Tulehdusta alentava ruokavalio

syyskuu 27, 2018 By Juhana Harju 12 kommenttia

Tässä kirjoituksessa käsittelen inflammaation eli lievän systeemisen tulehduksen alentamista ruokavaliolla. Infektio eli paikallinen tai äkillinen tulehdus on sen sijaan eri asia eikä tässä kirjoituksessa niinkään tarkoiteta sitä, vaikkakin näiden ero on toisinaan kuin veteen piirretty viiva.

Lievä systeeminen tulehdus myötävaikuttaa kansansairauksien taustalla joko suoraan aiheuttaen tai pahentaen niitä. Hyvä esimerkki siitä on, että herkkä-CRP, joka on tärkeä tulehdusmarkkeri, ennustaa sydäntapahtumien riskiä jopa paremmin kuin LDL-kolesteroli (Datta 2011).

Ekstraneitsytoliiviöljyllä täydennetty Välimeren ruokavalio alentaa hyvin tulehdusta.

Sydänkuoleman riski on lähes kaksinkertainen, jos herkkä-CRP on yli 3 mg/l. Esimerkiksi Yhdysvaltain Sydänliitto AHA pitää tätä pitoisuutta korkeana. Suomen Sydänliitto puolestaan arvelee 2 mg/l ylittävän CRP:n olevan mahdollisesti merkki alkavasta sydäntaudista (Sydän.fi).

Pienin sydäntaudin riski on herkän CRP:n ollessa alle 1 mg/l.

Seuraavassa tarkastelen, millä ruokavalion keinoilla voi vähentää lievää systeemistä tulehdusta, CRP mukaan lukien. Etenen ruokavaliomallista yksittäisiin ruokavalion tekijöihin, ja lopuksi kerron joitakin ravintolisiä, joilla voi myös hillitä elimistön hiljaista tulehdusta.

Mainittakoon, että ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on kirjoittanut ansiokkaan kirjoitussarjan ruokavalion tekijöistä, jotka alentavat tulehdusta. Tuon sarjan artikkelit on kuitenkin julkaistu jo vuosina 2012-2013. Sen jälkeen on tullut paljon uutta tutkimustietoa, joka täsmentää kuvaa.

Välimeren ruokavalio on tehokkain tulehduksen alentamiseen

Koostetutkimuksen mukaan Välimeren ruokavalio alentaa tulehdusmarkkereista CRP:tä, IL-6:tta ja ICAM-1:tä tilastollisesti merkitsevästi. Samassa koostetutkimuksessa katsottiin, että Välimeren ruokavalio parantaa myös endoteelin eli verisuonen sisäpinnan toimintaa (Schwingshackl 2014).

Myöhemmässä tieteellisessä katsausartikkelissa puolestaan todetaan: ”Vaikuttaa siltä, että Välimeren ruokavaliomalli on tehokkain ruokavalio tulehduksen estämiseen.”(Smidowicz 2015).

Välimeren ruokavalion hyödyt tulehduksen vähentämisessä ovat sen ansiota, että siinä suositaan monia ruoka-aineita, joilla on tulehduksen vastaista vaikutusta. Lisäksi on todennäköistä, että Välimeren ruokavalion osatekijöillä on synergistä eli toisiaan tukevaa hyödyllistä vaikutusta.

Myös vegaanista raakaruokaa syövien CRP:n on havaittu poikkileikkaustutkimuksessa olevan hyvin matalia verrattuna vertailuryhmiin. Vegaaninen raakaravinto voi kuitenkin tiukasti noudatettuna aiheuttaa ongelmia muilla ravitsemuksen ja terveyden alueilla. Tiukan vegaaniuden sijaan pidän järkevämpänä sitä, että sekaruoan syöjä lisää kypsentämättömän kasvisruoan osuutta ruokavaliossaan (Fontana 2007).

Vihannesten, hedelmien ja marjojen runsas määrä vähentää tulehdusta

Välimeren ruokavaliota luonnehtii vihannesten ja hedelmien runsas syöminen. Pari kuukautta sitten julkaistun koostetutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset alentavat runsaasti syötyinä CRP:tä ja TNF-α:aa, joka myös on tulehduksen markkeri (Hosseini 2018).

Parsakaali alentaa tulehdusta. Parsakaali kannattaa höyryttää vain kevyesti, 2-3 minuuttia.

Paljonko hedelmiä ja vihanneksia sitten täytyisi syödä, jotta sillä olisi tulehdusarvoja alentavaa vaikutusta? Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että jos hedelmiä syötiin yli 2 annosta päivässä ja vihanneksia yli 3 annosta päivässä, se alensi CRP:tä, IL-6:tta ja TNF-α:aa verrattuna niitä vain vähän syöneisiin. Nuo määrät voivat siis olla riittäviä.

Yksittäisistä hedelmistä, marjoista ja vihanneksista hyödyllisiä tulehduksen vähentämisessä ovat olleet ainakin nämä:

Mustikka
Tyrni
Karpalo
Granaattiomenamehu
Greippi
Verigreippi
Kirsikka
Appelsiinimehu
Kiivi
Karambola
Litsi
Vihreät lehtivihannekset
Tomaattimehu
Parsakaali

Poimintana edellisistä voi mainita sen, että runsas parsakaalin syöminen peräti puolitti CRP:n kontrolloidussa tutkimuksessa, johon osallistuneet olivat terveitä mutta tupakoivia miehiä (Riso 2014).

Ekstraneitsytoliiviöljy alentaa tulehdusarvoja

Ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö mielletään usein Välimeren ruokavalion luonteenomaisimmaksi piirteeksi. Sen käyttö onkin suositeltavaa, kun pyritään tulehduksen vähentämiseen.

Ekstraneitsytoliiviöljyn käyttö alentaa hyvin tulehdusarvoja varsinkin Välimeren ruokavalion yhteydessä käytettynä. Kontrolloidussa PREDIMED-tutkimuksessa ekstraneitsytoliiviöljyllä täydennetty Välimeren ruokavalio alensi CRP:tä 50 prosentilla ja IL-6:tta 43 prosentilla verrattuna alkutilanteeseen (Casas 2014).

Tuossa tutkimuksessa ekstraneitsytoliiviöljyä käytettiin huomattavan paljon – 50 grammaa päivässä – minkä määrän käyttäminen voi olla vaikeaa monille suomalaisille. Pienempikin määrä ekstraneitsytoliiviöljyä auttaa silti tulehduksen vähentämisessä.

Monen suomalaisen mielessä voi herätä kysymys, voisiko rypsiöljy korvata ekstraneitsytoliiviöljyn käytön. En suosittele vaihtoa, sillä systemaattisen tieteellisen katsauksen mukaan rypsiöljyllä ei ole havaittu olevan tulehdusarvoja vähentävää vaikutusta (Lin 2013).

Ekstraneitsytoliiviöljyn lisäksi myös avokado hillitsee tulehdusta. Avokado sopii terveellisenä rasvan lähteenä esimerkiksi ruisleivän päälle korvaamaan voita ja margariinia. Avokadon terveellisyys ei johdu ehkä niinkään sen rasvoista, jotka myös ovat hyviä, vaan sen sisältämistä polyfenoleista ja erikoisista hiilihydraateista (Li 2013).

Rasvaisen kalan syöminen alentaa hyvin CRP:tä

Kalansyönnin on havaittu olevan poikkileikkaustutkimuksissa yhteydessä alempaan CRP-arvoon. Esimerkiksi kreikkalaisessa ATTICA-tutkimuksessa havaittiin, että yli 300 grammaa kalaa viikossa syöneiden tutkittavien CRP oli 33 prosenttia alempi verrattuna sitä vähemmän syöneisiin (Zampelas 2005).

Kalan syöminen alentaa hyvin tulehdusarvoja. Hauduttaminen on paistamista terveellisempi tapa laittaa kalaa.

Kontrolloidut tutkimukset vahvistavat sen, että kalan syöminen ja varsinkin rasvainen kala, kuten lohi, alentaa tulehdusarvoja. Kuitenkin myös vähärasvaisen kalan syöminen alentaa tulehdusarvoja, joten kaikki ei suinkaan selity kalan terveellisillä rasvoilla (Pot 2009).

HUOM. Kala on terveellinen raaka-aine mutta se pilataan usein paistamisella. Tämä saattaa kuulostaa liioittelulta mutta on havaittu, että vain sellaisen kalan syöminen, jota ei paisteta, alentaa tulehdusarvoja. Paistettu kala päinvastoin kohottaa tulehdusarvoja (He 2009).

Se johtuu siitä, että kalan herkät omega-3-rasvahapot eivät kestä paistamista vaan ne hapettuvat herkästi. Lisäksi paistettaessa muodostuu monenlaisia muitakin haitallisia yhdisteitä, kuten transrasvoja, PAH-yhdisteitä ja AGE-tuotteita.

Paistamisen sijaan kalaa voi hauduttaa paistokasarissa siten, että kasariin on lisätty vettä, valkoviiniä tai vaikkapa kookosmaitoa. Kalaa voi myös paistaa paistopussissa uunissa tai siitä voi tehdä kalakeittoa – nämä kaikki ovat hyviä vaihtoehtoja pannulla paistamiselle.

Toivoisin, että varsinkin ravintolat ottaisivat tästä asiasta kopin. Niissä kala turmellaan usein paistamisella. Kuitenkin hauduttaminen on terveellisyytensä ja herkullisuutensa lisäksi myös hyvin nopea tapa laittaa kalaa.

Mantelit vähentävät tulehdusta

Yhdysvaltalaistutkimuksessa on havaittu, että mantelit alentavat tulehdusta. Tutkimuksessa vertailtiin isoa ja pientä annosta manteleita, ja havaittiin, että pieni annos alensi CRP:tä ja IL-6:tta hieman enemmän kuin suuri. Pienen annoksen manteleita syöneiden CRP aleni tutkimuksessa 8,5 prosenttia alkutilanteeseen verrattuna (Rajaram 2010).

Tutkimuksessa käytetty pieni annos sisälsi manteleita 34 grammaa eli kourallisen. Tätä voikin pitää sopivana päivittäisenä määränä, jos manteleita lisää omaan ruokavalioon.

Myös saksanpähkinät alentavat lievästi tulehdusta – luultavasti sisältämänsä alfalinoleenihapon ansiosta. Sen sijaan näyttö siitä, että myös muut pähkinät alentavat tulehdusta, on aika heikkoa. Esimerkiksi tänä vuonna julkaistun koostetutkimuksen mukaan pähkinöiden syöminen alentaa vain ICAM-1:tä mutta ei muita tulehdusmarkkereita (Xiao 2018).

Kokonaisuutena katsoen pähkinöiden syömisellä on kuitenkin paljon terveyshyötyjä eikä niitä kannata väheksyä.

Jogurtti vähentää kroonista tulehdusta

Maitotuotteiden yhteys tulehdukseen on koostetutkimuksen mukaan epäselvä. Sen sijaan jogurtin syömisen on havaittu parissa viimeisen vuoden sisällä julkaistussa kontrolloidussa tutkimuksessa vähentävän tulehdusta (Pei 2017).

Suosittelen maustamattomien jogurttien syömistä. Koostumukseltaan erityisen miellyttävän jogurtin saa, kun sekoittaa Bulgarian jogurttia kreikkalaiseen rasvattomaan Total-jogurttiin, jota myydään hyvin varustetuissa marketeissa.

Viinin juonti on hyvä keino vähentää tulehdusta

Kohtuullinen alkoholinkäyttö on yhdistetty alempiin tulehdusmarkkereiden arvoihin useissa tutkimuksissa. Viini vähentää tulehdusta sisältämiensä polyfenolien ansiosta enemmän kuin muut alkoholijuomat.

Viinin juonti alentaa CRP:tä enemmän kuin oluen juonti. Alarivillä alkoholimäärä grammoissa. Lähde: Imhof A, et al. Eur Heart J. 2004.

Punaviini vähentää tulehdusta hieman paremmin kuin valkoviini mutta molemmilla on tulehdusta vähentävää vaikutusta. Olen muuten tarkastellut kohtuullisen viinin juonnin hyötyjä tässä aiemmassa kirjoituksessani.

Sisällytä ruokavalioon sieniä

Sienten syöminen on yhdistetty alempiin tulehdusarvoihin joissakin tutkimuksissa. Lisäksi kontrolloidussa tutkimuksessa on havaittu, että siitakesienten syöminen alentaa CRP:tä ja muutti muitakin tulehdusmarkkereiden arvoja. Tutkijat päättelivät, että siitakesienten syöminen vähentää tulehdusta (Dai 2015).

Täysjyväviljat saattavat vähentää tulehdusta

Väestötutkimusten mukaan kunkin päivittäisen täysjyvävilja-annoksen syöminen on yhteydessä 7 prosenttia alempaan CRP:hen. Sen sijaan kontrolloiduissa tutkimuksissa ei ole yleensä havaittu, että täysjyväviljat alentaisivat tulehdusta, vaikka verrokkiryhmässä on yleensä syöty raffinoitua viljaa (Lefebre 2012).

Oma arvioni on se, että enemmistöllä ihmisistä täysjyväviljat vähentävät lievästi tulehdusta. Sen sijaan ihmisille, joilla on siihen taipumus, viljojen osatekijät – esimerkiksi gluteeni, vehnänalkion agglutiniini tai FODMAP-hiilihydraatit – voivat lisätä suolen läpäisevyyttä ja systeemistä tulehdusta (de Punder 2013, Priyanka 2018).

Täysjyväviljat ovat ruoka-aineryhmä, jonka kohdalla kannattaa aivan erityisesti kuulostella omia tuntemuksia. Jos tuntuu siltä, että ne sopivat, niitä kannattaa syödä. Jos ne sen sijaan aiheuttavat oireita, niitä ei kannata syödä väkisin vain siksi, että niiden väitetään olevan terveellisiä.

Käytä mausteita ruoanlaitossa

Valkosipuli alentaa voimakkaasti tulehdusta. Kiinalaisessa kokeellisessa tutkimuksessa vertailtiin viittä maustetta. Tuloksena havaittiin, että valkosipuli vähentää tulehdusta parhaiten (Tsai 2005).

Kontrolloidussa yhdeksän viikkoa kestäneessä tutkimuksessa 400 milligrammaa valkosipulia päivässä alensi CRP:tä vajaalla 5 prosentilla (Aalami-Harandi 2015).

Monilla intialaisen keittiön mausteilla on tulehdusta vähentävää vaikutusta. Myös yrttimausteiden, esimerkiksi timjamin ja oreganon, käyttö alentaa tulehdusarvoja, kuten CRP:tä ja IL-1β:aa (Fischer 2016).

Yrttien, esimerkiksi timjamin ja oreganon, käyttö alentaa tulehdusta.

Osaltaan yrttimausteiden tulehdusta vähentävä vaikutus voi olla sen ansiota, että ne vähentävät ei-toivottujen bakteerien liikakasvua suolistossa (Chedid 2014).

Suosittelen monipuolista mausteiden käyttöä päivittäisessä ruoanlaitossa. Mausteiden käyttö tuo ruokiin vaihtelua, lisää antioksidanttien määrää sekä siis myös vähentää tulehdusta.

Yrttimausteita on suositeltavinta käyttää tuoreina yrtteinä, kuten ruukkuyrtteinä, mutta kuivatutkin käyvät.

CRP:tä alentavat superfoodit ja ravintolisät

Klorella. Klorella on superfoodina käytettävä makean veden levä, jonka on parissa tutkimuksessa havaittu alentavan CRP:tä (Haidari 2018). Klorellaa voi ostaa luontaistuote- ja ekokaupoista, jos haluaa lisää tehoa tulehduksen alentamiseen.

Klorellaa muistuttavaa spirulinaa sen sijaan ei pidä käyttää, sillä se voi sisältää myrkyllisiä BMAA-neurotoksiineja (Weil 2018).

Alfalipoiinihappo. Parinkin tämänvuotisen koostetutkimuksen mukaan ravintolisänä käytettävä alfalipoiinihappo alentaa CRP:tä (Saboori 2018, Akbari 2018).

HUOM. En voi käsitellä tässä yhteydessä sellaisia Suomen Terveysravinnon myymiä ravintolisiä, jotka kenties alentaisivat tulehdusta. Näin siksi, että terveysväitelainsäädännön huomattavasti aiemmasta tiukentunut viranomaisvalvonta estää sen. En pidä näin tiukkaa viranomaisvalvontaa lukijoitteni etuna.

Tällainen on perinteinen Välimeren ruokavalio

Jotta Välimeren ruokavalio ei jäisi pelkäksi abstraktioksi, kertaan vielä, millainen se on.

Välimeren ruokavalio koostuu tietyistä vakiintuneista osatekijöistä. Näitä ovat:

Runsas vihannesten syönti
Runsas hedelmien syönti
Palkokasvien käyttö useita kertoja viikossa
Pähkinöiden syönti lähes päivittäin
Runsas viljatuotteiden käyttö, perinteisesti pääasiassa täysjyväviljana
Kalaa 2–3 kertaa viikossa
1–2 annosta maitotuotteita päivässä, pääasiassa jogurttina ja juustoina
Punaista lihaa vain harvoin, noin kerran viikossa
Oliiviöljyn käyttö ruokaöljynä, mieluiten ekstraneitsytoliiviöljynä.
Alkoholia kohtuullisesti, mieluiten punaviininä aterian kanssa

Joskus luetteloon on lisätty myös 1–4 kananmunan syönti viikossa. Perinteisesti Välimeren maissa, erityisesti Kreetalla, ruoanlaitossa on myös käytetty runsaasti villivihanneksia sekä yrttimausteita, joita on kerätty ympäröivästä luonnosta. Makeutusaineena on tarvittaessa käytetty vähän hunajaa.

Perinteistä Välimeren ruokavaliota luonnehtii siis runsas kasvikunnan raaka-aineiden käyttö. Vihanneksia, hedelmiä, papuja ja viljaa syödään paljon. Samalla kaikki Välimeren ruokavalion osatekijät muodostavat kokonaisuuden, jossa jokainen osa selittää sen terveellisyyttä.

Hiilihydraattien saantia ei Välimeren ruokavaliossa ole perinteisesti pyritty rajoittamaan. Makroravintoaineiden eli proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien suhde toisiinsa on muotoutunut luonnollisesti syötyjen ruokien mukaan. Perinteisessä kreetalaisessa ruokavaliossa proteiinista on saatu noin 13 prosenttia energiasta, rasvasta noin 40 prosenttia ja hiilihydraateista noin 47 prosenttia. Muissa Välimeren maissa rasvaa käytetään vähemmän.

Länsimainen ruokavalio lisää tulehdusta

Länsimaisen ruokavalion määritelmät hieman vaihtelevat mutta yleensä katsotaan, että se sisältää punaista lihaa, makkara ja pekonia, kananmunia, paistettua ruokaa, rasvaisia maitotuotteita, voita ja sokerilla makeutettuja juomia. Länsimaisesta ruokavaliosta myös puuttuu tuoreita vihanneksia ja hedelmiä.

Länsimaisen ruokavalion mukaisesti syöminen on yhdistetty useissa tutkimuksissa korkeampiin tulehdusarvoihin. Esimerkiksi tänä vuonna julkaistussa iranilaistutkimuksessa länsimaisesti syövillä tytöillä oli 58 prosenttia suurempi riski siihen, että heidän herkän CRP:n arvonsa oli korkea (Khayyatzadeh 2018).

Grillaaminen, paistaminen ja paahtaminen lisäävät tulehdusta

Varsinkin proteiinipitoisia ruokia grillatessa, paistettaessa ja paahdettaessa muodostuu haitallisia AGE-tuotteita (engl. advanced glycation end products). AGE-tuotteet lisäävät tulehdusta ja vauhdittavat ikääntymistä (Kellow 2015).

Paistamisesta on tullut monelle sellainen tottumus, että ruokaa ei osata oikein laittaa muulla tavoin. Haluan kuitenkin kannustaa terveellisempiin ruoanlaittotapoihin, kuten keittämiseen, höyryttämiseen ja hauduttamiseen. Kun näihin ruoanvalmistusmenetelmiin tottuu, paistamista ei osaa enää kaivata.

Viitteet:

Aalami-Harandi R, et al. The favorable effects of garlic intake on metabolic profiles, hs-CRP, biomarkers of oxidative stress and pregnancy outcomes in pregnant women at risk for pre-eclampsia: randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Matern Fetal Neonatal Med. 2015;28(17):2020-7.

Akbari M, et al. The effects of alpha-lipoic acid supplementation on inflammatory markers among patients with metabolic syndrome and related disorders: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Nutr Metab (Lond). 2018 Jun 5;15:39.

Casas R, et al. The effects of the mediterranean diet on biomarkers of vascular wall inflammation and plaque vulnerability in subjects with high risk for cardiovascular disease. A randomized trial. PLoS One. 2014 Jun 12;9(6):e100084.

Chedid V, et al. Herbal therapy is equivalent to rifaximin for the treatment of small intestinal bacterial overgrowth. Glob Adv Health Med. 2014 May;3(3):16-24.

Datta S, et al. Comparison Between Serum hsCRP and LDL Cholesterol for Search of a Better Predictor for Ischemic Heart Disease. Indian J Clin Biochem. 2011 Apr;26(2):210-3.

Dai X, et al. Consuming Lentinula edodes (Shiitake) Mushrooms Daily Improves Human Immunity: A Randomized Dietary Intervention in Healthy Young Adults. J Am Coll Nutr. 2015;34(6):478-87.

Fischer S, Glei M. Herbs and spices. Overview on possible health-promoting effects. Ernährungs Umschau. 2016 Nov;63(11):222-7.

Fontana L, et al. Long-term low-calorie low-protein vegan diet and endurance exercise are associated with low cardiometabolic risk. Rejuvenation Res. 2007 Jun;10(2):225-34.

Galland L. Diet and inflammation. Nutr Clin Pract. 2010 Dec;25(6):634-40.

Haidari F, et al. Effect of Chlorella supplementation on systematic symptoms and serum levels of prostaglandins, inflammatory and oxidative markers in women with primary dysmenorrhea. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol. 2018.

He K, et al. Associations of dietary long-chain n-3 polyunsaturated fatty acids and fish with biomarkers of inflammation and endothelial activation (from the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis [MESA]). Am J Cardiol. 2009 May 1;103(9):1238-43.

Hosseini B, et al. Effects of fruit and vegetable consumption on inflammatory biomarkers and immune cell populations: a systematic literature review and meta-analysis. Am J Clin Nutr. 2018 Jun 21.

Imhof A, et al. Overall alcohol intake, beer, wine, and systemic markers of inflammation in western Europe: results from three MONICA samples (Augsburg, Glasgow, Lille). Eur Heart J. 2004 Dec;25(23):2092-100.

Khayyatzadeh SS, et al. A Western dietary pattern is associated with elevated level of high sensitive C-reactive protein among adolescent girls. Eur J Clin Invest. 2018 Apr;48(4).

Kellow NJ, Coughlan MT. Effect of diet-derived advanced glycation end products on inflammation. Nutr Rev. 2015 Nov;73(11):737-59.

Lefevre M, Jonnalagadda S. Effect of whole grains on markers of subclinical inflammation. Nutr Rev. 2012 Jul;70(7):387-96.

Li Z, et al. Hass avocado modulates postprandial vascular reactivity and postprandial inflammatory responses to a hamburger meal in healthy volunteers. Food Funct. 2013 Feb 26;4(3):384-91.

Lin L, et al. Evidence of health benefits of canola oil. Nutr Rev. 2013 Jun;71(6):370-85.

Pei R, et al. Low-fat yogurt consumption reduces biomarkers of chronic inflammation and inhibits markers of endotoxin exposure in healthy premenopausal women: a randomised controlled trial. Br J Nutr. 2017 Dec;118(12):1043-1051.

Pot GK, et al. Increased consumption of fatty and lean fish reduces serum C-reactive protein concentrations but not inflammation markers in feces and in colonic biopsies. J Nutr. 2010 Feb;140(2):371-6.

Priyanka P, et al. The Role of a Low Fermentable Oligosaccharides, Disaccharides, Monosaccharides, and Polyol Diet in Nonceliac Gluten Sensitivity. Gastroenterol Res Pract. 2018 Aug 6;2018:1561476.

de Punder K, Pruimboom L. The dietary intake of wheat and other cereal grains and their role in inflammation. Nutrients. 2013 Mar 12;5(3):771-87.

Rajaram S, et al. Effect of almond-enriched high-monounsaturated fat diet on selected markers of inflammation: a randomised, controlled, crossover study. Br J Nutr. 2010 Mar;103(6):907-12.

Riso P, et al. Effect of 10-day broccoli consumption on inflammatory status of young healthy smokers. Int J Food Sci Nutr. 2014 Feb;65(1):106-11.

Saboori S, et al. Effects of alpha-lipoic acid supplementation on C-reactive protein level: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled clinical trials. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2018 Apr 17.

Schwingshackl L, Hoffmann G. Mediterranean dietary pattern, inflammation and endothelial function: a systematic review and meta-analysis of intervention trials. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2014 Sep;24(9):929-39.

Serafini M, Peluso I. Functional Foods for Health: The Interrelated Antioxidant and Anti-Inflammatory Role of Fruits, Vegetables, Herbs, Spices and Cocoa in Humans. Curr Pharm Des. 2016;22(44):6701-6715.

Smidowicz A, Regula J. Effect of nutritional status and dietary patterns on human serum C-reactive protein and interleukin-6 concentrations. Adv Nutr. 2015 Nov 13;6(6):738-47.

Syvänne M, Hekkala A-M. Sydän- ja verisuonitautien tutkimukset. Sydän.fi. 31.8.2018.

Tsai T-H, et al. Antioxidant and Anti‐inflammatory Activities of Several Commonly Used Spices. J Food Science. 2005 May;70(1):93-7.

Weil A. Is Spirulina Safe? Dr. Weil.com. March 11, 2018.

Xiao Y, et al. Effects of nut consumption on selected inflammatory markers: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Nutrition. 2018 Mar 27;54:129-143.

Zampelas A, et al. Fish consumption among healthy adults is associated with decreased levels of inflammatory markers related to cardiovascular disease: the ATTICA study. J Am Coll Cardiol. 2005 Jul 5;46(1):120-4.

Rintasyövän ehkäisy ruokavaliolla

huhtikuu 12, 2018 By Juhana Harju 3 kommenttia

Edellisessä kirjoituksessani tarkastelin, miten ruokavaliolla voi ehkäistä eturauhassyöpää. Tasapuolisuuden vuoksi ajattelin, että kirjoitan nyt myös siitä, miten ruokavaliolla voi ehkäistä rintasyöpää, joka on naisten yleisin syöpä.

Paras ruokavaliomalli

Hyvin kasvispainotteinen Välimeren ruokavalio, jota on täydennetty aasialaisen ruokavalion joillakin elementeillä, näyttää olevan paras ruokavalio rintasyövän ehkäisemiseksi.

Raa’at vihannekset ja ekstraneitsytoliiviöljy auttavat pienentämään rintasyöpäriskiä.

Välimeren ruokavalion hyötyä rintasyövän ehkäisyssä vahvistavat kontrolloidun PREDIMED-tutkimuksen tulokset. Siinä ekstraneitsytoliiviöljyllä täydennetty Välimeren ruokavalio pienensi huomattavasti rintasyöpäriskiä verrattuna vähärasvaiseen vertailuruokavalioon (Toledo 2015).

Ehkä odotusten vastaisesti kasvisruokavalion ei ole tutkimusyhteenvedossa havaittu yhdistyvän tilastollisesti merkitsevästi pienempään rintasyöpäriskiin (Dinu 2017).

Hyödyllisiä ruokavalion osatekijöitä

Syö runsaasti vihanneksia ja hedelmiä

Koostetutkimuksen mukaan runsas vihannesten ja hedelmien syönti on yhteydessä 11 prosenttia pienempään rintasyöpäriskiin (Aune 2012).

Vihanneksia kannattaa syödä runsaasti raakana eli kypsentämättöminä, sillä on tutkimusnäyttö viittaa siihen, että raa’at vihannekset ehkäisevät rintasyöpää paremmin kuin kypsennetyt (Link 2004).

Vihanneksista ja hedelmistä pienempään rintasyöpäriskiin on yhdistetty eri tutkimuksissa mm. näiden syöminen:

Lehtivihannekset, kuten lehtisalaatti ja pinaatti
Paprika
Kypsentämättömät tomaatit
Porkkana
Parsakaali
Marjat, erityisesti mustikat
Persikat ja nektariinit
Viinirypäleet
Sitrushedelmät
Granaattiomena

Syö päivittäin pääruokasalaatti

Jotta raakoja vihanneksia tulisi syödyksi tarpeeksi, suosittelen päivittäisen pääruokasalaatin syömistä. Pääruokasalaatti tarkoittaa sitä, että salaatissa tulee olla myös jokin proteiinilähde, esimerkiksi lohta tai papuja ja saksanpähkinöitä. Salaatti on suositeltavinta syödä ekstraneitsytoliiviöljyn kera. Lisänä voidaan käyttää myös esimerkiksi sitruunamehua tai viinietikkaa.

Salaatin vaihtoehtona voidaan syödä myös smoothie, mutta sen tulee koostua pääasiassa vihanneksista, koska hedelmäpohjaiset smoothiet kohottavat verensokeria liian äkisti. Vihreän smoothien aineksiksi sopivat esim. lehtisalaatti, pinaatti, lehtikaali, liotetut cashewpähkinät, chian siemenet, pellavansiemenet, ekstraneitsytoliiviöljy, sitruunan mehu ja yrtit.

Jos halutaan ehkäistä rintasyöpää, avokadoa ei ehkä ole hyvä lisätä salaatteihin tai smoothieihin. Syy on se, että eräässä eläintutkimuksessa avokadoöljyä runsaasti ruokavalionsa mukana saaneille rotille muodostui rintarauhasen kasvaimia (Food for Breast Cancer).

Käytä ekstraneitsytoliiviöljyä

Ekstraneitsytoliiviöljyn käyttämiselle on vakuuttavat perusteet. Kreikkalaisessa seurantatutkimuksessa on havaittu, että oliiviöljyn käyttö useammin kuin kerran päivässä yhdistyi 25 prosenttia pienempään rintasyöpäriskiin verrattuna siihen, että oliiviöljyä oli käytetty harvemmin (Trichopoulou 1995).

Espanjalaisessa kontrolloidussa PREDIMED-tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että ekstraneitsytoliiviöljyllä täydennetty Välimeren ruokavalio vähensi rintasyöpään sairastumisen riskiä peräti 68 prosentilla verrattuna vähärasvaisempaan vertailuruokavalioon (Toledo 2015).

Ekstraneitsytoliiviöljyssä ovat hyödyllisimpiä sen polyfenolit. Niillä on havaittu olevan monenlaisia rintasyövän vastaisia vaikutuksia. Kaupassa kannattaakin oliiviöljyä ostaessa tarkistaa, että se on juuri ekstraneitsytoliiviöljyä.

Nykyisillä tiedoillani suosittelen mieluiten kreikkalaisten oliiviöljyjen ostamista. Syy siihen on se, että espanjalaisia ja italialaisia on usein epäilty väärennöksistä, mutta samaa en ole lukenut kreikkalaisista. Kreikkalainen ekstraneitsytoliiviöljy on siis todennäköisemmin aitoa tavaraa.

Käytä hapatettuja maitotuotteita

Maitotuotteilla on erisuuntaisia vaikutuksia rintasyöpäriskiin. Osan on havaittu vähentävän riskiä, osa taas kasvattaa rintasyöpäriskiä.

Jogurtin syöminen on yhdistetty tutkimuksissa pienempään rintasyöpäriskiin.

Riskiä vähentäviä maitotuotteita ovat hapanmaitotuotteet ja tietyt kypsytetyt juustot. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa jogurttia säännöllisesti syöneillä oli 39 prosenttia pienempi rintasyövän riski (McCann 2017).

Myös aiemmissa hollantilaisessa ja ranskalaisissa tutkimuksissa on havaittu hapatettujen maitotuotteiden terveellisyys. Hollantilaisessa tutkimuksessa päivittäin hapanmaitotuotteita, pääasiassa piimää, käyttäneillä oli puolta pienempi riski sairastua rintasyöpään. Ranskalaisessa tutkimuksessa puolestaan jogurtin syöminen yhdistyi pienempään rintasyöpäriskiin (van’t Veer 1989, Lê 1986).

Edellä mainitussa hollantilaisessa tutkimuksessa havaittiin myös, että goudajuustoa syöneillä oli pienempi riski sairastua rintasyöpään. Päivittäin 60 grammaa goudaa syöneillä oli 44 prosenttia pienempi rintasyöpään sairastumisen riski.

Jogurtin ja kypsytettyjen juustojen suosimista maidon sijaan puoltaa myös se, että edellisten käyttö on yhdistetty pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Pidä huolta kuidun saannista

On havaittu, että kuidun saannilla on synergistä vaikutusta hapanmaitotuotteiden käytön kanssa. Naisilla, jotka ovat käyttäneet hapanmaitotuotteita ja saaneet runsaasti kuitua, on havaittu olevan 52 prosenttia pienempi rintasyöpään sairastumisen riski (van’t Veer 1991).

Kuidulla on silti myös itsenäistä rintasyöpäriskiä vähentävää vaikutusta, joten sen saannista kannattaa huolehtia, vaikka ei käyttäisikään hapanmaitotuotteita.

Syö rasvaista kalaa – mutta älä paista sitä pannulla

On havaittu, että kalan syöminen on yhteydessä pienempään rintasyöpäriskiin varsinkin aasialaisissa väestöissä (Zheng 2013).

Tähän voi olla syynä se, että Aasiassa kalaa syödään enemmän kuin länsimaissa, jolloin hyödyt tulevat esiin selvemmin. Lisäksi Aasiassa ruoanvalmistusmenetelmät ovat usein länsimaita lempeämpiä, jolloin kalan herkät omega-3-rasvahapot eivät turmellu. Jos esimerkiksi syödään sushia, siinä kala on usein raakaa.

Suositeltavia rasvaisia kaloja ovat esimerkiksi lohi, kirjolohi, sardiinit, muikku ja pikkumakrilli. Siiassa rasvaa on kohtalaisesti, joten sekään ei ole huono vaihtoehto.

Syö soijaa ja muita palkokasveja

Koostetutkimuksen mukaan soijan syönti on yhteydessä pienempään rintasyöpäriskiin. Soijaa kannattaa syödä myös, vaikka olisi sairastunut rintasyöpään, koska sen syöminen parantaa rintasyövän ennustetta sekä vähentää sen uusiutumisen riskiä (Dong 2011).

Myös papujen ja linssien syöminen on terveellistä. Amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että naisilla, jotka söivät papuja ja linssejä vähintään 2 kertaa viikossa, oli 24 prosenttia pienempi rintasyöpään sairastumisen riski (Adebamowo 2005).

Sienten syöminen pienentää rintasyöpäriskiä

Sienten säännöllinen syöminen näyttää olevan yksi parhaista keinoista vähentää rintasyöpäriskiä.

Kahdessa korealaisessa ja yhdessä kiinalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että sieniä syövien naisten rintasyöpäriski on huomattavasti pienempi kuin naisten, jotka eivät juuri syöneet sieniä.

Herkkusienten säännöllinen syöminen pienentää hyvin rintasyöpäriskiä.

Esimerkiksi kiinalaisessa tapaus-kontrollitutkimuksessa päivittäin vähintään 10 grammaa sieniä syöneillä oli 64 prosenttia pienempi rintasyöpään sairastumisen riski (Zhang 2009).

Sienten hyödyt rintasyövän ehkäisyssä selittyvät mm. sillä, että ne vaimentavat aromataasientsyymiä sekä lisäävät apoptoosia eli hallittua solukuolemaa (Roupas 2012).

Aivan tavalliset herkkusienetkin ehkäisevät rintasyöpää. Myös esim. reishillä eli lakkakäävällä (Ganoderma lucidum) on havaittu olevan rintasyöpää torjuvaa vaikutusta.

Herkkusienten syöminen kannattaa yhdistää seuraavaan keinoon eli vihreän teen juomiseen. Kiinalainen tutkimus viittaa siihen, että vihreän tee vielä tehostaa huomattavasti sienten syömisen rintasyöpää torjuvaa vaikutusta (Zhang 2009).

Juo vihreää teetä

Koostetutkimuksen mukaan vihreän teen juominen vähentää rintasyöpäriskiä 22 prosentilla, kun vertaillaan eniten juovia vähiten juoneisiin (Sun 2006).

Vihreän teen ajatellaan vähentävän rintasyöpäriskiä sen ansiosta, että se suojaa soluja DNA-vaurioilta. Se myös estää kasvainten kasvua ja aikaansaa apoptoosia eli ohjattua solukuolemaa.

Vihreää teetä on suositeltavaa juoda 1-4 kupillista päivässä.

Myös kamomillatee voi mahdollisesti torjua rintasyöpää, sillä in vitro -tutkimuksessa sen sisältämällä apigeniinilla on havaittu olevan syövän vastaista vaikutusta.

Mustasta teestä sen sijaan ei ole hyötyä rintasyövän ehkäisyssä.

Käytä pellavansiemeniä ja syö pellavasiemenleipää

Lignaanien saanti ruokavaliosta on yhdistetty pienempään rintasyöpäriskiin. Pellavansiemenet ovat omaa luokkaansa lignaanien lähteenä – muut lähteet jäävät kauas taakse.

Pellavansiementen tai pellavansiemenleivän syönti vähintään viikoittain on yhdistetty noin 20 prosenttia pienempään rintasyöpäriskiin.

Pellavansiementen katsotaan estävän kasvainten kasvua, voimistavan immuniteettia sekä estävän angiogeneesiä. Viime mainittu tarkoittaa sitä, että pellavansiemenet estävät uudisverisuonten muodostumista kasvaimiin.

Pellavansiemenet sisältävät runsaasti kadmiumia, minkä vuoksi niitä ei pitäisi nauttia suuria määriä päivässä. Sopivana pellavansiementen nauttimisen määränä pidän 1-2 teelusikallista päivässä. Niin kadmiumin saanti pysyy kohtuullisena.

Käytä yrttejä ja mausteita päivittäin

Ravitsemusterapeutti Natalie Ledesman kokoamassa erinomaisessa raportissa suositellaan, että rintasyövän torjunnassa käytettäisiin päivittäin yrttejä ja mausteita (Ledesma 2015).

Persilja, timjami ja oregano sisältävät flavonoleja, joiden saanti on koostetutkimuksen mukaan yhteydessä pienempään rintasyöpäriskiin, joten ainakin näitä yrttejä kannattaa käyttää ruoanlaitossa usein (Hui 2013).

Lisäksi rosmariinilla katsotaan olevan syövän vastaista vaikutusta (Petiwala 2013).

Chilipippurin sisältämällä kapsaisiinilla on havaittu olevan useiden syöpien vastaista vaikutusta (Ramos-Torres 2016).

Kurkuma on varsinkin intialaisen keittiön suosima mauste, jonka ainesosien hyötyä syövän ehkäisyssä on tutkittu paljon. Suosittelen kurkuman säännöllistä käyttöä mausteena. Mahdollisen syöpää ehkäisevän vaikutuksen lisäksi kurkuma saattaa ehkäistä myös Alzheimerin tautia.

Riskiä lisäävä ruokavalio

Eturauhassyöpäriskiä lisää rasvaisia eläinkunnan tuotteita sekä raffinoituja hiilihydraatteja, kuten sokeria ja leivonnaisia, sisältävä ruokavalio.

Hiljattain julkaistiin ranskalaisen NutriNet-Santé-tutkimuksen tuloksia. Siinä havaittiin, että paljon prosessoitu valmisruoka yhdistyi selvästi suurempaan syöpäriskiin, rintasyöpä mukaan lukien (Fiolet 2018).

Jos syöt paljon elintarviketeollisuuden prosessoimaa ruokaa, kannattaa miettiä, miten voisit vähentää sen osuutta ruokavaliossa.

Haitallisia ruokavalion osatekijöitä

Älä paahda tai grillaa lihaa

Punaisen lihan syöminen on yhdistetty suurempaa rintasyöpäriskiin, mutta vielä suurempi riskitekijä kuin lihan syönti sinänsä, ovat monet sen valmistusmenetelmät. Jos pitäisi valita haitallisin rintasyöpäriskiä lisäävä asia, se on ehkä runsas paistetun, grillatun ja paahdetun punaisen lihan syöminen.

Grillatessa lihaan muodostuu syöpäriskiä lisääviä yhdisteitä.

Runsas paistetun, grillatun ja prosessoidun lihan syöminen on tutkimuksissa yhdistetty 2 kertaa suurempaan rintasyöpäriskiin, erityisesti vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla (Ronco 2006).

Paljon paistetun ja grillatun lihan haitallisuus johtuu siitä, että korkeissa lämpötiloissa lihaa paistettaessa siihen muodostuu monenlaisia haitallisia aineita, kuten PAH-yhdisteitä ja heterosyklisiä amiineja. Ne ovat karsinogeenisia ja mutageenisia ja eli voivat siis aiheuttaa syöpää, rintasyöpä mukaan lukien.

Vähennä sokerin käyttöä muita huonoja hiilihydraatteja

Korkean glykeemisen indeksin hiilihydraatit on yhdistetty suurempaan rintasyöpäriskiin. Näitä hiilihydraatteja ovat esimerkiksi sokeri, valkoinen leipä, pulla, sokeroidut virvoitusjuomat, mehujuomat, jälkiruoat jne. Runsas makean syöminen näyttää olevan riski erityisesti vähän liikkuville naisille (Kruk 2014).

Sokeria ja korkean glykeemisen indeksin hiilihydraatteja kannattaa siis välttää varsinkin, jos et juuri harrasta liikuntaa.

Vältä maitoa ja kermajuustoa

Sulatejuuston, kermajuuston ja cheddarjuuston syömisen on yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittu kasvattavan rintasyöpäriskiä. Niitä säännöllisesti syöneillä oli tutkimuksessa 52 prosenttia suurempi rintasyövän riski (McCann 2017).

Samassa tutkimuksessa maidon juonti yhdistyi 58 prosenttia suurempaan ER– rintasyövän riskiin. Maitoa kannattaakin välttää ja korvata fermentoiduilla maitotuotteilla sekä kasvimaidoilla.

Korvaa voi terveellisemmillä rasvoilla

Tyydyttyneen rasvan runsas saanti on koostetutkimuksen mukaan yhteydessä 19 prosenttia suurempaan rintasyövän riskiin verrattuna sen vähäiseen saantiin (Boyd 2003).

Esimerkiksi voi kannattaakin korvata terveellisemmillä ravinnon rasvoilla – erityisesti ekstraneitsytoliiviöljyllä – jos haluaa vähentää riskiään sairastua rintasyöpään.

Vältä säilöttyjä vihanneksia

Säilöttyjen vihannesten on yhdistetty voimakkaasti suurempaan rintasyöpään korealaisessa tutkimuksessa. Eniten säilöttyjä vihanneksia mutta vähiten muita vihanneksia syöneillä oli peräti kuusikertainen rintasyövän riski säilöttyjä vihanneksia vähiten syöneisiin verrattuna (Yu 2010).

Koreassa syödään paljon kimchiä – hapatettuja vihanneksia, jotka on maustettu voimakkaasti chilillä. Säilöttyjä vihanneksia kannattaa siis välttää.

Rajoita alkoholinkäyttöä

Runsas alkoholinkäyttö on tunnettu rintasyövän riskitekijä. Laajan koostetutkimuksen mukaan eniten alkoholia juovien naisten rintasyöpäriski on noin 50 prosenttia suurempi kuin naisten, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan (Chen 2011).

Ei ole kuitenkaan luotettavaa näyttöä siitä, että pieni lasillinen, 12 cl, viiniä päivässä lisäisi rintasyövän riskiä. Jotkut tutkimukset jopa yhdistävät vähäisen viinin juonnin pienempään rintasyöpäriskiin (Bessaoud 2008).

Pieni lasillinen viiniä päivässä sopii myös Maailman syöpätutkimusrahaston suosituksen puitteisiin: “Jos alkoholijuomia käytetään, miesten tulee rajoittaa kulutus korkeintaan kahteen juomaan päivässä ja naisten korkeintaan yhteen juomaan päivässä.” (WCRF 2007)

Muut ympäristön riskitekijät

Tuoreessa espanjalaisessa tapaus-kontrollitutkimuksessa on havaittu, että eräiden teollisuudenalojen läheisyydessä asuminen yhdistyy suurempaan rintasyövän riskiin. Erityisesti keramiikkateollisuuden, kemianteollisuuden tai torjunta-aineteollisuuden harjoittaminen 1-3 kilometrin sisällä asuinpaikasta näyttää kohottavan melko voimakkaasti rintasyövän riskiä (Garcia-Pérez 2018).

Yhteenveto

Tutkimusnäytön perusteella piirtyy selkeä yleiskuva, että rintasyövän riskiä vähentävät kasvikunnan tuotteet ja sen riskiä lisäävät eläinkunnan tuotteet. Poikkeuksena lähinnä vain jogurtti ja rasvainen kala, jotka myös vähentävät riskiä. Rintasyöpäriskin vähentämisestä kiinnostuneiden kannattaa siis syödä erittäin kasvisvoittoisesti. Lisäksi raakaravinnon osuuden tulisi olla melko suuri.

Tämän kirjoitukseni ulkopuolelle jäivät ravintolisien vaikutukset rintasyöpäriskiin. Terveysväitelainsäädännön kiristynyt ja ahdas tulkinta estävät sen, että olisin voinut kertoa objektiivisestikaan ravintolisien tutkimuksissa havaituista hyödyistä.

Viitteitä:

Boyd NF, et al. Dietary fat and breast cancer risk revisited: a meta-analysis of the published literature. Br J Cancer. 2003 Nov 3;89(9):1672-85.

Chen WY, et al. Moderate alcohol consumption during adult life, drinking patterns, and breast cancer risk. JAMA. 2011 Nov 2;306(17):1884-90.

Dong JY, Qin LQ. Soy isoflavones consumption and risk of breast cancer incidence or recurrence: a meta-analysis of prospective studies. Breast Cancer Res Treat. 2011 Jan;125(2):315-23.

Fiolet T, et al. Consumption of ultra-processed foods and cancer risk: results from NutriNet-Santé prospective cohort. BMJ. 2018 Feb 14;360:k322.

Food for Breast Cancer.

Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. WCFR/AIRC.

García-Pérez J, et al. Risk of breast cancer and residential proximity to industrial installations: New findings from a multicase-control study (MCC-Spain). Environ Pollut. 2018 Mar 7;237:559-568.

Hui C, et al. Flavonoids, flavonoid subclasses and breast cancer risk: a meta-analysis of epidemiologic studies. PLoS One. 2013;8(1):e54318.

Lê MG, et al. Consumption of dairy produce and alcohol in a case-control study of breast cancer. J Natl Cancer Inst. 1986 Sep;77(3):633-6.

Ledesma N. Nutrition & Breast Cancer. Women’s Health Matters. University of California, Comprehensive Cancer Center, San Francisco. Revised 07/15.

Link LB, Potter JD. Raw versus cooked vegetables and cancer risk. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2004 Sep;13(9):1422-35.

Lowcock EC, et al. Consumption of flaxseed, a rich source of lignans, is associated with reduced breast cancer risk. Cancer Causes Control. 2013 Apr;24(4):813-6.

McCann SE, et al. Usual consumption of specific dairy foods is associated with breast cancer in the Roswell Park Cancer Institute data bank and biorepository. Curr Dev Nutr. 2017 March 1.

Roupas P, et al. The role of edible mushrooms in health: Evaluation of the evidence. J Funct Foods. 2012 Oct;4(4):687-709.

Sun CL, et al. Green tea, black tea and breast cancer risk: a meta-analysis of epidemiological studies. Carcinogenesis. 2006 Jul;27(7):1310-5. Epub 2005 Nov 25.

Toledo E, et al. Mediterranean Diet and Invasive Breast Cancer Risk Among Women at High Cardiovascular Risk in the PREDIMED Trial: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med. 2015 Nov;175(11):1752-60.

Zhang M, et al. Dietary intakes of mushrooms and green tea combine to reduce the risk of breast cancer in Chinese women. Int J Cancer. 2009 Mar 15;124(6):1404-8.

Zhang CX, et al. Greater vegetable and fruit intake is associated with a lower risk of breast cancer among Chinese women. Int J Cancer. 2009 Jul 1;125(1):181-8.

Zheng JS, et al. Intake of fish and marine n-3 polyunsaturated fatty acids and risk of breast cancer: meta-analysis of data from 21 independent prospective cohort studies. BMJ. 2013 Jun 27;346:f3706.

van ‘t Veer P, et al. Combination of dietary factors in relation to breast-cancer occurrence. Int J Cancer. 1991 Mar 12;47(5):649-53.

van’t Veer P, et al. Consumption of fermented milk products and breast cancer: a case-control study in The Netherlands. Cancer Res. 1989 Jul 15;49(14):4020-3.

Eturauhassyövän ehkäisy ruokavaliolla

maaliskuu 5, 2018 By Juhana Harju 10 kommenttia

Brittilehti Telegraphissa julkaistiin jokin aika sitten uutinen, jonka mukaan eturauhassyöpään kuolee nykyisin enemmän ihmisiä kuin rintasyöpään.

Uutisen nähtyäni päätin tarkistaa Suomen Syöpärekisteristä, onko Suomessa tapahtunut vastaava käänne. Kuinkas ollakaan myös Suomessa eturauhassyöpään on alkanut viime vuosina kuolla enemmän ihmisiä, kuten alla olevat käyrät havainnollisesti kertovat.

Eturauhas- ja rintasyöpäkuolleisuus Suomessa. Lähde: Suomen Syöpärekisteri.

Sairastuvuudessa on valtavia eroja eri maiden välillä

Sairastuvuudessa eturauhassyöpään on valtavia eroja maailmanlaajuisesti eikä kaikki selity vain länsimaiden paremmalla seulonnalla. Suomi sijoittuu keskikorkean eturauhassyöpäriskin maihin, Kaakkois-Aasian maissa eturauhassyöpäriski taas on hyvin pieni.

Thaimaassa eturauhassyöpä on niin harvinainen, että se saa pohtimaan, voisiko thaimaalaisessa ruokavaliossa olla jotain sellaista, joka ehkäisee sitä hyvin. Kenties ruokavalion tyypilliset mausteet sitruunaruoho, kaffirlimetin lehdet ja galangajuuri? Niiden syöpää ehkäisevää vaikutusta on hieman tutkittukin (Peter 2012).

Maahanmuuttajia koskevat tutkimukset viittaavat vahvimmin siihen, että elämäntapatekijöillä, kuten ruokavaliolla, on suuri vaikutus eturauhassyöpäriskiin. Kun pienehkön riskin japanilaiset muuttavat esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja heidän elämäntapansa amerikkalaistuu, heidän riskinsä sairastua eturauhassyöpään kasvaa voimakkaasti.

Eräässä katsausartikkelissa arvioidaan, että eturauhassyöpätapauksista 50-60 prosenttia olisi ehkäistävissä oikeanlaisella ruokavaliolla. Luettuani aika paljon asiaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta pidän tuota arviota konservatiivisena.

Erittäin kasvisvoittoinen ruokavaliomalli paras

Vegaaniruokavalio vähentää tunnetuista ruokavalioista kenties voimakkaimmin eturauhassyövän riskiä. Laajahkossa amerikkalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että vegaaniruokavalion noudattaminen on yhteydessä 37 prosenttia pienempään eturauhassyöpäriskiin (Tantamango-Bartley 2016).

Kalan lisääminen muuten vegaaniseen ruokavalioon saattaa kuitenkin olla hyödyksi, sillä kalan syöminen on yhdistetty pienempään eturauhassyöpäriskiin, kuten jatkossa kerron.

Vielä tehokkaammin eturauhassyöpäriskiä voi kuitenkin ehkäistä suosimalla niitä ruoka-aineita ja ruoka-aineryhmiä, joita seuraavassa suosittelen. Lisäksi kannattaa rajoittaa niitä ruokia ja ruoanvalmistusmenetelmiä, joiden kerron olevan haitallisia.

Hyödyllisiä ruoka-aineita

Syö päivittäin raakoja vihanneksia

Raa’at eli kypsentämättömät vihannekset ehkäisevät syöpää paljon varmemmin kuin kypsennetyt, tutkimusyhteenveto osoittaa (Link 2004).

Raakojen vihannesten syöminen on yhdistetty vahvemmin pienempään syöpäriskiin kuin kypsennettyjen vihannesten syöminen.

Raakojen vihannesten syöminen on myös yhdistetty selvästi pienempään eturauhassyöpäriskiin. Iranilaisessa tapaus-kontrollitutkimuksessa havaittiin, että eniten kypsentämättömiä vihanneksia syöneiden tutkittavien eturauhasriski oli lähes olematon (Jalilpiran 2017).

Raakojen vihannesten hyöty selittyy osaltaan niiden sisältämillä entsyymeillä, jotka muodostavat fytokemikaaleja. Esimerkiksi parsakaalissa ja valkosipulissa on tärkeitä fytokemikaaleja muodostavia entsyymejä, jotka kypsentäminen kuitenkin tuhoaa helposti (Link 2004).

Raakojen vihannesten eturauhassyöpää ehkäisevinä vaikuttavina aineina pidetään muun muassa glukosinolaatteja ja isotiosyanaatteja, jotka tekevät syöpää aiheuttavia aineita vaarattomiksi.

Myös keittojen suosiminen on yhdistetty pienempään eturauhassyöpäriskiin. Se ei mielestäni johdu siitä, että keitoissa olisi mitään poikkeuksellisen terveellistä. Pikemminkin se johtuu siitä, että keitot korvaavat paistettua ruokaa.

Syö puolikas avokadoa joka päivä

Avokado saattaa kuulua tehokkaimmin eturauhassyöpää torjuviin ruoka-aineisiin.

Jamaikalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa tutkittiin ruuasta saatujen rasvojen yhteyttä eturauhassyöpäriskiin. Tutkimuksessa havaittiin ensinnäkin, että ruokavaliosta saatu yksittäistyydyttymättömän rasvan saanti oli yhteydessä 61 prosenttia pienempään eturauhassyöpäriskiin.

Suurin osa tuosta yksittäistyydyttymättömästä rasvasta oli saatu avokadosta. Mielenkiintoisesti samassa tutkimuksessa havaittiin, että avokadoa eniten syöneillä oli 59 prosenttia pienempi eturauhassyövän riski. Vähintään 60 grammaa eli vähintään vajaan puolikkaan avokadoa päivässä syöneillä oli puolta pienempi riski kuin miehillä, jotka eivät syöneet niitä juuri ollenkaan (Jackson 2012).

Tutkimustuloksen luotettavuutta vähentää hieman se, että tieto on vain tämän yksittäisen poikkileikkaustutkimuksen varassa. Kun kuitenkin avokadot tiedetään muutenkin terveelliseksi, niiden syöminen on mielekästä ottaa mukaan ruokavalioon.

Syö kevätsipulia ja käytä valkosipulia

Sipulikasveja pidetään yleisesti syöpää ehkäisevinä. Eturauhassyövän lisäksi ne ehkäisevät myös monia muita syöpiä (Nicastro 2015).

Kiinalaisessa tapaus-kontrollitutkimuksessa on havaittu, että kevätsipulin ja valkosipulin käyttö ovat sipulikasveista voimakkaimmin yhteydessä pienempään eturauhassyöpäriskiin (Hsing 2002).

Kevätsipulia runsaasti syöneillä oli 70 prosenttia pienempi eturauhassyövän riski. Valkosipulia eniten syöneillä oli 53 prosenttia pienempi eturauhassyövän riski.

Valkosipulia kannattaa käyttää raakana tai niin, että murskatun tai pilkotun valkosipulin antaa seistä 5-10 minuuttia. Valkosipulin saadessa ilmaa siihen muodostuu allisiinia, antibioottista yhdistettä. Seisottamisen jälkeen valkosipuli kestää lyhyen kypsennyksen.

Lisättäköön, että valkosipulivalmisteiden ei ole havaittu vähentävän eturauhassyöpäriskiä. Siten vain ruokana käytettävästä valkosipulista on hyötyä.

Syö tomaattiruokia

Tomaattiruokien katsotaan alentavan kohtalaisesti eturauhassyöpäriskiä. Hyötyä näyttää koostetutkimuksen mukaan olevan niin raakojen kuin kypsennettyjen tomaattien syömisestä.

Sofrito on espanjalaiseen Välimeren ruokavalioon olennaisesti kuuluva tomaattikastike. Se valmistetaan hauduttamalla oliiviöljyssä sipulia, valkosipulia ja tomaattia – eli eturauhassyöpää ehkäiseviä raaka-aineita.

Tomaatin hyötyjen ajatellaan johtuvan lykopeenista, joka antaa tomaatille sen punaisen värin. Lykopeeni on karotenoidi ja voimakas antioksidantti, ja sillä ajatellaan olevan hyödyllisiä vaikutuksia DNA-vaurioiden korjaamisessa.

Pureskele parsakaalia

Parsakaalin ja muiden ristikukkaisten vihannesten syöminen näyttää vähentävän eturauhassyöpäriskiä hieman. Väestötutkimuksiin perustuvan koostetutkimuksen mukaan ristikukkaisten vihannesten syöminen on yhteydessä 10 prosenttia pienempään eturauhassyöpäriskiin (Mandair 2014).

Ristikukkaisten vihannesten syöpää ehkäisevänä tekijänä pidetään niiden sisältämiä isotiosyanaatteja. Niiden on havaittu torjuvan syöpää monin tavoin.

Jos haluat säilyttää mahdollisimman suuren syöpää ehkäisevän hyödyn, parsakaalia ja muita ristikukkaisia vihanneksia kannattaa syödä vain hyvin kevyesti höyrytettynä. Parsakaalin tulee olla al dente eli pureskellessa rapeaa. Voit myös kokeilla parsakaalin syömistä kokonaan raakana.

Itse kypsennän parsakaalin niin, että keitän vettä kattilassa, jossa on höyrytysritilä. Veden kiehuessa asettelen parsakaalin höyrytysritilälle. Panen kannen päälle ja käännän samalla virran pois. Odotan 2-4 minuuttia ja parsakaali on valmista.

Parsakaalin lisäksi muita ristikukkaisia kasveja ovat muutkin kaalikasvit sekä vesikrassi, piparjuuri ja wasabi. Vaikka wasabi on hyvin voimakasta ja sitä syödään kerralla vain vähän, yhdestä annoksesta saa yhtä paljon syöpää ehkäiseviä aineita kuin annoksesta parsakaalia.

Runsaasti hedelmiä

Hedelmien runsas syöminen on yhdistetty hieman pienempään eturauhassyöpäriskiin suuressa eurooppalaisessa EPIC-tutkimuksessa. Runsaat 142 000 miestä käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että hedelmiä eniten syöneellä viidenneksellä oli 9 prosenttia pienempi eturauhassyöpäriski (Perez-Cornago 2017).

Hedelmistä kannattaa sisällyttää ruokavalioon ainakin sitrushedelmiä, sillä tuossa tutkimuksessa hedelmäryhmistä vain sitrushedelmien syönti yhdistyi pienempään eturauhassyöpäriskiin.

Syö tofua ja käytä soijamaitoa

Tuoreen havainnoivien tutkimusten koostetutkimuksen mukaan soijan syöminen on yhteydessä 35 prosenttia pienempään eturauhassyöpäriskiin. Riskiä vähentäviä soijaruokia ovat esimerkiksi tofu ja soijamaito (Applegate 2018).

Näyttöä siitä, että soija todella vähentää eturauhassyöpään sairastumisen riskiä vahvistaa kahden kontrolloidun tutkimuksen yhteisanalyysi. Sen mukaan soija tai soijan isoflavonit vähentävät eturauhassyöpään sairastumisen riskiä 51 prosentilla miehillä, joiden eturauhassyöpään sairastumisen riski arvioitiin korkeaksi (van Die 2013).

Soijan hyödyt selittyvät sen sisältämillä isoflavoneilla, erityisesti genisteiinillä ja daidzeiinilla. Laboratorio- ja eläinkokeissa on osoitettu, että ne estävät eturauhassyövän kehittymistä ja kasvua.

Soijamaitoa kaupan hyllyltä valitessa kannattaa tarkistaa, että siihen on lisätty kalsiumia, jotta saat sitä maidosta saatavaa korvaavan määrän.

Syö kalaa – mutta älä paista sitä pannulla

Kalan syöminen kannattaa. Koostetutkimuksen mukaan kalan syöminen on yhteydessä 63 prosenttia pienempään eturauhassyövästä johtuvaan kuolleisuuteen (Szymanski 2010).

Kalan syöminen vähentää eturauhassyöpäriskiä. Sushin syöminen saattaa olla terveellisin tapa syödä kalaa.

Japanilaisessa tutkimuksessa usein kalaa syövillä miehillä oli peräti 88 prosenttia pienempi riski sairastua eturauhassyöpään. Näin selvä hyöty voi selittyä sillä, että Japanissa kalaa syödään usein raakana. Niin sen herkät omega-3-rasvahapot säilyvät turmeltumattomina (Pham 2008).

Suosittelen kalalle hellävaraisempia valmistusmenetelmiä kuin pannulla paistamista. Kalakeittoja voitaisiin suosia nykyistä enemmän. Uunissa kala olisi terveellistä paistaa joko kannellisessa astiassa tai paperista paistopussia käyttäen. Sushin syöminen on mielestäni suositeltavaa edellyttäen, että sen valmistuksessa noudatetaan Eviran ohjeita.

Käytä ekstraneitsytoliiviöljyä

Oliiviöljyn käyttö on yhdistetty monien syöpien pienempään riskiin. Se selittyy ensinnäkin sillä, että oliiviöljyn yksittäistyydyttymätön rasva ei ole altista hapettumiselle.

Toiseksi ekstraneitsytoliiviöljyn polyfenolit tukevat DNA:n vakautta. Runsaasti polyfenoleja sisältävä ekstraneitsytoliiviöljy käyttö vähentää hapettumisesta johtuvia DNA-vaurioita enemmän kuin vähän polyfenoleita sisältävä oliiviöljy (Salvini 2006). DNA:n vakaus on sikäli tärkeää, että DNA:n muutosten takia saattaa syntyä myös syöpää.

Korvaa kasviöljyillä hiilihydraatteja

Amerikkalainen seurantatutkimus viittaa siihen, että eturauhassyöpää sairastavien kannattaa korvata raffinoituja hiilihydraatteja eli ns. höttöhiilareita, kuten valkoista leipää, pullaa ja sokeria, juoksevilla kasviöljyillä.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 5 000 eturauhassyöpää sairastavaa miestä yli 8 vuoden ajan. Tutkijat havaitsivat, että diagnoosin jälkeen hiilihydraattien sijaan kasviöljyjä käyttäneillä ja pähkinöitä syöneillä oli pienempi riski kuolla niin eturauhassyöpään kuin muihinkin sairauksiin (Richman 2013).

Kun tiedetään, että amerikkalaisessa yhteiskunnassa hiilihydraattien laatu on surkea, tutkimustulos merkitsee käytännössä sitä, että raffinoitujen hiilihydraattien syöminen heikentää eturauhassyövän ennustetta, mutta kasviöljyt ja pähkinät parantavat sitä.

Granaattiomenamehu luultavasti hyödyllistä

Granaattiomenamehulla on havaittu olevan syövän vastaista vaikutusta monissa laboratorio- ja eläintutkimuksissa.

Eräässä eturauhassyöpäpotilaista koostuneessa tutkimuksessa tutkittaville annettiin juotavaksi 2,4 dl granaattiomenamehua päivittäin, ja heidän PSA-tasojaan seurattiin. Tutkimuksessa havaittiin, että PSA:n kaksinkertaistumisaika pidentyi granaattiomenamehua juoneilla 15 kuukaudesta 54 kuukauteen. Lisäksi eturauhassyövän vakaa vaihe pidentyi.

Granaattiomenamehun hyötyjen ajatellaan olevan sen ansiota, että siinä on paljon polyfenoleita, erityisesti ellagitanniineja. Niiden ansiosta granaattiomenan antioksidanttikapasiteetti on suurempi kuin punaviinin tai vihreän teen.

Kaikissa tutkimuksissa ei ole havaittu, että granaattiomenamehun juomisesta olisi hyötyä eturauhassyöpäpotilaille. Siten sen hyödyt eturauhassyövän torjunnassa ovat vielä vähän epävarmoja.

Saksanpähkinöissä on paljon antioksidantteja

Saksanpähkinöissä on ellagitanniineja kuten granaattiomenassakin. Niinpä ei ole ihme, että myös saksanpähkinöillä on havaittu olevan eturauhassyöpää torjuvaa vaikutusta (Reiter 2013).

Saksanpähkinöissä on myös myrisetiiniä, flavonoidia, jonka runsas saanti on suomalaistutkimuksessa yhdistetty 57 prosenttia pienempään eturauhassyöpäriskiin (Knekt 2002). Myrisetiinin muita hyviä lähteitä ovat mm. mustaherukat ja karpalot.

Parapähkinöissä on seleeniä

Tieteellisessä katsausartikkelissa parapähkinät mainitaan sisältämänsä seleenin ansiosta eturauhassyöpää ehkäisevänä ruoka-aineena (Stacewicz-Sapuntzakis 2008).

Parapähkinöitä kannattaa kuitenkin syödä hyvin maltillisesti, vain 1-2 kappaletta päivässä, jotta seleeniä ei saada liikaa.

Pellavansiemenet torjuvat syöpää

Pellavansiemenissä on huikean paljon syöpää torjuvia lignaaneja. Eläinkokeissa on havaittu, että runsaasti lignaaneja ruoastaan saaneilla eläimillä on vähemmän kasvaimia. Myös koostetutkimuksen mukaan lignaanien runsas saanti voi vähentää syöpäriskiä (Buck 2010).

Päivittäisen pellavansiemenlisän vaikutusta on tutkittu leikkausta odottaneilla eturauhassyöpäpotilailla. Tutkimuksessa 30 gramman suuruisen päivittäisen pellavansiemenlisän havaittiin hidastavan kasvainten kasvua (Azrad 2013).

Käytä yrttejä

Apigeniinia sisältävät yrtit, kuten persilja ja kamomillatee, voivat mahdollisesti torjua eturauhassyöpää, sillä in vitro -tutkimuksessa apigeniinilla on havaittu olevan syövän vastaista vaikutusta. Lisäksi rosmariinilla katsotaan olevan syövän vastaista vaikutusta (Petiwala 2013).

Chili ja kurkuma myös hyödyllisiä

Chilipippurin sisältämällä kapsaisiinilla on havaittu olevan useiden syöpien vastaista vaikutusta (Ramos-Torres 2016).

Vihreä tee ja kahvi hyödyllisiä

Koostetutkimukset viittaavat siihen, että vihreän teen juominen vähentää lineaarisesti eturauhassyövän riskiä eli riski vähenee sitä enemmän, mitä enemmän sitä juodaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vihreää teetä pitäisi juoda runsaasti, jotta siitä olisi tuntuvaa hyötyä (Guo 2017).

Vihreän teen juominen suojelee DNA-vaurioilta.

Vihreän teen hyötyjä eturauhassyövän ehkäisyssä puoltaa myös se, että sen juominen on yhdistetty vähäisempään DNA-vaurioiden määrään. Se on sikäli merkittävää, että DNA-vauriot on yhdistetty eturauhassyöpäriskiin (Lockett 2006).

Mustan teen juominen näyttää sen sijaan olevan neutraalia – se ei ehkäise eturauhassyöpää mutta ei myöskään lisää riskiä.

Kahvin juonti saattaa lievästi vähentää eturauhassyövän riskiä verrattuna siihen, että sitä ei juotaisi lainkaan (Cao 2014).

Entä alkoholi?

Iltapäivälehdissä on peloteltu kansalaisia väitteellä, että turvallista määrää alkoholia ei ole vaan lasillinenkin kasvattaa syöpäriskiä. Koostetutkimuksen mukaan alkoholinkäyttö ei kuitenkaan kohota mainittavasti eturauhassyöpäriskiä (Rota 2012).

Pienestä alkoholinkäytöstä, kuten lasillisesta viiniä ruuan kera, saattaa olla jopa hyötyä verrattuna alkoholista kokonaan pidättäytymiseen, sillä suomalaisista miehistä koostuvassa kaksostutkimuksessa on havaittu, että alkoholista pidättäytyminen on yhteydessä lähes kaksi kertaa suurempaan eturauhassyöpäkuolleisuuteen verrattuna kevyeen alkoholinkäyttöön (Dickermann 2016).

Suosi luomua

Torjunta-aineiden saanti ruokavaliosta, kuten orgaanisten klooriyhdisteiden saanti, on yhdistetty suurempaan eturauhassyöpäriskiin (Xu 2010).

Luomun suosiminen on paras tapa vähentää torjunta-aineiden saantia. Myös maanviljelijöille voi suositella luomua viljelytapana, sillä torjunta-aineille altistuminen maanviljelystyössä lisää sekin merkittävästi eturauhassyöpäriskiä.

Riskiä lisääviä ruokavalioita

Eturauhassyöpäriskiä lisää länsimaistyyppinen, paljon prosessoitua ja paistettua ruokaa ja eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio, josta puuttuu raikkaita vihanneksia ja hedelmiä.

Jos syöt paljon elintarviketeollisuuden prosessoimaa ruokaa, kannattaa miettiä, miten voisit vähentää sen osuutta ruokavaliossa.

Haitallisia ruoka-aineita

Vältä grillaamista ja liiallista paistamista

Punainen liha ja lihajalosteet on yhdistetty suurempaan eturauhassyöpäriskiin.

Punaisessa lihassa on haitallista se, että se kypsennetään usein epäterveellisesti. Ylikypsän, paahdetun tai grillatun lihan syöminen usein on yhdistetty eri tutkimuksissa 40-70 prosenttia suurempaan eturauhassyöpäriskiin (Capurso 2017).

Grillattu liha lisää eturauhassyöpäriskiä. Muutama rosmariinin lehti ei pelasta sitä.

Paahdettaessa tai grillatessa lihaa siihen muodostuu mutageenisia aineita, kuten heterosyklisiä amiineja tai polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä.

Lihassa on haitallista myös sen tyydyttynyt rasva. Punaisesta lihasta saatu tyydyttynyt rasva on yhdistetty 2,6 kertaa suurempaan pitkälle edenneeseen eturauhassyöpään (Giovannucci 1993).

Lihajalosteissa on haitallista ainakin niihin usein lisätty nitriitti. Nitriittien saanti on yhdistetty 24 prosenttia suurempaan pitkälle edenneen eturauhassyövän riskiin.

Jos haluat jatkaa lihan syömistä, eturauhassyöpäriskin vähentämiseksi kannattaa välttää liiallista kypsentämistä, paahtamista ja grillaamista. Esimerkiksi lihakeitot ovat suositeltavia, sillä keitettäessä ei muodostu syöpää aiheuttavia yhdisteitä.

Punaista lihaa suositeltavampaa on syödä esimerkiksi uunissa kypsennettyä siipikarjaa. Sen syöminen on parissa tutkimuksessa yhdistetty pienempään eturauhassyöpäriskiin.

Rajoita maitotuotteiden käyttöä

Olen jo aiemmin arvostellut suomalaisia ravitsemussuosituksia siitä, että niissä suositellaan liiallista maitotuotteiden käyttöä. Varsinkin nestemäisiä maitovalmisteita, kuten maitoa, tuputetaan ravitsemussuosituksissa niin paljon, että sille ei ole ravitsemustieteellistä perustetta.

Maitotuotteiden runsas käyttö on koostetutkimuksen mukaan yhteydessä suurempaan eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Myös suomalaisessa seurantatutkimuksessa on havaittu, että maitotuotteita runsaasti käyttävät sairastuvat useammin eturauhassyöpään (Mitrou 2007).

Maitotuotteissa on mahdollisesti haitallista se, että niiden kalsium estää aktiivisen D-vitamiinin paikallista muodostumista eturauhasessa. Lisäksi maidon tyydyttynyt rasva, ja niistä erikseen fytaanihappo, on yhdistetty suurempaan pitkälle edenneen eturauhassyöpään. Maidon proteiini kohottaa lisäksi kasvutekijä IGF-1:tä, joka sekin voi suurentaa eturauhasriskiä.

Maitotuotteiden käyttöä kannattaa siis vähentää. Hyviä vaihtoehtoja maidolle ovat kasvimaidot, esimerkiksi manteli- ja soijamaidot.

Maidon korvaaminen soijamaidolla vähentää eturauhassyöpäriskiä.

Suosittelen vaihtoehdoksi erityisesti soijamaidon käyttöä, sillä siinä missä lehmänmaito kohottaa eturauhassyöpäriskiä, soijamaidon käyttö on yhdistetty 42 prosenttia pienempään eturauhassyöpäriskiin (Applegate 2018).

Malttia kananmunien syömiseen

Pari vuotta sitten julkaistun koostetutkimuksen mukaan vähintään 3,5 kananmunan viikoittainen syöminen on yhteydessä suurempaan kuolemaan johtavan eturauhassyövän riskiin verrattuna siihen, että kananmunaa ei syödä juuri lainkaan (Wu 2016).

Kananmunien ajatellaan lisäävän eturauhassyöpäriskiä niiden sisältämän koliinin takia. Eräässä amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten, yli 500 mg päivässä, koliinia saaneilla miehillä oli 70 prosenttia suurempi kuolemaan johtavan eturauhassyövän riski verrattuna noin 300 mg koliinia päivässä saaneisiin (Richman 2012).

Vältä rypsiöljyä

Alfalinoleenihappo, joka on kasvikunnan sisältämä omega-3-rasvahappo, on yhdistetty eräissä tutkimuksissa pitkälle edenneen eturauhassyövän riskiin. Juuri pitkälle edennyttä eturauhassyöpää on tärkeintä ehkäistä.

Suuressa Harvardin yliopiston seurantatutkimuksessa alfalinoleenihappoa eniten saaneeseen viidennekseen kuuluneilla oli lähes 3,5 kertaa suurempi pitkälle edenneen eturauhassyövän riski verrattuna alfalinoleenihappoa vähiten saaneisiin (Giovannucci 1993).

Kaikissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, että alfalinoleenihappo kohottaisi eturauhassyövän tai pitkälle edenneen eturauhassyövän riskiä. Erot voivat johtua alfalinoleenihapon erilaisista lähteistä ruokavaliossa sekä ruoanvalmistustapojen eroista.

Alfalinoleenihapon mahdollisen haitallisuuden on arveltu johtuvan siitä, että se hapettuu herkästi paistettaessa. Alfalinoleenihappoa on runsaasti rypsiöljyssä ja rypsiöljypohjaisissa margariineissa, joita valitettavasti käytetään usein paistamiseen. Rypsiöljy ja margariinit kannattaakin vaihtaa ekstraneitsytoliiviöljyyn.

Vältä tyydyttynyttä rasvaa

Kannattaa välttää myös tyydyttynyttä rasvaa, kuten voita, rasvaisia lihan osia ja rasvaisia maitotuotteita. Tyydyttyneen rasvan runsas saanti on yhdistetty suurempaan pitkälle edenneen eturauhassyövän riskiin sekä suurempaan eturauhassyöpäkuolleisuuteen (Peisch 2017, Epstein 2011).

Tyydyttynyttä rasvaa kannattaa korvata ekstraneitsytoliiviöljyllä, pähkinöillä sekä muilla eturauhassyöpää vähentävillä ruoilla.

Yhteenveto

Tutkimusnäytön perusteella piirtyy selkeä yleiskuva, että eturauhassyövän riskiä vähentävät kasvikunnan tuotteet ja sen riskiä lisäävät eläinkunnan tuotteet. Poikkeuksena on lähinnä vain se, että myös rasvaisen kalan syöminen vähentää riskiä. Eturauhassyöpäriskin vähentämisestä kiinnostuneiden kannattaa siis syödä erittäin kasvisvoittoisesti. Lisäksi raakaravinnon osuuden tulisi olla melko suuri.

Viitteitä:

Applegate CC, et al. Soy Consumption and the Risk of Prostate Cancer: An Updated Systematic Review and Meta-Analysis. Nutrients. 2018 Jan 4;10(1).

Aune D, et al. Dairy products, calcium, and prostate cancer risk: a systematic review and meta-analysis of cohort studies. Am J Clin Nutr. 2015 Jan;101(1):87-117.

Cao S, et al. Coffee consumption and risk of prostate cancer: a meta-analysis of prospective cohort studies. Carcinogenesis. 2014 Feb;35(2):256-61.

Capurso C, Vendemiale G. The Mediterranean Diet Reduces the Risk and Mortality of the Prostate Cancer: A Narrative Review. Front Nutr. 2017 Aug 24;4:38.

Castelló A, et al. Mediterranean Dietary Pattern is Associated with Low Risk of Aggressive Prostate Cancer: MCC-Spain Study. J Urol. 2018 Feb;199(2):430-437.

Dickerman BA, et al. Alcohol intake, drinking patterns, and prostate cancer risk and mortality: a 30-year prospective cohort study of Finnish twins. Cancer Causes Control. 2016 Sep;27(9):1049-58.

Donaldson MS, et al. Nutrition and cancer: a review of the evidence for an anti-cancer diet. Nutr J. 2004 Oct 20;3:19.

Hsing AW, et al. Allium vegetables and risk of prostate cancer: a population-based study. J Natl Cancer Inst. 2002 Nov 6;94(21):1648-51.

Jackson MD, et al. Associations of whole-blood fatty acids and dietary intakes with prostate cancer in Jamaica. Cancer Causes Control. 2012 Jan;23(1):23-33.

Jalilpiran Y, et al. Healthy Plant Foods Intake Could Protect Against Prostate Cancer Risk: A Case-Control Study. Asian Pac J Cancer Prev. 2017 Jul 27;18(7):1905-1912.

Julia C, et al. Contribution of ultra-processed foods in the diet of adults from the French NutriNet-Santé study. Public Health Nutr. 2018 Jan;21(1):27-37.

Katz A. Dr. Katz’s Guide to Prostate Health: From Conventional to Holistic Therapies. Freedom Press, 2010.

Knekt P, et al. Flavonoid intake and risk of chronic diseases. Am J Clin Nutr. 2002 Sep;76(3):560-8.

Link LB, Potter JD. Raw versus cooked vegetables and cancer risk. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2004 Sep;13(9):1422-35.

Mandair D, et al. Prostate cancer and the influence of dietary factors and supplements: a systematic review. Nutr Metab (Lond). 2014 Jun 16;11:30.

Mitrou PN, et al. A prospective study of dietary calcium, dairy products and prostate cancer risk (Finland). Int J Cancer. 2007 Jun 1;120(11):2466-73.

Peisch SF, et al. Prostate cancer progression and mortality: a review of diet and lifestyle factors. World J Urol. 2017 Jun;35(6):867-874.

Pham TM, et al. Fish intake and the risk of fatal prostate cancer: findings from a cohort study in Japan. Public Health Nutr. 2009 May;12(5):609-13.

Reiter RJ, et al. A walnut-enriched diet reduces the growth of LNCaP human prostate cancer xenografts in nude mice. Cancer Invest. 2013 Jul;31(6):365-73.

Rota M, et al. Alcohol consumption and prostate cancer risk: a meta-analysis of the dose-risk relation. Eur J Cancer Prev. 2012 Jul;21(4):350-9.

Stacewicz-Sapuntzakis M, et al. Correlations of dietary patterns with prostate health. Mol Nutr Food Res. 2008 Jan;52(1):114-30.

Szymanski KM, et al. Fish consumption and prostate cancer risk: a review and meta-analysis. Am J Clin Nutr. 2010 Nov;92(5):1223-33.

Tantamango-Bartley Y, et al. Are strict vegetarians protected against prostate cancer? Am J Clin Nutr. 2016 Jan;103(1):153-60.

Wu K, et al. Associations between unprocessed red and processed meat, poultry, seafood and egg intake and the risk of prostate cancer: A pooled analysis of 15 prospective cohort studies. Int J Cancer. 2016 May 15;138(10):2368-82.

Xu X, et al. Associations of serum concentrations of organochlorine pesticides with breast cancer and prostate cancer in U.S. adults. Environ Health Perspect. 2010 Jan;118(1):60-6.