Englannissa on tehty tietääkseni toistaiseksi laajin tutkimus siitä, voivatko ryhmissä harrastetut luontokävelyt parantaa niihin osallistuneiden mielialaa. Kontrolloituun tutkimukseen osallistui 1516 ihmistä, joista 1081 kuului tutkimusryhmään ja 435 vertailuryhmään. Luontokävelyä ryhmissä harrastavat ja sitä harrastamattomat oli valittu niin, että ryhmät vastasivat sosioekonomisesti hyvin toisiaan.
13 viikkoa kestäneen tutkimuksen tuloksena havaittiin, että luontokävelyä ryhmissä harjoittaneiden masennus ja stressi vähenivät. Niin ikään luontokävelyitä ryhmissä olleilla oli vähemmän kielteisiä tunteita, enemmän myönteisiä tunteita ja myös heidän yleinen hyvinvoinnin tunteensa oli parempi (Marselle 2014).
Tutkimuksen tulokset tuskin selittyvät sillä, että luontokävelyitä tehtiin ryhmässä, koska tutkimuksessa myös muilla, ei-ryhmässä tehdyillä luontokävelyillä havaittiin olevan vastaavaa myönteistä vaikutusta mielialaan.
Ryhmissä tehtyjen luontokävelyiden arvo voi olla ennen kaikkea siinä, että ryhmä voi innostaa luonnossa liikkumiseen sellaisia ihmisiä, jotka eivät yksin saa itseään ylös sohvasta. Ryhmä voisi siis olla lisähoukutin liikuntaan. Jotkut ihmiset myös pelkäävät liikkua yksin luonnossa. Esimerkiksi jotkut maahanmuuttajat ovat kertoneet pelkäävänsä yksin metsässä liikkumista.
Japanilaista ja suomalaista tutkimusta
Nyt julkaistu englantilainen tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia luonnon terveydelle edullisista vaikutuksista.
Japanissa alettiin tehdä vuonna 1982 systemaattista terveysmetsätutkimusta. Hoitavassa tarkoituksessa metsiin menemistä alettiin kutsua nimellä shinrin-yoku, kirjaimellisesti ”metsässä kylpeminen”.
Tähän mennessä on tehty jo kymmeniä japanilaisia shinrin-yoku-tutkimuksia. Niissä on havaittu, että luonnolla ja luontoliikunnalla on hyviä vaikutuksia niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin terveyteen.
Mielenkiintoista japanilaisissa tutkimuksissa on se, niissä ei ainoastaan kysytä mielialojen muutoksia vaan japanilaiset ovat halunneet saada myös kovempaa faktaa. On selvitetty, millaisia biologisten merkkiarvojen muutoksia tapahtuu luontoliikunnan seurauksena. Mittausten seurauksena on havaittu, että luonnossa liikuttaessa elimistössä tapahtuu monia myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi verenpaine ja kortisoliarvot laskevat ja sydämen sykevälivaihtelu paranee (Park 2010).
Suomessa metsän terveysvaikutuksia on tutkittu Metsäntutkimuslaitoksen ja Tampereen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa, jossa japanilaistutkijat ovat olleet mukana avustamassa.
Suomalaistutkimuksen mukaan mieliala, keskittymiskyky ja terveys paranevat, kun liikutaan luonnossa kaupunkien ulkopuolella noin 2–3 kertaa kuukaudessa. Samanlaisista terveysvaikutuksista päästään osallisiksi, jos oleskellaan kaupunkien lähiviheralueilla vähintään viisi tuntia kuussa (Tyrväinen 2007).
Luonnon terveysvaikutukset tulisi huomioida kaavoituksessa
Kävely ja luonnossa liikkuminen ovat edullisia tapoja pitää huolta terveydestä. Luontoliikunta olisi hyvä lääkkeetön ja kustannustehokas keino ehkäistä suuria kansansairauksia. Masennuksen lisäksi sillä voidaan torjua lihavuutta, sydäntauteja ja dementiaa, jotka kaikki ovat suuria kansansairauksia.
Terveyshyötyjen kannalta on tärkeintä, että metsät ovat helposti saavutettavissa – mieluiten alle 5 minuutin kävelymatkan päässä. Useissa kaupungeissa harjoitetusta kaavoituksesta voi huomata, että kaupunkisuunnittelijat ja poliitikot eivät ole perillä helposti saavutettavan lähiluonnon tärkeydestä.
Esimerkiksi Helsingissä luontoalueita kaavoitetaan pala palalta uusiksi asuntoalueiksi. Sen seurauksena menetetään varsinkin tärkeitä, helposti saavutettavia lähimetsiä. Tällaisista valitettavista kehityskuluista on esimerkkinä vaikkapa aie rakentaa Meri-Rastilan rantametsään.
Luontoa uhkaa kaupungeissa myös liian aggressiivinen metsänhoito: metsiä muutetaan väkisin puistoiksi ymmärtämättä sitä, että hoidetuilla metsillä on suotuisampi vaikutus terveyteen kuin puistoilla (Hinds 2011).
Luontoalueiden säästämiseksi Helsingissä on esitetty rakentamista pääväylien varteen mutta sekään ei ole viisasta. On runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että vilkkaiden liikenneväylien varrella asuminen lisää sydän- ja keuhkosairauksia – sairauksia, joita pitäisi pyrkiä vähentämään, ei lisäämään (Hoek 2002, Hoffmann 2007).
Pääliikenneväylien varrelle rakentamisen heikkoutena on myös se, että metsään tai veden äärelle on usein vaikeaa päästä asuttaessa niiden varrella – rajoittaahan vilkkaasti liikennöity väylä liikkumista liikenneväylän toisella puolella oleville alueille.
Nähdäkseni ainoa ekologisesti kestävä keino kaupunkiluonnon säilyttämiseksi on se, että hillitään kaupunkien kasvua. Sitä ei pidä tehdä niinkään rajoituksilla kuin huolehtimalla elämisen edellytyksistä maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla – tarvitaan siis käytännössä aktiivista aluepolitiikkaa.
Suomalaisten luontosuhde ohentunut
Metsä on perinteisesti ollut suomalaisille tärkeä paikka rauhoittumisen ja hiljentymisen paikka. Vieläkin yleensä periaatteessa tiedämme, että luonnossa liikkuminen tekee meille hyvää. Päivittäisten kiireiden paineessa se tuppaa kuitenkin unohtumaan.
Kaupungistuminen ja jo riippuvuudeksi muodostunut teknologian käyttö on vieraannuttanut meitä siitä, minkä aiemmin olimme havainneet kokemuksellisesti. Monien, ellei useimpien, luontosuhde on valitettavasti ohentunut ja heikentynyt. Luontoa ei useinkaan koeta enää syvän elämyksellisesti. Vain ani harvoin luonto herättää nykyihmisessä samanlaista ihailua ja arvostusta kuin se herätti menneiden vuosikymmenten runoilijoissa ja taiteilijoissa. Kuitenkin se, että luonto koskettaa meitä henkilökohtaisesti ja syvän kokemuksellisesti, on vahvin lähtökohta halulle suojella luontoa.
Luontosuhteen heikennyttyä tutkimuksin osoitetut luonnon hyödyt ovat tarpeen muistuttamaan meitä siitä, että metsät, niityt, laidunmaat, järvet, merinäkymät ja monet muut luontotyypit ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme.
Näyttöä luontoliikunnan tervehdyttävästä vaikutuksesta on niin paljon, että luontoliikunta tulisi ottaa käyttöön ennaltaehkäisevänä ja sairauksia hoitavana keinona myös terveydenhuollossa.
Kansanterveystyössä on jo pitkään suositeltu liikuntaa keinona ehkäistä kroonisia rappeutumissairauksia. Suosituksista vastaavat ovat kuitenkin olleet hitaita omaksumaan sitä tietoa, että luontoliikunnan terveysvaikutukset ovat sisätiloissa tai rakennetussa ympäristössä harrastettua liikuntaa vahvempia (Pasanen 2014).
Tietoinen läsnäolo vahvistaa luonnon hyviä vaikutuksia
Toivon, että tämä kirjoitukseni innostaa ainakin joitakin ihmisiä lisäämään luonnossa liikkumistaan.
Suosittelen sitä, että luonnossa liikkuminen otetaan samalla mindfulness-harjoituksena. Toisin sanoen luonnossa kannattaa liikkua tietoisesti läsnä ollen, luonnon kauneutta ja herkkiä vivahteita arvostaen. Jos katsellaan älypuhelimen näyttöä tai puhutaan puhelimessa, menetetään iso osa luonnon elvyttävästä ja harmonisoivasta vaikutuksesta.
Jos olet kiinnostunut luonnon ja luontoliikunnan hyvistä vaikutuksista, suosittelen lämpimästi lääkäri Eva Selhubin ja naturopaatti Alan Loganin kirjaa Your Brain on Nature. Siinä on selostettu mielenkiintoisesti ja vakuuttavasti asiaa koskevaa tutkimusnäyttöä.
Viitteet:
Hinds J, et al. The affective quality of human-natural environment relationships.
Evol Psychol. 2011 Oct 3;9(3):451-69.
Hoek G, et al. Association between mortality and indicators of traffic-related air pollution in the Netherlands: a cohort study. Lancet. 2002 Oct 19;360(9341):1203-9.
Hoffmann B, et al. Residential exposure to traffic is associated with coronary atherosclerosis. Circulation. 2007 Jul 31;116(5):489-96.
Marselle MR, et al. Examining group walks in nature and multiple aspects of well-being: A large scale study. Ecopsychol. 2014 Sept 19;6(3):134-147.
Park BJ, et al. The physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the forest atmosphere or forest bathing): evidence from field experiments in 24 forests across Japan. Environ Health Prev Med. 2010 Jan;15(1):18-26.
Pasanen TP, et al. The Relationship between Perceived Health and Physical Activity Indoors, Outdoors in Built Environments, and Outdoors in Nature. Appl Psychol Health Well Being. 2014 Jul 9.
Talent Vectia. Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys. Sitra. Toukokuu 2013.
Tyrväinen L, et al. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57–77.
