Maailmalla on aiheuttanut suurta kohua se, että Yhdysvalloissa julkaistiin viime viikolla laajan ja kalliin National Toxicology Programin (NTP) tutkimuksen tuloksia. Pitkään kestäneessä tutkimuksessa havaittiin, että kännyköiden radiotaajuinen säteily aiheuttaa syöpää koirasrotilla (Wyde 2016).
Tutkimuksessa laboratoriorottia altistettiin radiotaajuiselle säteilylle siten, että rotat saivat säteilyä kerrallaan 10 minuutin ajan, jonka jälkeen seurasi 10 minuutin tauko. Kokonaisaltistusaika vuorokaudessa oli 9 tuntia. Tätä jatkettiin kahden vuoden ajan.
Tutkimuksessa havaittiin, että syöpää tai syövän esiasteita kehittyi joka kahdennelletoista eli 8,5 prosentille niistä koe-eläimistä, jotka olivat altistuneet radiotaajuiselle säteilylle. Sen sijaan altistumattomat rotat eivät sairastuneet syöpään.
Rottia käytetään yleisesti karsinogeenisuustutkimuksissa.
Kenties merkittävintä tuloksissa oli se, että kännyköiden säteily aiheutti syöpää myös sellaisille rotille, jotka olivat altistuneet alle SAR-arvojen jäävälle radiotaajuiselle säteilylle.
Raportissa todetaan, että kun otetaan huomioon mobiiliteknologian laaja käyttö kaiken ikäisten keskuudessa, jopa hyvin pienelläkin radiotaajuisen altistuksen aiheuttamalla sairastuvuuden lisäyksellä voi olla paljon kansanterveydellistä merkitystä.
Asiantuntijat arvioivat tutkimuksen käänteentekeväksi
Asiantuntijat ovat arvioineet tutkimustulosten julkistamisen jälkeen, että tutkimus on käänteentekevä (game-changer), koska se todistaa ei-ionisoivan radiotaajuisen säteilyn voivan aiheuttaa syöpää lämmittämättä kudosta. Näin arvioi esimerkiksi UC Berkeleyn yliopiston keskuksen johtaja, tohtori Joel Moskowitz tässä kirjoituksessaan.
NTP:n tutkijana työskennellyt Ron Melnick puolestaan lausui tuloksista: “Aiemmin ihmisten todetessa, että riskiä ei ole, tämän pitäisi lopettaa sellaiset väitteet.”
US NTP -tutkimusta ei voi myöskään pitää huonona tieteenä, sillä NTP:n maine on loistava ja sen biotestejä pidetään parhaina maailmassa. Yhdysvaltain Syöpäyhdistyksen edustaja Otis W. Bradley on todennut:
“Vuosien ajan kännyköiden säteilyn potentiaalisten riskien ymmärtämistä on rajoittanut hyvän tieteen puute. Tämä National Toxicology Programin (NTP) raportti on hyvää tiedettä.”
NTP:n aiempi apulaisjohtaja Chris Portier oli panemassa alulle tutkimusta, jonka tuloksia on nyt julkistettu. Hänen mukaansa se on parhaiten suunniteltu asiasta koskaan tehty eläintutkimus. “Tulosten pitäisi herättää tiedemaailma”, hän sanoi. “Meidän on tarkasteltava asiaa vakavasti ja hyvin yksityiskohtaisesti.”
Tulokset ovat uskottavia
Tutkimustulosten uskottavuutta lisää se, että syöpäriski kasvoi lineaarisesti radiotaajuisen säteilyn lisääntyessä. Mitä voimakkaammalle radiotaajuiselle säteilylle rotat altistuivat, sitä enemmän ne sairastuivat syöpään.
Tulosten uskottavuutta lisää myös se, että syöpäriskin nähtiin kasvavan gliasoluissa ja Schwannin soluissa. Nämä ovat samoja solutyyppejä, joissa on epidemiologisissakin tutkimuksissa muodostunut syöpää: gliasoluihin muodostuu glioomia ja Schwannin soluihin kuulohermokasvaimia.
Nyt julkaistu tutkimus ei ole ensimmäinen eläinkoe, jossa radiotaajuisen säteilyn on osoitettu aiheuttavan syöpää. Jo aiemmin on osoitettu kahdessa hyvin suunnitellussa eläinkokeessa, että radiotaajuinen säteily yhdessä kemikaalialtistuksen kanssa aiheuttaa syöpää (Lerchl 2015, Tillmann 2010).
Tunnetaan myös potentiaalisia mekanismeja, miten kännykkäsäteily voi aiheuttaa syöpää. Kaksi vanhempaa tutkijaa, Frank Barnes ja Ben Greenenbaum, kertoi muutama kuukausi sitten, että he osaavat selittää, miten radiotaajuinen säteily vauhdittaa syöpäsolujen kasvua (Barnes 2016).
Joissain kommenteissa on vähätelty tuloksia ”vain eläinkokeina”. Rotilla tehdyt kokeet ovat kuitenkin tieteessä ensisijainen ja toivottavin tapa tutkia karsinogeenisuutta, kuten tohtori Joel Moskowitz tämän kirjoituksen yhteydessä sanoo. Ihmisiähän ei voi eettisistä syistä satunnaistaa kontrolloituun tutkimukseen sen katsomiseksi, aiheutuuko syöpää.
Nyt julkaistua NTP-tutkimusta voi pitää tyypillisenä toksikologisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena on arvioida radiotaajuista säteilyä lähettävien laitteiden turvallisuutta. Voi pitää varmana, että jos nyt julkaistu tutkimus olisi tehty ennen matkapuhelinten tuloa kuluttajamarkkinoille, niitä ei olisi koskaan hyväksytty.
Tulokset täydentävät epidemiologista näyttöä
WHO:n alainen kansainvälinen syöväntutkimusinstituutti IARC luokitteli vuonna 2011 radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle luokkaan 2B. IARC:n luokittelun jälkeen Hardellin tutkimusryhmän tutkimus sekä ranskalainen CERENAT-tutkimus ovat vahvistaneet epidemiologista näyttöä siitä, että kännyköiden runsas ja/tai pitkäaikainen käyttö lisää glioomien riskiä (Coureau 2014, Hardell 2015).
Nyt julkaistu NTP-raportti täydentää olennaisesti aiempaa ihmisillä tehdyistä epidemiologisista tutkimuksista saatua näyttöä, että radiotaajuinen säteily on syöpää aiheuttavaa.
Varovaisuusperiaate on pantava täytäntöön
Varovaisuusperiaate eli ennaltavarautumisen periaate on kansainvälisesti tunnustettu riskienhallinnan periaate. Se on tärkeä prinsiippi EU:n ympäristöpolitiikassa ja se mainitaan EU:n peruskirjassa.
Varovaisuusperiaatetta on tarkoitus soveltaa riskin vähentämiseksi tilanteessa, jossa tieteellinen näyttö on vielä epävarmaa, mutta tiedeyhteisön keskuudessa on perusteltuja epäilyksiä haitoista. On paikallaan korostaa, että varovaisuusperiaatteen käyttöönotto ei edellytä kiistatonta näyttöä haitoista – silloinhan kyseessä ei olisi enää varovaisuusperiaate.
Käytännössä varovaisuusperiaatetta kuvaa hyvin englannin sanonta ”Better safe than sorry.”
Jo aiemman tutkimustiedon perusteella olisi ollut tarpeen noudattaa varovaisuusperiaatetta ja vähentää väestön altistumista langattoman teknologian radiotaajuiselle säteilylle. Esimerkiksi Euroopan ympäristökeskus EEA ja Euroopan neuvosto ovat pitkään suositelleet varovaisuusperiaatetta suhteessa langattoman teknologian radiotaajuiseen säteilyyn. EEA:n raportissa Late lessons from early warnings on ihmetelty hallitusten toimettomuutta.
Tulokset vaikuttavat siihen, miten kännyköiden säteilyyn suhtaudutaan
Kansainvälisessä lehdistössä on arvioitu, että NTP-tutkimus tulee vaikuttamaan kännykänkäyttöä koskeviin suosituksiin ja rajoituksiin ympäri maailman. On esimerkiksi arvioitu, että kansainvälinen syöväntutkimusinstituutti IARC tulee tiukentamaan aiempaa radiotaajuisen säteilyn karsinogeenisuusluokittelua.
Raskaana ollessa tulisi välttää sikiön altistamista kännykän ja WiFin säteilylle.
Ennakoidaan myös, että mobiiliteknologiaa rajoittavia kansallisia lakeja säädetään lisää. Jo tällä hetkellä esimerkiksi Belgiassa kännyköiden myynti ja markkinointi alle 7-vuotialle lapsille on kiellettyä. Ranskassa puolestaan on vähennetty lainsäädäntöteitse lasten altistumista langattomille WiFi-verkoille.
Suomessa järkevän, varovaisuusperiaatteeseen nojaavan lainsäädännön aikaansaaminen ei tule olemaan helppoa. Syy on se, että mobiiliteollisuuden asema on täällä ehkä voimakkaampi kuin missään muualla.
Mobiiliteollisuudella on vahva edustus esimerkiksi ministeriöiden uusia hankkeita valmistelevissa työryhmissä. Lainsäädäntötyössä, esimerkiksi Tietoyhteiskuntakaarta valmisteltaessa, kansalaisten terveyttä ja ympäristöä koskevat näkökohdat ovat jääneet teknologiateollisuuden intressien jalkoihin.
Mobiiliteollisuuden musertavan tiedotusylivoiman Suomessa näkee myös siinä, miten Yle Uutiset, Helsingin Sanomat ja muut suurimmat tiedotusvälineet puhuvat langattomasta teknologiasta. Mobiiliteknologia ja digitalisaatio tuodaan artikkeleissa säännönmukaisesti esille lähes pelkästään myönteisinä asioina ilman kriittisyyden häivää.
Säteilyturvakeskuksen tulisi päivittää linjansa
Nyt julkaistun tutkimuksen pitäisi yhdessä aiemman tieteellisen näytön kanssa johtaa siihen, että Säteilyturvakeskus päivittää viimein vanhentuneen linjansa.
Lain mukaan STUKin tehtävinä on estää ja rajoittaa säteilyn vahingollisia vaikutuksia, valvoa säteilyn käytön turvallisuutta ja tiedottaa näistä asioista (Laki säteilyturvakeskuksesta, 1§). Yhteiskuntatieteen keinoin STUKin on kuitenkin osoitettu pikemminkin vähättelevän riskejä tiedotuksessaan (Rönkä 2013).
STUK ei ole myöskään huolehtinut sille annetusta tehtävästä harjoittaa sääntelyä. Se on päinvastoin sallinut ja suorastaan siunannut radiotaajuisen säteilyn kasvattamisen päivittäisessä elinympäristössämme, vaikka tutkimusnäyttöä haitallisuudesta on ollut jo aiemmin.
STUKin tulisi nyt antaa varovaisuusperiaatteeseen nojaavat suositukset langattoman teknologian käytöstä. Niiden pitäisi suojella varsinkin raskaana olevia ja lapsia, mutta myös koko väestöä. Herkät erityisryhmät tulisi ottaa huomioon siten kuin Euroopan neuvosto on päätöslauselmassaan suositellut (1815/2011).
Näin voit itse vähentää riskejä merkittävimmin:
- Vältä raskaana ollessasi kännykän ja WiFin käyttöä.
- Varsinkaan lasten ei olisi hyvä käyttää kännykkää lainkaan. Sosiaalisten paineiden vuoksi on ymmärrettävää, että vanhempien on vaikeaa kieltäytyä kännykän ostamisesta. Tavallinen kännykkä, jossa on 3G- ja GSM-yhteydet, on älypuhelinta turvallisempi.
- Lapsia kannattaa opastaa riskittömämpään kännyköiden käyttöön. Puheluita on suositeltavaa puhua mahdollisimman vähän ja pitää ne lyhyinä. Älypuhelimen langattomat verkot on suositeltavaa pitää suljettuina silloin kun niitä ei käytä, koska suurin osa säteilyaltistuksesta saadaan nykyään dataliikenteestä, ei puheluista.
- Kännykällä puhuttaessa aikuistenkin on suositeltavaa käyttää kuuloketoimintoa tai handsfreetä.
- Kotona, työpaikalla ja kouluissa on suositeltavaa käyttää kaapeloitua nettiyhteyttä (Ethernet-kaapeli ja valokuitu).
- Jos kuitenkin käytät langatonta reititintä, sammuta se silloin kun et sitä käytä — ainakin yöksi.
- Turvallisimpia puhumiseen ovat lankapuhelin ja nettipuhelin, joka on eri asia kuin Skype.
- On hyvä välttää asumista matkapuhelintukiaseman läheisyydessä. Esimerkiksi tukiasema omaa asuntoa vastapäätä sijaitsevan talon katolla on huono sijainti.
Olen aiemmin kirjoittanut tässä kirjoituksessa siitä, että väestötutkimuksissa on havaittu aivosyöpäriskin kasvavan kännykänkäytön seurauksena.
Lähteitä päivitetty 23.3.2018.
Viitteet:
Barnes F, Greenenbaum B. Some Effects of Weak Magnetic Fields on Biological Systems: RF fields can change radical concentrations and cancer cell growth rates. IEEE Power Electronics Magazine. 2016;3(1):60-68.
The European Environmental Agency. Late lessons from early warnings: science, precaution, innovation. EEA Report No 1/2013.
Cell Phone Radiation Boosts Cancer Rates in Animals; $25 Million NTP Study Finds Brain Tumors. Microwave News. May 25, 2016.
Chou CK, et al. Long-term, low-level microwave irradiation of rats. Bioelectromagnetics. 1992;13(6):469-96.
Council of Europe. The potential dangers of electromagnetic fields and their effect on the environment. Resolution 1815 (2011). Final version.
Coureau G, et al. Mobile phone use and brain tu mours in the CERENAT case-control study. Occup Environ Med. 2014 Jul;71(7):514-22.
Falcioni L, et al. Report of final results regarding brain and heart tumors in Sprague-Dawley rats exposed from prenatal life until natural death to mobile phone radiofrequency field representative of a 1.8 GHz GSM base station environmental emission. Environ Res. 2018 Mar 7.
Fenton S. Mobile phones linked to cancer in groundbreaking study. Independent. 25 May 2016.
Hardell L, Carlberg M. Mobile phone and cordless phone use and the risk for glioma – Analysis of pooled case-control studies in Sweden, 1997–2003 and 2007–2009. Pathophysiology. 2015 Mar;22(1):1-13.
Harju J. Kännykänkäyttö lisää aivosyöpien riskiä. Suomen Terveysravinto -blogi. 26.11.2014.
Harkinson J. “Game-Changing” Study Links Cellphone Radiation to Cancer. Mother Jones. May 27, 2016.
Lerchl A, et al. Tumor promotion by exposure to radiofrequency electromagnetic fields below exposure limits for humans. Biochem Biophys Res Commun. 2015 Apr 17;459(4):585-90.
Moskowitz J. National Toxicology Program Finds Cell Phone Radiation Causes Cancer. SPIN vs FACT: National Toxicology Program report on cancer risk from cellphone radiation. Electromagnetic Radiation Safety. May 30, 2016.
Patel P. Cellphone Radiation Linked to Cancer in Major Rat Study. IEEE Spectrum. 27 May, 2016.
Rönkä A-L. Tiedon varmuuttaminen viranomaisviestinnässä: Tapaustutkimus matkapuhelinsäteilystä. Yhteiskuntapolitiikka. 2013;78(1):50-64.
Sampson D. ACS Responds to New Study Linking Cell Phone Radiation to Cancer. ACS Pressroom Blog. May 27, 2016.
Stirling A. Risk, precaution and science: towards a more constructive policy debate. Talking point on the precautionary principle. EMBO Rep. 2007 April; 8(4): 309–315.
Wyde M, et al. Report of Partial findings from the National Toxicology Program Carcinogenesis Studies of Cell Phone Radiofrequency Radiation in Hsd: Sprague Dawley® SD rats (Whole Body Exposure).
Kännykkäsäteilylle altistetut rotat elivät pidempään kuin ne joita ei altistettu.
Tero,
Sanoit saman asian jo Facebook-kommentissa ja vastasin siihen. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus oli selvittää karsinogeenisuutta eli syövän ilmaantumista, ei vaikutusta selviytymiseen. Lisäksi rotat lopetettiin ennenaikaisesti viimeistään kahden vuoden iässä (vastaa ihmisillä 56 vuoden ikää), joten säteilyn vaikutusta elinikään ei voi tietää.
Täyttä denialismia Terolta. Ei oleellista jos tutkimusrotat lopetettiin.
Loistava kirjoitus! On tosiaan ihmeelllistä, miten Stuk siunaa mikroaaltojen yhä suuremman ja suuremman levittämisen ympäristöömme ja esim kouluihin, vaikka varovaisuusperiaatteen mukaisesti pitäisi painaa jarrua. Ehkäpä kansan ja muiden viranomaisten sokea luotto Stukiin murenisi, jos yleisemmin tajuttaisiin, kuinka vähän asiantuntemusta siellä tästä aihepiiristä lopulta on.
Kiitos. Itse ihmettelen, miksi tietotekniikkaa ei käytetä kouluissa suosien langallisia laitteita, jotka olisivat lapsille paljon turvallisempia kuin langattomiin yhteyksiin perustuva tablettien ja älypuhelimien käyttö. Lasten terveydellä otetaan nyt holtittomia riskejä, joiden pitkäaikaisia seurauksia kukaan ei tiedä. Asiasta on varoittanut esimerkiksi emeritusprofessori Rainer Nyberg tällä videolla:
https://youtu.be/mzxSm04L9Z0
Ruotsalainen syöpälääkäri Lennart Hardell, jonka tutkimuksia aiheesta on pidetty laadukkaina, kirjoittaa tässä kirjoituksessa NTP-tutkimuksesta samaan tapaan kuin minä.
Hienoa että kirjoitat tästä. On jotenkin surkuhupaista että kun nyt vihdoin saatiin tutkimustulos jota ei viitata kintaalla, niin Suomen lehdistö ei näinkään tärkeästä asiasta otsikoi kissan korkuisin kirjaimin! Miksi?
Miksi eivät hälytyskellot nyt todella soi?
Miksi Suomessa ei noudateta varovaisuusperiaatetta kuten esim. Ranskassa?
Ranskassa kännyköitä ei saa mainostaa alle 12v lapsille, alakouluissa kännykät ovat kiellettyjä, alle 12v lapsille kehoitetaan olla hankkimatta kännykkää.
Miksi Suomessa on toisin? Suomessa jopa kehoitetaan hankkimaan ensimmäinen matkapuhelin jo eskariin! Miksi?
Kun kysyin tyttäreni pojan (8v) opettajalta, monellako lapsella koulussa on kännykkä (tämä siis Ranskassa) hän nauroi ja sanoi että miksi lapsella olisi kännykkä, ja vielä koulussa. Kerroin hänelle Suomen tilanteesta, hän oli kauhuissaan ja ihmetteli että miksi, miksi siellä on lapsilla kännykkä. Kerroin totuuden, että kansa on saatu täydellisesti lankaan, viemällä ensinkin kaikki lankapuhelimet pois ja että teollisuuden tukeminen on Suomelle tärkeämpää kuin lasten ja kansan terveys …
Kiitos, Mervi. Ranska on yksi edelläkävijöistä asiassa. Olisi toivottavaa, että suomalaiset poliitikot ottaisivat ohjat käsiin, kun Säteilyturvakeskus ei sitä tee.
STUKin tutkimusprofessori Kari Jokela on kolme vuotta sitten todennut, että jos varovaisuusperiaatetta halutaan laajemmin toteuttaa, poliittisten toimijoiden pitäisi ottaa aloite käsiinsä: ”On poliittisen päätöksentekijän asia otetaanko varovaisuusperiaate laajempaan käyttöön sähkömagneettisten kenttien osalta.”
Onpas surkuhupaisaa, että esim. tukiasemien sijoittelussa koko maa kumartaa Stukin suuntaan, joka kuitenkin siirtää vastuun poliitikoille – jotka vetoavat Stukiin, eikä kukaan ota vastuuta. Poliitikot ovat kuitenkin jo selvästi asettaneet vastuun väestön suojelemisesta nimenomaan Stukille, kun säätivät sitä koskevan lain. Vanhentuneella ja hyssyttelevällä tiedotuslinjallaan Stuk johtaa ihmisiä harhaan eikä täytä sille lain mukaan kuuluvia tehtäviä. Tuo Röngän artikkeli oli tästä tieteellinen osoitus.
Olet oikeassa. Vastuun pallottelusta tässä on kysymys, mutta kai siihenkin olisi löydettävissä ratkaisu.
On tästä kirjoiteltu laajalti ja samalla huomattu tutkumuksen tarkoitushakuisuus.
Kännykän säteilyn havaittiin rottakokeissa lisäävän syöpää – suomalaisprofessori kommentoi kohututkimusta http://www.hs.fi/tiede/a1464580283080?jako=f45732fe3718d271e1d324cc457a8a22
Helsingin Sanomien uutisoinnista puuttuu kaikki objektiivisuus. Kun normaalisti Helsingin Sanomat julkaisee tutkimusuutisia lehdistötiedotteiden tai Duodecimin uutisaineiston pohjalta, tässä tapauksessa lehti odotti päiväkausia ennen julkaisua. Uutisen sijaan lehti julkaisi jutun, joka on sekoitus uutista ja vähättelevää kommentointia.
Jukka Juutilainen valitaan haastateltavaksi aina silloin kun halutaan ja tarvitaan mobiiliteollisuudelle myönteisiä kantoja. Sitä paitsi hänen väitteissään oli monia asiavirheitä, alkaen väitteestä, että tutkimus ei olisi käynyt läpi vertaisarviointia. Kuten tutkimusraportissa on mainittu, se on vertaisarvioitu, ja osa tästä vertaisarvioinnista on jopa julkaistu raportin lopussa, josta jokainen voi asian tarkistaa. Vertaisarvioinnissa tutkimuksessa ei havaittu vakavia puutteita.
Ihmettelen miksei Harju käsittele blogissaan lainkaan tutkimuksen rajoitteita. Esim. sitä faktaa, että rotat kontrolliryhmässä kuolivat nopeammin kuin säteilyä saaneet. Jos syöpäsolut kehittyvät myöhemmällä iällä, kontrollit eivät ehtineet saada syöpää. Syöpää saaneita oli myös tuloksissa hyvin mitättömiä määriä (esim. 1 rotta). Kyseiset rotat olivat myös saaneet vastaavissa tutkimuksissa ilman säteilytystä kyseisiä syöpiä. Jos tutustuu varsinaiseen paperiin, näkee että tulokset ovat aika keveällä pohjalla. Paljon tilastollista kikkailua.
Sami,
Tutkimuksessa on joitain asioita, jotka kieltämättä askarruttavat mutta pidän niitä täysin toissijaisina päälöydöksiin nähden. Päälöydöshän oli se, että syöpää ja syövän esiasteita oli koirasrotilla tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin kontrolliryhmässä, koska kontrolliryhmässä syöpään ei sairastuttu lainkaan. Myös säteilyä saaneilla naarasrotilla oli enemmän syöpää verrattuna kontrolliryhmään mutta siltä osin tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulos olisi mahdollisesti saavuttanut naaraidenkin osalta tilastollisen merkitsevyyden, jos tutkimusryhmä olisi ollut isompi. Näitä sukupuolieroja käsittelee myös tämä Microwave Newsin kirjoitus.
Mitä tulee tuohon kontrollien selviytymiseen verrattuna tutkimusryhmään kuuluviin rottiin, niin se oli sekundäärinen tulos. NTP:n tutkimus oli ennen kaikkea karsinogeenisuustutkimus. Sen tarkoitus ei ollut selvittää vaikutusta selviytymíseen ja vielä vähemmän elinikään. Kun rotat vielä lopetettiin viimeistään kahden vuoden ikäisinä (vastaa 56 vuoden ikää ihmisillä), emme voi tietää, mikä säteilyn vaikutus elinikään olisi.
Spekulaatiosi siitä, että myös kontrolliryhmään kuuluneet olisivat saaneet ehkä syöpää, jos olisivat eläneet vanhemmiksi, on aivan turhaa ad hoc -spekulaatiota. Sinänsä pitää paikkansa, että näillä Sprague Dawley -laboratoriorotilla esiintyy normaalistikin jonkin verran syöpää, mutta se ei muuta sitä, että tämän tutkimuksen tulokset olivat sellaisia kuin olivat. Miksi kontrolliryhmään kuuluneet eivät saaneet syöpää, jää avoimeksi kysymykseksi. Voimme spekuloida sillä, että se voisi johtua esimerkiksi siitä, että rottien elinympäristö NTP:n laboratoriossa sisälsi vähemmän riskitekijöitä kuin normaalisti laboratorioissa. Jos esimerkiksi tutkimus- ja kontrolliryhmän rotat eivät altistuneet tutkimusaikana ELF-magneettikentille, se saattaa selittää sitä, miksi kontrollit eivät sairastuneet lainkaan syöpään — mutta tämä on tietysti pelkkä arvaus.
Tohtori Ron Melnick johti eläkkeelle jäämiseensä saakka ryhmää, joka suunnitteli tätä NTP-tutkimusta. Tässä tuoreessa kirjoituksessaan Melnick korjaa joitakin tutkimusta vastaan esitettyjä väitteitä, joista joitakin on toistettu myös suomalaisessa keskustelussa.
Melnickin vastaus sivuuttaa käytännössä täysin monta vastaväittäjän (Carroll) esittämää huomiota ja/tai ei yksinkertaisesti vastaa niihin. Täällä
https://www.sciencebasedmedicine.org/no-a-rat-study-with-marginal-results-does-not-prove-that-cell-phones-cause-cancer-no-matter-what-mother-jones-and-consumer-reports-say/
käydään läpi keskeisimpiä tutkimuksen ongelmia. Alla muutama tärkein huomio:
1) Urosrotat vs naarasrotat: Melnickin kommentti urosrottalöydösten yleisistä heittelyistä vastaavissa tutkimuksissa jättää huomiotta sen, että tällaista eroa (ei til. merkitsevyyttä naarasrottien aivokasvainten eikä schwannoomien kohdalla) pidetään yleensä osoituksena metodologisista puutteista/nollatuloksesta.
2) Ei annos/vastesuhdetta glioomien suhteen urosrottien kohdalla. Prosentit: 3,3%, 3,3% ja 2,2% säteilyannoksen ollessa 1,5, 3 ja 6 kg/W.
3) Miksei kontrolliryhmässä ollut ollenkaan glioomia vaikka tällaisilla rottapopulaatioilla niitä on käytännössä aina muutaman prosentin verran?
4) Miten selitetään se, että kännykkäsäteily aiheuttaa schwannoomaa vain uroksissa & vain sydämen yhteydessä? Mekanismi tälle?
Tohtori Ron Melnick johti eläkkeelle jäämiseensä saakka ryhmää, joka suunnitteli tätä puhutta NTP-tutkimusta. Tässä artikkelissa Melnick korjaa joitakin tutkimusta vastaan esitettyjä väitteitä, joista joitakin on toistettu myös suomalaisessa keskustelussa. Siinä käsitellään myös joitakin noista asioista, joista nimimerkki Mie edellä kirjoitti.
Tieteellinen näyttö kännykkäsäteilyn haitoista vahvistuu. Jo neljässä tämän vuoden puolella julkaistussa tieteellisessä katsauksessa, jotka kaikki on julkaistu vertaisarvioiduissa tiedelehdissä, on todettu pitkäaikaisen kännykänkäytön yhdistyvän suurempaan aivokasvainten riskiin. Kalifornia Berkeley -yliopiston osastonjohtaja tohtori Joel M. Moskowitz on koonnut tieteellisten katsausten tiivistelmät tälle sivulleen.
Maallikosta tuntuu oudolta se, että kun puhutaan laadukkaista, pitkälle kehitetyistä tuotteista on niitä totuttu pitämään turvallisina kaikilta osiltaan. Sähkömagneettinen tiedonsiirtotekniikka on otettu avosylin vastaan. Onkohan nyt karannut ns. mopo käsistä ja antauduttu markkinavoimien edessä. Järkyttää todella jos olemme uhraamassa lastemme ja lastenlastemme terveyden näillä markkinoilla. Lukemissani viittauksissa rottatutkimuksiin on satsattu todella paljon varoja ja aivoenergiaa ja saatu tuloksiakin. Missä ovat laite-,verkko- ja ohjelmistotoimittajien vastaavat tutkimukset? Näiden artikkeleiden kirjoittajille suuret kiitokset aktiivisesta asioiden seuraamisesta ja jakamisesta. Toivoisin todella laajaa julkisuutta rummutuksen kera.
Uuden vertaisarvioidun tieteellisen katsausartikkelin mukaan kännyköiden ja muiden langattomien laitteiden radiotaajuinen säteily tulisi luokitella varmasti syöpää aiheuttavaksi Maailman Terveysjärjestön alaisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n luokittelussa:
“When considered with recent animal experimental evidence, the recent epidemiological studies strengthen and support the conclusion that RFR [radiofrequency radiation] should be categorized as carcinogenic to humans (IARC Group 1).”
Koko katsaus on ladattavissa tältä sivulta PDF-tiedostona.