.
Chieng D, Canovas R, Segan L, et al. The impact of coffee subtypes on incident cardiovascular disease, arrhythmias, and mortality: long-term outcomes from the UK Biobank. Eur J Prev Cardiol. 2022 Dec 7;29(17):2240-2249.
Corbi-Cobo-Losey MJ, Martinez-Gonzalez MÁ, Gribble AK, et al. Coffee Consumption and the Risk of Metabolic Syndrome in the ’Seguimiento Universidad de Navarra’ Project. Antioxidants (Basel). 2023 Mar 10;12(3):686.
Dirks-Naylor AJ. The benefits of coffee on skeletal muscle. Life Sci. 2015 Dec 15;143:182-6.
Eskelinen MH, Kivipelto M. Caffeine as a protective factor in dementia and Alzheimer’s disease. J Alzheimers Dis. 2010;20 Suppl 1:S167-74.
Eskelinen MH, Ngandu T, Tuomilehto J, et al. Midlife coffee and tea drinking and the risk of late-life dementia: a population-based CAIDE study. J Alzheimers Dis. 2009;16(1):85-91
Fortes C, Forastiere F, Farchi S, et al. Diet and overall survival in a cohort of very elderly people. Epidemiology. 2000 Jul;11(4):440-5.
Greenland S. A meta-analysis of coffee, myocardial infarction, and coronary death. Epidemiology. 1993 Jul;4(4):366-74.
Grosso G, Micek A, Castellano S, et al. Coffee, tea, caffeine and risk of depression: A systematic review and dose-response meta-analysis of observational studies. Mol Nutr Food Res. 2016 Jan;60(1):223-34.
Happonen P, Läärä E, Hiltunen L, Luukinen H. Coffee consumption and mortality in a 14-year follow-up of an elderly northern Finnish population. Br J Nutr. 2008 Jun;99(6):1354-61.
Hirvonen L. Kahvi ja terveys. Duodecim. 1992;108(19):1667-0.
Jang YJ , Son HJ , Kim JS , et al. Coffee consumption promotes skeletal muscle hypertrophy and myoblast differentiation. Food Funct. 2018 Feb 21;9(2):1102-1111.
Kennedy OJ, Pirastu N, Poole R, et al. Coffee Consumption and Kidney Function: A Mendelian Randomization Study. Am J Kidney Dis. 2020 May;75(5):753-761.
Komorita Y, Iwase M, Fujii H, et al. Additive effects of green tea and coffee on all-cause mortality in patients with type 2 diabetes mellitus: the Fukuoka Diabetes Registry. BMJ Open Diabetes Res Care. 2020 Oct;8(1):e001252.
Liu D, Li ZH, Shen D, et al. Association of Sugar-Sweetened, Artificially Sweetened, and Unsweetened Coffee Consumption With All-Cause and Cause-Specific Mortality : A Large Prospective Cohort Study. Ann Intern Med. 2022 Jul;175(7):909-917.
Membrez M, Migliavacca E, Christen S, et al. Trigonelline is an NAD+ precursor that improves muscle function during ageing and is reduced in human sarcopenia. Nat Metab. 2024 Mar;6(3):433-447.
Merhi A, Kordahi R, Hassan HF. A review on the pesticides in coffee: Usage, health effects, detection, and mitigation. Front Public Health. 2022 Nov 8;10:1004570.
Navarro AM, Martinez-Gonzalez MÁ, Gea A, Grosso G, et al. Coffee consumption and total mortality in a Mediterranean prospective cohort. Am J Clin Nutr. 2018 Nov 1;108(5):1113-1120.
Pickering C, Grgic J. Is Coffee a Useful Source of Caffeine Preexercise? Int J Sport Nutr Exerc Metab. 2020 Jan 1;30(1):69-82.
Poole R, Kennedy OJ, Roderick P, et al. Coffee consumption and health: umbrella review of meta-analyses of multiple health outcomes. BMJ. 2017 Nov 22;359:j5024.
Ruggiero E, Di Castelnuovo A, Costanzo S, et al. Daily Coffee Drinking Is Associated with Lower Risks of Cardiovascular and Total Mortality in a General Italian Population: Results from the Moli-sani Study. J Nutr. 2021 Feb 1;151(2):395-404.
Sartorelli DS, Fagherazzi G, Balkau B, et al. Differential effects of coffee on the risk of type 2 diabetes according to meal consumption in a French cohort of women: the E3N/EPIC cohort study. Am J Clin Nutr. 2010 Apr;91(4):1002-12.
Setia Santoso LFA, Nasr K, Roumani AM, et al. Unraveling tea and coffee consumption effects on cardiovascular diseases risk factors: A narrative review. Health Sci Rep. 2024 Sep 25;7(9):e70105.
Teramoto M, Yamagishi K, Muraki I, et al. Coffee and Green Tea Consumption and Cardiovascular Disease Mortality Among People With and Without Hypertension. J Am Heart Assoc. 2023 Jan 17;12(2):e026477.
Tverdal A, Selmer R, Cohen JM, Thelle DS. Coffee consumption and mortality from cardiovascular diseases and total mortality: Does the brewing method matter? Eur J Prev Cardiol. 2020 Dec;27(18):1986-1993.
Velotto S, Squillante J, Nolasco A, et al. Occurrence of Phthalate Esters in Coffee and Risk Assessment. Foods. 2023 Mar 5;12(5):1106.
Zeng X, Su Y, Tan A, et al. The association of coffee consumption with the risk of osteoporosis and fractures: a systematic review and meta-analysis. Osteoporos Int. 2022 Sep;33(9):1871-1893.
