Professori Kari Salminen on kirjoittanut kaukonäköisesti margariinien rasvojen kovettamisesta. Vuonna 1990 hän vaati Duodecim-lehdessä julkaistussa artikkelissa, että margariinien transrasvat ja vaihtoesteröidyt rasvat tulisi ilmoittaa pakkausmerkinnöissä.
Salmisen artikkelia seuranneessa keskustelussa viralliset ravitsemusasiantuntijat torjuivat hänen vaatimuksensa turhina ja jopa asiattomina. Sittemmin transrasvojen haitallisuudesta sydämelle saatiin yhä selvempää tieteellistä näyttöä, ja nykyään asiantuntijat ovat yksimielisiä niiden haitallisuudesta. Voidaan siis todeta, että Salminen oli oikeassa epäilyksissään.
Margariiniteollisuus korvasi transrasvat kaikessa hiljaisuudessa vaihtoesteröinnillä. Sen uskottiin olevan terveydelle haitaton rasvojen kiinteyttämismenetelmä.
Margariinin kovettamiseen käytetään nykyisin synteettisen kemian menetelmää, katalyyttistä vaihtoesteröintiä.
Viime vuosina Salminen on kirjoittanut edelleen kriittisesti margariinien rasvojen vaihtoesteröinnistä. Hän on epäillyt myös sitä haitalliseksi esimerkiksi Duodecim-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa sekä ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen blogiin kirjoittamassaan vieraskirjoituksessa. Keskeistä Salmisen vaatimuksissa on se, että vaihtoesteröinti tulisi ainakin ilmoittaa tuoteselosteissa (Salminen 2015, Salminen 2016).
Ravitsemusterapeutti vähättelee haittojen mahdollisuutta
Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen vähättelee professori Kari Salmiselle laatimassaan vastineessa vaihtoesteröinnin mahdollisia haittoja. Laatikainen todistelee ensin, että vaihtoesteröinnillä syntyviä rasvoja on luonnossakin ja niitä syntyy ruuanvalmistuksen tuloksena. Sen jälkeen hän vertailee voita ja margariinia yrittäessään vakuuttaa lukijan vaihtoesteröinnin harmittomuudesta (Pronutritionist 2016).
Ihmettelen Laatikaisen voimakasta vaihtoesteröinnin puolustamista. Se ei sovi hyvin yhteen sen kanssa, että hän on aiemmin kirjoittanut innostuneesti espanjalaisesta PREDIMED-tutkimuksesta. Sen monet osatutkimukset osoittavat nimenomaan ekstraneitsytoliiviöljyn ja pähkinöiden syömisen hyötyjä. Ekstraneitsytoliiviöljy ja pähkinät sisältävät rasvoja hyvin luontaisissa muodoissaan. Niistä on todella pitkä matka monimutkaisen kemiallisen käsittelyn läpikäyneisiin margariineihin, joista puuttuvat oliiviöljyn tulehdusta vähentävät polyfenolit ja monet pähkinöiden terveydelle hyödylliset osatekijät.
Esimerkiksi kontrolloidussa PREDIMED-tutkimuksessa eniten oliiviöljyä eniten käyttäneillä oli 35 prosenttia pienempi sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen riski (Guasch-Ferré 2014).
Arvelen Laatikaisen vaihtoesteröinnin puolustelun motiiviksi sitä, että hän pelkää ihmisten siirtyvän käyttämään voita, jota hän pitää margariinia huonompana vaihtoehtona. Mielestäni rehellisempää olisi kuitenkin todeta, että margariini on selvästi epäterveellisempi vaihtoehto kuin juoksevat kasviöljyt, kylmäpuristetuista kasviöljyistä puhumattakaan.
Tieteellisissä katsausartikkeleissa todetaan vaihtoesteröinnin vaarat
Vuonna 2010 julkaistussa tieteellisessä katsausartikkelissa todetaan:
”Rasvan vaihtoesteröinnillä […] on suurina määrinä kielteinen vaikutus lipoproteiiniaineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin.” (Hayes 2010)
Myöskään pienempinä määrinä syötyinä vaihtoesteröidyt rasvat eivät välttämättä ole turvallisia, sillä professori Daan Kromhout ja hänen kollegansa toteavat tieteellisessä katsausartikkelissaan:
”Pienempinä määrinä vaihtoesteröityjä rasvahappoja käytettäessä ei voida sulkea ulkopuolelle niiden haitallisia vaikutuksia kehon muille järjestelmille. Yhdymme Hayes & Pronczukiin, että vaihtoesteröityjä rasvoja tulee käyttää säästeliäästi kunnes saadaan enemmän näyttöä niiden terveysvaikutuksista.” (Kromhout 2011)
Oliiviöljy sopii hyvin yhteen vehnä- ja kauraleivän kanssa. On suositeltavampaa syödä täysjyväleipää.
Amerikkalainen laillistettu ravitsemusterapeutti Alexandra Caspero puolestaan sanoo vaihtoesteröidyistä rasvoista:
”Lopullista näyttöä vielä ilman muuta tarvitaan mutta minulla on mututuntuma, että näitä rasvoja on hyvä välttää tai rajoittaa kunnes tiedetään enemmän.” (Praderio 2015)
Uudet eläinkokeet osoittavat vaihtoesteröinnin haittoja
Transrasvojen haitallisuus on osoitettu vakuuttavasti, kuten edellä kerroin. Siksi on yllättävää, että viime vuonna julkaistun eläinkokeen mukaan palmuöljy tai vaihtoesteröity rasva raskauden ja imetyksen aikana johti suurempaan painonnousuun jälkikasvulla kuin transrasvojen käyttö. Sen katsottiin altistavan myöhemmälle lihavuudelle. Tutkijat lausuivat johtopäätöksissään, että palmuöljyn ja vaihtoesteröityjen rasvojen käyttö voi olla jopa osittain kovettuja rasvoja haitallisempaa (Magri 2015).
Toisessa viime vuonna julkaistussa eläinkokeessa verrattiin soijaöljyn, palmuöljyn, transrasvoja runsaasti sisältävien osittain kovetettujen rasvojen ja vaihtoesteröidyn rasvan saannin vaikutuksia, kun niitä annettiin koe-eläimille raskauden ja imetyksen aikana. Tutkimuksessa havaittiin jälkikasvulla, että niin transrasvojen, palmuöljyn kuin vaihtoesteröityjenkin rasvojen käyttö johti aivoissa varhaisiin tulehduksesta kertoviin muutoksiin, omega-3-rasvahappojen määrän vähenemiseen sekä mikroverenkierron heikentymiseen. Tutkijat totesivat johtopäätöksissään:
“Nämä havainnot antavat aiheen varovaisuuteen elintarviketeollisuuden käyttäessä palmuöljyä, osittain kovetettua rasvaa tai vaihtoesteröityä rasvaa.” (Misan 2015)
Oma kantani vaihtoesteröintiin
Olen itse kirjoittanut margariinien vaihtoesteröinnistä kriittisesti jo muutamia vuosia sitten. Vuonna 2010 arvioin blogissani, että margariinien pehmeät rasvat eivät ole kylmäpuristettujen rasvojen veroisia (Harju 2010). Samoihin aikoihin kirjoitin YLEn Uusi Musta -sivustolla näin:
”Etelä-Euroopassa on aina suosittu terveellisiä juoksevia kasviöljyjä, erityisesti oliiviöljyä. Sen sijaan voita tai margariinia ei ole juurikaan käytetty. Virallisessa suomalaisessa ravintovalistuksessa margariineja puolustellaan sillä, että sisältävät ’pehmeitä rasvoja’. Tällä kaunistelevalla ilmaisulla margariinit on haluttu liittää juokseviin kasviöljyihin. Tosiasiassa margariinien valmistuksessa käytetty vaihtoesteröinti heikentää rasvojen laatua, ja sen vuoksi margariineja ei voi terveydellisiltä vaikutuksiltaan verrata neitsytoliiviöljyyn tai kylmäpuristettuun rypsiöljyyn. Terveellisintä onkin opetella dippaamaan leipä eteläeurooppalaisittain neitsytoliiviöljyyn tai käyttää leivänpäällislevitteinä vaikkapa avokadoa, guacamolea, tomaatti-dippikastiketta, hummusta tai paputahnaa. Rasiarasvoja ei välttämättä tarvita lainkaan.” (Harju 2011)
Professori Kari Salminen on esittänyt kirjoituksissaan vaihtoesteröinnin korvaajiksi esimerkiksi oivariinityyppisiä levitteitä, jolloin vaihtoesteröintiä ei tarvita.
Avokado sisältää hyviä rasvoja ja se sopii hyvin yhteen ruisleivän kanssa.
En kuitenkaan suosittele oivariinityyppisiäkään levitteitä. Kantaani tukee mielestäni se, että norjalaisessa tutkimuksessa yhdistetty margariinin ja voin runsas käyttö on yhdistynyt 2,8 kertaa suurempaan sydäninfarktiriskiin verrattuna niitä vähiten käyttäneisiin. Margariinin ja voin käyttö yhdistettiin tutkijoiden mukaan siksi, että voi-kasvirasvaseosten käytön yleisyyden vuoksi niitä ei ollut mahdollista käytännössä erottaa (Lockheart 2007).
Samassa norjalaistutkimuksessa juoksevien kasviöljyjen runsas käyttö yhdistyi 47 prosenttia pienempään infarktiriskiin, mikä tukee kantaani, että margariinien ja voin käytön sijaan kannattaa suosia juoksevia kasviöljyjä. Parhaita ovat erityisesti kylmäpuristetut öljyt.
Voin käytön perään haikailevia kehotan miettimään sitä, että uudehkossa ruotsalaistutkimuksessa voin käyttö leivän päällä yhdistyi naisilla 34 prosenttia suurempaan sydäninfarktin riskiin. Samassa tutkimuksessa tosin oli viitteitä siitä, että voin käyttö sopii hyvin ruuanlaittoon. Se onkin järkeenkäypää, koska voin rasvat kestävät paistamista monityydyttymättömiä rasvoja paremmin (Patterson 2013).
Käytännön vinkkejä
- Korvaa rasiarasvat ja pullomargariinit kylmäpuristetuilla kasviöljyillä. Erityisesti ekstraneitsytoliiviöljy ja kylmäpuristettu pellavansiemenöljy ovat hyviä valintoja. Pellavansiemenöljyllä ei pidä kuitenkaan paistaa.
- Kokeile leivänpäällislevitteinä avokadoa, guacamolea, tomaatti-dippikastiketta, tahinia, hummusta ja paputahnaa.
- Käytä paistamisessakin pääasiassa ekstraneitsytoliiviöljyä. Pidä kuitenkin paistolämpötila kohtuullisena.
- Satunnaisesti voi paistaa myös voilla tai kookosöljyä käyttäen.
Viitteet:
Guasch-Ferré M, et al. Olive oil intake and risk of cardiovascular disease and mortality in the PREDIMED Study. BMC Med. 2014 May 13;12:78.
Harju J. Margariinien “pehmeät rasvat” eivät ole kylmäpuristettujen kasviöljyjen veroisia. Aamiainen ruohikolla 23.11.2010.
Harju J. Välimeren ruokavalio on tutkitusti terveellinen. Uusi Musta 3.1.2011.
Hayes KC, Pronczuk A. Replacing trans fat: the argument for palm oil with a cautionary note on interesterification. J Am Coll Nutr. 2010 Jun;29(3 Suppl):253S-284S.
Kromhout D, et al. The confusion about dietary fatty acids recommendations for CHD prevention. Br J Nutr. 2011 Sep;106(5):627-32.
Lockheart MS et al. Dietary patterns, food groups and myocardial infarction: a case-control study. Br J Nutr. 2007 Aug;98(2):380-7.
Magri TP, et al. Interesterified fat or palm oil as substitutes for partially hydrogenated fat in maternal diet can predispose obesity in adult male offspring. Clin Nutr. 2015 Oct;34(5):904-10.
Misan V, et al. Interesterified fat or palm oil as substitutes for partially hydrogenated fat during the perinatal period produces changes in the brain fatty acids profile and increases leukocyte-endothelial interactions in the cerebral microcirculation from the male offspring in adult life. Brain Res. 2015 Aug 7;1616:123-33.
Patterson E, et al. Association between dairy food consumption and risk of myocardial infarction in women differs by type of dairy food. J Nutr. 2013 Jan;143(1):74-9.
Praderio C. Ingredient Watch: What You Need to Know about the New Oil That’s Replacing Trans Fat. Eat Clean. Dec. 3, 2015.
Process contaminants in vegetable oils and foods. EFSA, 3 May 2016.
Sundram K et al. Stearic acid-rich interesterified fat and trans-rich fat raise the LDL/HDL ratio and plasma glucose relative to palm olein in humans. Nutr Metab (Lond). 2007 Jan 15;4:3.
Salminen K. Ravinnon tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat. Duodecim 1990;106:1684-5.
Salminen K. Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? Duodecim 2015;131:1271-2.
Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus. Pronutritionist 8.2.2016.
Tarkempaa lähteiden käyttöä, kiitos! Mitä tulee Hayes & Pronczukiin, niin siitä ei saa minkäänlaista näyttöä suomalaisten vaihtoesteröityjen margariinien normaalikäyttöä vastustamaan. Sellaista IE 18:0 -määrää (7-8% kok.E:stä) ei nimittäin saa ellei soijaöljystä tehtyä margariinia mätä naamaan kaksin käsin. Ja Kromhout et al siteeraa nimenomaan tuota ym. katsausta, joten siihen viittaaminen on … no, turhaa toistoa. Entäpä lähdeviite ravitsemusterapeutin nettisivulle (!!)??
Ja eläinkokeet vs. ihmisistä saatu näyttö (tai pikemminkin sen PUUTE) josta Reijo kirjoitti … Please.
Loppuun: kertoisitko Juhana vielä sen, että millä tavalla neitsytoliiviöljyn ja pähkinöiden hyödyt (PREDIMED) osoittavat vaihtoesteröityjen margariinien vaarat? Kiinnostaisi kovasti tietää. 🙂
Hyvä Mie,
En ymmärrä, missä olisin ollut epätarkka lähteiden käytössä. Hayes & Pronczuk huomauttavat osuvasti, että transrasvojen haittoja peitti ja liudensi se, että niitä oli margariineissa, joissa oli myös terveellisiä, hyviä rasvoja. He epäilevät, että näin voi olla myös vaihtoesteröityjen rasvojen kohdalla, ja epäilen itse samaa. Jos on niin, silloin vaihtoesteröityjen rasvojen käyttö margariineissa vähentäisi margariinien terveellisyyttä verrattuna siihen, että niitä ei olisi niissä lainkaan.
Kromhoutiin ym. viittasin siksi, että he toivat esille määrän eli sanoivat, että vaihtoesteröidyt rasvat voivat olla haitallisia myös vähemmässä määrin käytettyinä. Se on tärkeää eikä se ollut toistoa.
Myös eläinkokeet ovat relevantteja tilanteessa, jossa näyttöä on niukasti. Jos hyvää ihmistutkimusta olisi, viittaisin tietysti ensisijassa niihin.
Predimed-tutkimusten tulokset ekstraneitsytoliiviöljyn ja pähkinöiden hyödystä eivät tietenkään loogisesti osoita, että vaihtoesteröityjä rasvoja sisältävät margariinit olisivat epäterveellisiä. Sen sijaan yhdistävä ajattelu ja järkevien päätelmien tekeminen on sallittua ja jopa suotavaa. En ole koskaan pitänyt putkikatseista ajattelua arvossa.
“En ymmärrä, missä olisin ollut epätarkka lähteiden käytössä.”
Et ymmärrä vaikka täsmensin tätä? Annos, Juhana, annos. Kuka saa liki 10% kok.E:stä kys. rasvahappoa syömällä suomalaisia RYPSIpohjaisia margariineja?
“Hayes & Pronczuk huomauttavat osuvasti, että transrasvojen haittoja peitti ja liudensi se, että niitä oli margariineissa, joissa oli myös terveellisiä, hyviä rasvoja.”
Sikäli kun puhumme nyt vaihtoesteröidyistä rasvoista emmekä transrasvoista (joiden vaikutus lipidiarvoihin on aivan eri luokkaa) niin relevanssi on … Mikä? H & P:n spekulaation puolustaminen?
“Kromhoutiin ym. viittasin siksi, että he toivat esille määrän eli sanoivat, että vaihtoesteröidyt rasvat voivat olla haitallisia myös vähemmässä määrin käytettyinä. Se on tärkeää eikä se ollut toistoa.”
Kyseinen kohta perustuu vain ja ainoastaan H & P:hen (mikä selviää lukemalla Kromhout et alin full text), joten kyllä, kyseessä oli toisto: mitään omaa he eivät esitä.
“Myös eläinkokeet ovat relevantteja tilanteessa, jossa näyttöä on niukasti. Jos hyvää ihmistutkimusta olisi, viittaisin tietysti ensisijassa niihin.”
Lyhytaikaista ihmistutkimusta vaihtoesteröidyistä rasvoista & vaikutuksista keskeisiin riskimarkkereihin löytyy kyllä, vrt. esim. jo Wikipedian lähdeluettelosta löytyvät tutkimukset
https://en.wikipedia.org/wiki/Interesterified_fat
Jos taas puhuit nimenomaan yhteydestä painonnousuun tai tulehdusmarkkereihin koe-eläimillä, niin mikäpä siinä. Eläintutkimusten relevanssi tällaisessa aiheessa on suhteessa (vertailu siis ihmistutkimuksiin eri riskimarkkereilla) olematon.
“Predimed-tutkimusten tulokset ekstraneitsytoliiviöljyn ja pähkinöiden hyödystä eivät tietenkään loogisesti osoita, että vaihtoesteröityjä rasvoja sisältävät margariinit olisivat epäterveellisiä. Sen sijaan yhdistävä ajattelu ja järkevien päätelmien tekeminen on sallittua ja jopa suotavaa. En ole koskaan pitänyt putkikatseista ajattelua arvossa.”
Eli mitään loogista yhteyttä ei ole, mutta tämän huomauttaminen on “putkikatseisuutta”?
Ei Juhana, ei näin. Tämän huomauttaminen on argumentaatiovirheesi osoittamista. 🙂
Mie,
En pidä tyylistäsi mutta vastaan. Hayes & Pronczuk kirjoittavat katsauksensa abstraktissa:
“Thus, although an intake of 1%E to 4%E from IE-18:0 does not appear to influence lipoproteins, it is not necessarily the only system affected. The negative effects of IE-18:0 may be alleviated or masked by dilution with other fats, especially by adding 18:2-rich polyunsaturated oils to the diet. This is similar to the trans fat story, i.e., if a limited intake of TFA is heavily diluted with other oils, the consumption of TFA fails to be detected as an adverse effect.”
Tuossa argumentaatiossaan he eivät edellytä runsasta saantia. Siten puheesi määristä ei kestä.
Kirjoitat: “Sikäli kun puhumme nyt vaihtoesteröidyistä rasvoista emmekä transrasvoista (joiden vaikutus lipidiarvoihin on aivan eri luokkaa)…”
Magri ym. huomauttavat, että vaihtoesteröidyt rasvat voivat olla jopa transrasvoja haitallisempia. Olettamuksesi kertoo kapea-alaisesta (putkikatseisesta, tekisi mieli sanoa) suhtautumisesta vaihtoesteröityjen rasvojen mahdollisiin haittoihin.
Pidän kiinni siitä, että on putkikatseista tarkastella asioita liian sektoriaalisesti. Vaikkakaan Predimed-tutkimukset eivät loogisesti osoita, että margariinit tai vaihtoesteröityjä rasvoja sisältävät margariinit olisivat haitallisia, ne toimivat aihetodisteina (engl. circumstantial evidence) kovin prosessoituja rasvoja vastaan. Jos ajattelu on kovin kapeakatseista, siihen voi toki suhtautua niin kuin teit.
Vertasin kirjoituksessani vaihtoesteröityä margariineja niiden todelliseen vaihtoehtoon väestötasolla, eli voihin. Jos näyttöä olisi ihmisillä ollut vs extra virgin (EV) oliiviöljyyn (tai rypsiöljyyn), olisin sen luonnollisesti tuonut esiin kirjoituksessani. Se mikä merkitsee on tutkimusmassan kokonaisuus ihmisellä, ei koe-eläintutkimukset. Nykyään on liian helppoa pelotella teoreettisilla riskeillä, kuten esitin “Näin ruoka mustamaalataan” kirjoituksessani.
Voita ja vaihtoesteröityä margariini on verrattu keskenään suorissa ihmistutkimuksissa, siksi toin ne esiin. Sen sijaan EV oliiviöljyä ja vaihtoesteröityä margariinia ei ole verrattu toisiinsa. Ainakaan minä en ole sellaista nähnyt, eikä Juhanakaan sellaisia tuo esiin kirjoituksessaan.
Myöskään rypsiöljyä ei ole tietääkseni verrattu vaihtoesteröityyn margariiniin. Keskeisimmät kysymykset kasviöljyjen vaihtoesteröityjen margariinien osalta ovat siis auki, mutta voivertailuja riittää. Ja niissä on selkeä tulos, voi on huonompi.
Jos rypsi- tai EV oliiviöljy -tutkimuksia kuitenkin ilmestyy ja niissä on selvät tulokset, sitten on tehtävä uudet tulosten mukaiset johtopäätökset. Sinänsä harmillista, että sen paremmin oliiviöljyn tuottajat kuin margariinin valmistajat eivät ole sellaista tutkimusta teettäneet. Luulisi olevan molempien intresseissä, mutta uskallusta taitaa puuttua kaikilta tahoilta. Eikö oliiviöljyn tuottajia todella kiinnosta nujertaa margariinia, jos usko on omaan tuotteesen kova? Aikaa olisi ollut jo noin 20 vuotta tuottaa suoria vertailevia tutkimuksia. Sama koskee tietysti rypsiöljyn tuottajia.
Olen usein julkisuudessa todennut, että rypsiöljy ja EV oliiviöljy ovat terveydelle todennäköisesti terveellisempiä kuin margariini, mm. paremman rasvahappokoostumuksen ja polyfenolipitoisuuden vuoksi (vaikka siis suoraa evidenssiä vertailevista tutkimuksista ei ole). Tämä maininta löytyy esimerkiksi suositusta voi-margariini diasarjastani SlideSharesta. Toisin kun Juhanan kirjoituksesta voisi ymmärtää, en kirjoituksessani ottanut lainkaan kantaa oliiviöljyyn tai edes maininnut oliiviöljyä, enkä ole väittänyt että margariini olisi yhtä terveellistä kuin EV oliiviöljy.
Predimed-tutkimuksesta ei voi vetää johtopäätöstä vaihtoesteröinnistä. Jos kontrolliryhmälle olisi jaettu koko tutkimuksen ajan vaihtoesteröityä margariinia (kuten aktiiviryhmäläisille jaettiin pähkinöitä tai EV oliiviöljyä) niin siinä tapauksessa tuota tutkimusta voisi käyttää vaihtoesteröityä margariinia koskevassa vertailussa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, kontrolliryhmälle ei jaettu mitään ruokaa ilmaiseksi. Näin ollen Predimed-tutkimuksella ei ole arvoa päätelmissä vaihtoesteröidyn margariinin terveellisyydestä suhteessa EV oliiviöljyyn.
Koska Juhana otti Predimed-tutkimuksen esiin, en malta itse olla ottamatta esille Lyon-tutkimusta, jossa vanhanaikainen transrasvapitoinen margariini (5,4 % rasvahapoista transia eli kymmenkertainen määrä nykyisiin verrattuna) oli ainoa aktiiviryhmälle ilmaiseksi jaettu ruoka koko tutkimuksen ajan –ja (silti) sydänsairauksien määrä väheni radikaalisti (n. 70 %) margariinia saaneessa ryhmässä. Toisin sanoen, jopa pahana pidetty transrasvamargariini on todistetusti sopinut osaksi terveellistä Välimerellistä ruokavaliota.
En ole ”todistellut” että vaihtoesteröityjä rasvoja syntyy ruuanvalmistuksessa (siltä osin Juhanan tekstissä on virhe). Ruuanvalmistusta koskeva maininta koski aminohappojen enantiomeerejä eli sitä samanlaista ”kätisyyden muutosta” jota vaihtoesteröinti triglyseridimolekyyleille tekee.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että laadukkaita tutkimuksia olisi tehtävät lisää ihmisillä, ja niissä olisi verrattava rypsi- ja EV oliiviöljyä margariinia keskenään. Vain niiden tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätökset vaihtoesteröityjen margariinien ja kasviöljyjen todellisista terveyseroista. Lisäksi kaivataan useita etenevien kohorttitutkimuksien tietoja margariinin käyttäjien terveystilanteesta. Nämä molemmat tutkimustyypit antavat vasta vastauksia siihen, onko vaihtoesteröityjä margariinia edes teoriassa syytä varoa, vai ovatko ne yhtä terveellisiä kuin kasviöljyt.
Koska en omassa kirjoituksessa keskittynyt kokonaisuudessaan vaihtoesteröintiin, vaan vastaamaan Kari Salmisen kannanottoon, todettakoon selvennykseksi seuraava. Tämän hetken tiedon valossa tavanomainen vaihtoesteröidyn margariinin käyttö on suositeltavaa suhteessa voihin, mutta jos kasviöljyjen ja pähkinöiden käyttö onnistuu päivästä toiseen riittävällä tasolla, niiden käyttö tuo todennäköisesti pelkkään margariiniin kulutukseen verrattuna enemmän terveyshyötyjä (mm. aiemmin mainituista syistä).
Reijo kirjoitti: “Vertasin kirjoituksessani vaihtoesteröityjä margariineja niiden todelliseen vaihtoehtoon väestötasolla, eli voihin.”
Näyttää siltä, että ajattelet asiasta turhan konservatiivisesti. Etelä-Euroopassa ei käytetä juuri mitään rasiarasvoja – ei margariinia, ei voita – vaan leivänkin kanssa käytetään oliiviöljyä. Se käytännössä osoittaa, että oliiviöljystä ON väestötason vaihtoehdoksi. Jos ravitsemusterapeutit konservatiivisesti ylläpitävät status quoa, muutos hyvään suuntaan hidastuu.
Reijo kirjoitti: “Nykyään on liian helppoa pelotella teoreettisilla riskeillä”
En mielestäni varoittele teoreettisilla riskeillä. Lainaamissani asiantuntija-arvioissakin kehotetaan välttämään tai rajoittamaan vaihtoesteröityjen rasvojen käyttöä. Jos riskiä pidettäisiin vain teoreettisena, ei varoitettaisi.
Siitä olen tietysti samaa mieltä, että jos olisi face-to-face-tutkimuksia, joissa kylmäpuristettuja öljyjä ja margariineja olisi verrattu suoraan toisiinsa, asia olisi selvä eikä tulkinnoille jäisi paljon tilaa. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa joudumme tekemään arvioita näytön ollessa vähäistä ja puutteellista. Näinhän on usein ravitsemuksessa, ja silloin on eduksi, jos osaa yhdistellä tietoa ja tehdä järkeviä johtopäätöksiä. Eromme näyttää olevan juuri siinä, millaisia johtopäätöksiä teemme vaillinaisen näytön perusteella. Historia osoittaa, että ravitsemustieteilijät tämän tästä suhtautuvat liian torjuvasti uuteen näyttöön ja ovat hitaita tunnustamaan haittoja (tai hyötyjä), joihin uudet tutkimukset viittaavat.
Reijo kirjoitti: “Toisin kun Juhanan kirjoituksesta voisi ymmärtää, en kirjoituksessani ottanut lainkaan kantaa oliiviöljyyn tai edes maininnut oliiviöljyä, enkä ole väittänyt että margariini olisi yhtä terveellistä kuin EV oliiviöljy.”
En pyrkinyt antamaan kuvaa, että olisit ottanut vaihtoesteröityä rasvaa koskevassa kirjoituksessa kantaa oliiviöljyyn. Päinvastoin pidin puutteena sitä, että et ottanut.
Mitä tulee Predimed-tutkimuksen arvoon tässä asiassa, viittaan siihen, mitä vastasin jo aiemmin Mielle. Vaikkakaan Predimed-tutkimukset eivät loogisesti osoita, että margariinit tai vaihtoesteröityjä rasvoja sisältävät margariinit olisivat haitallisia, niihin voi suhtautua aihetodisteina kovin prosessoituja rasvoja vastaan.
Predimed-tutkimuksissahan esimerkiksi selvästi tuli esiin, että ekstraneitsytoliiviöljyn vaikutukset ovat parempia kuin tavallisen oliiviöljyn. Margariineissa ei käytetä kylmäpuristettuja öljyjä. Siitä voi päätellä, että ilman vaihtoesteröintiäkään margariinit eivät terveellisyydessä pärjäisi kylmäpuristetuille öljyille.
Viittasit Lyonin sydäntutkimukseen. Se oli monimuuttujatutkimus, ja tutkimusasetelmaltaan se poikkesi Premidistä sikäli, että kun kontrolloiduissa Predimed-tutkimuksissa on mahdollista erottaa oliiviöljyn tai pähkinöiden vaikutus, Lyonissa margariinin vaikutusta ei voi erottaa. Siksi pidän Lyonin todistusarvoa margariinin osalta hyvin heikkona, vaikka muuten arvostankin sitä paljon.
Reijo kirjoitti: “Tämän hetken tiedon valossa tavanomainen vaihtoesteröidyn margariinin käyttö on suositeltavaa suhteessa voihin, mutta jos kasviöljyjen ja pähkinöiden käyttö onnistuu päivästä toiseen riittävällä tasolla, niiden käyttö tuo todennäköisesti pelkkään margariiniin kulutukseen verrattuna enemmän terveyshyötyjä (mm. aiemmin mainituista syistä).”
Olen iloinen tuosta toteamuksestasi. Tuosta olemme pitkälle samaa mieltä.
Eihän margariinia tarvitse mihinkään verrata, koska margariini ei ole ihmisen ruokaa. Ennen mirri pantiin multaan, nyt se pannaan Suvikultaan, oli lentävä lause 1960-luvulla. En edes ymmärrä, mihin margariinia tarvitaan. Kaikki kuumennetut viljatuotteet ovat nopeita hiilihydraatteja ja ne aiheuttavat suomalaisissa lähinnä sokeritautia, muiden ruoanlisäkkeiden joukossa. Paistamiseen ainoat sopivat ovat voi, neitsytkookosoöljy ja neitsytoliiviöljy. Tietysti lihan oma rasva on hyvä paistamisessa, pannulle voi heittää hiukan vettä, niin hyvä tulee. Margariinin raaka-aine rypsi peitataan Suomessa neonikotikoideilla, jotka ensin maassa tuhoavat maan pieneliöstöä ja pölytysvaiheessa vievät kimalaisilta ja mehiläisiltä suunnistusvaiston, ne eivät enää osaa pesilleen ja se tietää niiden kuolemaa.
Ainoa oikea tapa tällä hetkellä on viljellä rypsiä luomuna, Jos se ei onnistu, sitten on syytä lopettaa koko rypsinviljely Suomessa. Rypsi on tulokaskasvi, se ei edes kuulu Suomen luontoon. Peruna on myös tulokaskasvi ja suomalaisten yksi suurimpia sokeritaudin ja liikalihavuuden aiheuttajia, koska nykyisin ihmiset syövät “itseltäänkin salaa” nopeita hiilihydraatteja limsoissa, sokeroiduissa mehuissa, sokerijogurteissa, kevyttuotteissa, keinomakeutteita, jotka käyttäytyvät elimistössä sokerin tavoin ja aiheuttavat vielä syöpää, kuten aspartaami, jota VRN ja THL suosittelee sokerin korvaajaksi;(i);
Osaltani viittaan Reijo Laatikaisen blogissa kirjoittamaani johtopäätökseen: “Katalyyttisesti vaihtoesteröidyt uusrasvat tulee ilmoittaa niitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja niistä tulee käydä avoin keskustelu”.
Toivoisin, että keskustelijat ilmaisisivat selkeästi kantansa pakkausmerkintäkysymykseen. Erityisesti heiden, jotka suhtautuvat niihin huolettomasti ja pitävät näiden uusrasvojen käyttöä täysin turvallisena, luulisi kannatavan ensimmäisten joukossa myös niiden avointa ilmoittamista. En voi ymmärtää, että kukaan edes voisi vastustaa lainsäädännön mukaisia pakkausmerkintöjä. Myös vaihtoesteröityjä uusrasvoja käyttävän teollisuuden luulisi olevan ylpeä kehittämistään ja käyttämistään valmistusaineista ja kertovan ne avoimesti pakkauksissaan.
Olen iloinen siitä, että on saatu aikaiseksi avoin keskustelu vaihtoesteröidyistä kasviöljyistä. Valitettavasti keskustelu näyttää olevan kovin tunnepitoinen. Vähäisiä kovin lyhytkestoisa tutkimustuloksia pyöritetään suuntaan jos toiseen. Tosiasiahan on, että on tehty joitakin lyhytaikaisia, vaihtoesteröityjä kasviöljyjä koskevia tutkimuksia. Nekin ovat rajoittuneet lähinnä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Tulokset ovat ristiriitaisia. Yhtään pitkäkestoista tutkimusta ei ole tehty. Tämä on siis tosiasia, jota ei voi muuksi muuttaa.
Reijo puhuu jatkuvasti, että margariinien ainoa todellinen vaihtoehto on voi. Eihän se näin ole. Suosittelen käyntiä kauppojen rasvahyllyn äärellä. Suomalainen meijeriteollisuus toi uranuurtajana maailmassa Voimariinin (nyt Oivariini). Se on voin ja luontaisen juoksevan rypsiöljyn, nyt myös oliiviöljyn, seos. Tuotteet eivät sisällä lisäaineita eivätkä vaihtoesteröityja kasviöljyjä. Ne ovat rasvahyllyn ehkä voimakkaimmin kasvavat tuoteet.
Hei,
Kiitos kiihkottomasta kommentistasi. Omalta osaltani kantani vaihtoesteröityjen rasvojen ilmoittamiseen pakkausmerkinnöissä on selvä: Kannatan niiden ilmoittamista. Mielestäni kuluttajalla on oltava oikeus tietoon, joka saattaa vaikuttaa hänen ostopäätöksiinsä.
Useimmissa oivariini-tyyppisissä sekoituksissa pidän ongelmallisena sitä, että ne ovat varsin voi-painotteisia. Kasviöljyjä niissä on selvästi voita vähemmän.
Esimerkiksi perus-Oivariinissa on 52 % maitorasvaa ja 23 % rypsiöljyä, joka oletettavasti on raffinoitua. Tyydyttynyttä rasvaa siinä on 31 grammaa, kertatyydyttymätöntä 21 grammaa ja monityydyttymättömiä rasvahappoja vain 8 g sataa grammaa kohti. Pidän tuota rasvojen suhdetta huonona ajatellen varsinkin välttämättömien rasvahappojen saantia.
Hei,
Mikä on koulutuksesi ravintoasiantuntijuuden taustalla?
Vasta törmäsin teksteihisi, enkä blogin perustiedoista tms. tätä tietoa onnistunut löytämään.
Hei,
Kiitos mielenkiinnosta ravintoasiantuntijuuteni takana olevaan koulutukseen. Minulla on 2-vuotinen kokopäiväinen luontaislääketieteen koulutus Perheniemen opistosta. Opintojen laajuus oli 80 opintoviikkoa ja suoritin ne kiitettävin tiedoin. Koulutukseeni kuului myös peruslääketieteen opinnot. Sen jälkeen olen osallistunut mm. funktionaalisen lääketieteen koulutuksiin.
Opin paljon lisää, kun kirjoitin kaksi tutkimusnäyttöön perustuvaa ravintokirjaa, Ravintoa sydämelle (WSOY 2007) ja Luusto lujaksi elämäntavoilla (Atena 2011). Molempien kirjojen sisältö on lääkärien tarkistama. Välimeren ruokavaliota suosittelevassa Ravintoa sydämelle -kirjassani oli professori Pekka Puskan esipuhe, ja Luusto lujaksi elämäntavoilla -kirjaan esipuheen oli kirjoittanut yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.