Olen aiemmin ottanut kantaa maitotuotteisiin ja todennut, että on terveellisempää suosia jogurttia ja kypsytettyjä juustoja kuin juoda maitoa. Olen edelleen samaa mieltä.
Jokin aika sitten ilahduin huomatessani, että myös arvostettu yhdysvaltalainen sydänlääkäri ja ravitsemustieteen professori Dariush Mozaffarian on samalla kannalla.

Jogurtin syöminen on yhdistetty pienempään diabeteksen ja sydäntaudin riskiin.
Tässä kirjoituksessani tarkastelen kuitenkin maitotuotteiden rasvan määrää. Se on ravitsemusväittelyiden ikuisuusaihe. Ajattelin tuoda siihen nyt uusia näkökulmia.
Rasvattomat ja vähärasvaiset maitotuotteet voivat olla hyödyksi näissä asioissa
Rasvattomat maitotuotteet alentavat hieman verenpainetta
DASH-ruokavalio on tunnettu verenpaineen alentamiseen kehitetty ruokavalio. Monien muiden osatekijöiden ohella siinä syödään vähärasvaisia maitotuotteita. Vaikkakaan vähärasvaiset maitotuotteet eivät DASH-ruokavalion tärkein elementti, ne auttavat alentamaan verenpainetta hivenen enemmän kuin pelkät vihannekset ja hedelmät.
Rasvaiset maitotuotteet heikentävät rintasyövästä toipumisen mahdollisuutta
Rasvaisten maitotuotteiden nauttiminen on yhdistetty suurempaan kuolleisuuteen rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Syy siihen saattaa olla se, että maitotuotteiden sisältämän progesteronin määrä lisääntyy maidon rasvan määrän kasvaessa. Eräässä tutkimuksessa neuvotaankin, että rintasyöpään sairastuneiden olisi järkevää suosia rasvatonta maitoa ja mahdollisesti myös rajoittaa maidon juomista (Gilman 2017).
Rasvaiset maitotuotteet haitallisia aivotoiminnalle ainakin runsaasti käytettyinä
Rasvaisten maitotuotteiden käyttö saattaa vauhdittaa kognitiivisen tason heikkenemistä ja kasvattaa dementian riskiä katsausartikkelin mukaan (Crichton 2010).
Suomalaisten kannalta on mielenkiintoista, että tuo katsausartikkeli sisälsi kaksi suomalaista seurantatutkimusta. Kun niiden sovellettavuus suomalaiseen väestöön on parempi kuin ulkomaisten tutkimusten, niiden tuloksille voi antaa hieman enemmän painoa.
Ensimmäisessä suomalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että kohtalainen maitorasvan saanti levitteistä (eli lähinnä voista sekä oivariinityyppisistä sekoituksista) oli yhteydessä noin 2,5 kertaa suurempaan dementian ja lähes 4 kertaa suurempaan Alzheimerin taudin riskiin (Laitinen 2006).
Samassa tutkimuksessa kohtalaisen suuri monityydyttymättömien rasvojen saanti levitteistä (margariineista) oli yhteydessä 60 prosenttia pienempään dementian riskiin.
Toisessa suomalaisessa seurantatutkimuksessa puolestaan havaittiin, että runsaasti tyydyttynyttä rasvaa (yli 21,6 grammaa päivässä) maitotuotteista ja levitteistä saaneilla oli lähes 2,5 kertaa suurempi riski kognitiivisen tason laskuun (Eskelinen 2008).
Samassa tutkimuksessa myös havaittiin, että runsas tyydyttyneen rasvan saanti maitotuotteista oli yhteydessä heikompaan kognitiiviseen tasoon MMSE-testillä mitattuna. Maitotuotteista ja levitteistä runsaimmin rasvaa saaneiden tutkittavien psykomotorinen toiminta oli myös hitaampaa.
Tutkimuksissa on kuitenkin jonkin verran keskinäistä ristiriitaisuutta. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on nimittäin havaittu, että juuston syöminen on yhteydessä pienempään kognitiivisen tason heikkenemisen riskiin (Rahman 2007).
Näin siis siitä huolimatta, vaikka juusto yleensä sisältää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa. Näennäinen ristiriita voi selittyä sillä, että maitotuotteilla on toisistaan poikkeavia vaikutuksia, jotka eivät selity pelkästään rasvan määrällä. Juustoa kypsytettäessä laktoosi kulutetaan ja fermentointi synnyttää vitamiineja ja bioaktiivisia yhdisteitä.
Kokonaisuudessaan maitorasva siis kuitenkin näyttää olevan aivotoiminnalle haitallista. Se todennäköisesti lisää dementian ja Alzheimerin taudin riskiä. Näillä tiedoilla välttäisin ainakin voin ja oivariinityyppisten levitteiden käyttöä.
Rasvaiset maitotuotteet voivat olla hyödyksi näissä asioissa
Rasvaiset maitotuotteet saattavat ehkäistä painonnousua
Rasvaisten maitotuotteiden käyttö on yhdistetty vähäisempään painonnousuun ja pienempään vatsanseudun lihavuuteen joissakin, vaikkakaan ei kaikissa, tutkimuksissa.
Varsinkin eurooppalaisissa tutkimuksissa on usein havaittu rasvaisten maitotuotteiden hyöty painonhallinnalle. Ja kun me suomalaiset kuulumme Eurooppaan, näillä tutkimuksilla on enemmän painoarvoa meille kuin esimerkiksi amerikkalaisilla, joissa painonnousulta suojaavaa vaikutusta ei ole yhtä usein havaittu.
Eurooppalaisten tutkimusten amerikkalaisista poikkeavat tulokset saattavat johtua lypsykarjan erilaisesta ravinnosta. Yhdysvalloissa teollinen ruoantuotanto on viety äärimmilleen. Siellä lehmille annettavan rehun laatu on heikompi kuin Euroopassa, jossa lehmät laiduntavat useammin. Lehmien ravinnon tiedetään vaikuttavan maitorasvan laatuun, kuten jäljempänä kerron.
Erityisesti rasvaa sisältävän jogurtin nauttiminen näyttää olevan hyödyksi keskivartalolihavuuden torjunnassa (Santiago 2016).
Rasvainen maito ehkä vähemmän haitallista aknessa
Maitotuotteet on yhdistetty akneen. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa rasvattoman maidon juonti oli voimakkaammassa yhteydessä pahaan akneen kuin rasvaisen maidon juonti (Adebamowo 2005).
Arvioin, että aknesta kärsivän kannattaisi korvata maidon juonti mieluummin kasvimaidolla, kuten soijamaidolla.
Entä sydäntaudit?
Virallisessa terveysvalistuksessa on suositeltu sydäntautiriskin pienentämiseksi maitotuotteiden nauttimista rasvattomina tai vähärasvaisina. Perusteena on ollut ajatuskulku, että maitotuotteet sisältävät ”kovaa rasvaa”, joka kohottaa seerumin kolesterolia, ja maitorasva on siten sydämelle haitallista.
Lisäksi on oletettu, että rasvaisten maitotuotteiden sisältäessä enemmän energiaa ne johtaisivat helpommin painonnousuun kuin vähärasvaisten maitotuotteiden suosiminen.
Kestävätkö virallisterveelliset perustelut?
Suomalaisessa seurantatutkimuksessa on havaittu, että rasvaisen maidon juominen oli yhteydessä suurempaan aivohalvauksen ja aivoverenvuodon riskiin. Kuitenkin kahden muun runsaasti maitorasvaa sisältävän tuotteen, juuston ja kerman, nauttiminen oli yhteydessä pienempään aivohalvausriskiin. Siten tämä suomalaistutkimus ei johdonmukaisesti osoita, että maitorasva olisi haitallista (Larsson 2009).
Arvioitaessa maitorasvan vaikutuksia arvioitaessa olisikin tärkeää ottaa huomioon ruokamatriisi. Toisin sanoen on tärkeää ottaa huomioon se ruoka-aine, jonka mukana maitorasva saadaan.
Ristikkäistutkimuksessa on verrattu suoraan voista tai juustosta saatavan maitorasvan vaikutusta kolesteroliarvoihin. Tutkimuksessa havaittiin, että juuston syönti ei kohota LDL-kolesterolia tavanomaiseen ruokavalioon verrattuna. Voihin verrattuna juuston syöminen alentaa LDL-kolesterolia (Hjerpsted 2011).

Gouda saattaa jopa alentaa seerumin kolesterolia huolimatta sisältämästään tyydyttyneestä rasvasta.
Toisessa kontrolloidussa tutkimuksessa runsas päivittäinen Gouda-tyyppisen juuston syöminen jopa hieman alensi LDL-kolesterolia verrattuna alkutilanteeseen (Nilsen 2015).
Kun siis ainakaan kypsytetyn juuston syöminen ei kohota LDL-kolesterolia, ei ole perusteltua syytä ohjeistaa, että juustoa pitäisi välttää sen sisältämän tyydyttyneen rasvan vuoksi.
Mitä taas tulee oletukseen, että rasvaiset maitotuotteet lihottaisivat, sekään ei pidä paikkaansa. Onhan rasvaisten maitotuotteiden käyttö yhdistetty pienempään painonnousuun kuin vähärasvaisten, kuten edellä kerroin.
Maitotuotteilla on vastakkaisia vaikutuksia sydäntautiriskiin
Katsausartikkelissa on tarkasteltu havainnoiviin tutkimuksiin perustuen rasvaisten maitotuotteiden yhteyttä sydäntautiriskiin. Kirjoittajat tulivat siihen lopputulokseen, että tieteellinen näyttö ei osoita rasvaisten maitotuotteiden kohottavan sydäntautiriskiä (Kratz 2013).
Olen kuitenkin jo aiemmin kirjoittanut siitä, että maitotuotteilla on vastakkaisia, rasvan määrästä riippumattomia vaikutuksia sydäntautiriskiin. Jogurtin ja juuston syöminen pienentää sydäntautiriskiä mutta runsas maidon juomien lisää sitä.
Kantani perustui erityisesti professori Karl Michaëlssonin johtaman tutkijaryhmän laadukkaiksi arvioituihin ruotsalaistutkimuksiin (Michaëlsson 2014).
Nyt näkemystäni tukevat myös hiljattain julkaistun suomalaisen seurantatutkimuksen tulokset.
Kuopiolaistutkimuksessa havaittiin, että vähärasvaisten, alle 3,5 prosenttia rasvaa sisältävien hapanmaitotuotteiden käyttö yhdistyi pienempään sydäninfarktin riskiin. Eniten vähärasvaisia hapanmaitotuotteita syöneiden sydäninfarktiriski oli 26 prosenttia pienempi kuin niitä vähiten syöneiden.
Sen sijaan eniten hapattamattomia maitotuotteita, erityisesti maitoa, kuluttaneilla oli 52 prosenttia suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riski oli tilastollisesti merkitsevä vasta maidon juonnin ylittäessä 9 desilitraa vuorokaudessa. Itse katson, että tutkimusmetodologiset syyt ovat saattaneet heikentää sitä, että jo pienemmät määrät maitoa olisivat näkyneet haitallisina (Koskinen 2018).
Sydäntautiriskin vähentämiseksi kannattaa siis suosia vähärasvaisia hapanmaitotuotteita, kuten jogurttia, piimää, kefiiriä ja viiliä. Maidon juonti sen sijaan kannattaa jättää vähemmälle.
Maidon juonnin voi hyvin korvata kasvimaidoilla, kuten kaura- tai soijamaidolla. Näiden etuna on sekin, että niiden hiilijalanjälki on vain noin kolmanneksen ja puolet maidon hiilijalanjäljestä. Kasvimaitoja valittaessa kannattaa kuitenkin tarkistaa etiketistä, että niihin on lisätty kalsiumia, jotta ne myös sen lähteenä korvaavat lehmänmaidon.
Maitotuotteiden rasvan yhteys diabeteksen riskiin epäselvä
On toistaiseksi epäselvää, onko tyypin 2 diabetesriskin vähentämiseksi suositeltavaa syödä rasvaisia vai vähärasvaisia maitotuotteita. Se johtuu siitä, että toisaalta ruokapäiväkirjoihin ja toisaalta maitotuotteiden käytön biomarkkereihin perustuvat tutkimukset osoittavat täysin päinvastaista.
Ruokapäiväkirjoihin perustuvat tutkimukset viittaavat siihen, että vähärasvaiset maitotuotteet vähentäisivät diabetekseen sairastumisen riskiä. Sen sijaan maitotuotteiden käytön verestä mitatut biomarkkerit viittaavat siihen, että maitorasva vähentäisi diabeteksen riskiä. Tämä ristiriita ei hämmennä ainoastaan minua vaan myös ravitsemustutkijoita.
Se voidaan kuitenkin todeta, että maitotuotteiden mukana saadut luonnolliset transrasvat ovat voimakkaasti yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Erityisesti transpalmitoleiinihapon (t-16:1n-7) saanti on voimakkaassa käänteisessä yhteydessä pienempään diabeteksen riskiin. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että tätä rasvahappoa on enemmän luomumaitotuotteissa (Mozaffarian 2013).
Saattaa olla, että maitotuotteiden rasvan määrä ei ole kovin olennainen asia diabeteksen ehkäisyssä vaan enemmänkin merkitsee maitotuotteen tyyppi. Erityisesti jogurtin syöminen on yhdistetty pienempään diabetesriskiin.
Laiduntaminen parantaa olennaisesti maitorasvan laatua
Iäkkäät lukijat muistavat vielä maaseutumaisemat muutama vuosikymmen sitten. Silloin oli tavallista nähdä lehmiä laitumella autolla tai junalla kuljettaessa. Maatalouden tehostuessa lehmät katosivat pelloilta.
Nykyisin eläinsuojelulaissa on minimivaatimuksia karjan laiduntamisesta mutta lehmiä näkee pelloilla silti vain harvoin. Runsaampi laiduntaminen olisi toivottavaa, sillä laiduntaminen parantaa maitotuotteiden rasvan laatua aivan olennaisesti.

Luomumaidon rasvan laatu on paljon parempi kuin tavanomaisen maidon.
Luomuviljelyn säännökset edellyttävät, että kasvatuksen tulee perustua laidunnukseen. Luomulehmät laiduntavat paljon tehokasvatettuja enemmän. Niinpä luomumaidon rasvan laatu on paljon parempi kuin tavanomaisen maidon.
Kansainvälisesti on havaittu, että luomulaatuisissa maitotuotteissa on keskimäärin 69 prosenttia enemmän alfalinoleenihappoa (omega-3-rasva), 41 prosenttia enemmän konjugoitua linolihappoa (CLA) sekä 46 prosenttia enemmän vakseenihappoa kuin tavanomaisesti kasvatetun lypsykarjan maidossa.
Viimemainittu vakseenihappo on luonnollinen transrasva, josta osa muuttuu ihmisen elimistössä CLA:ksi. Luonnollisten transrasvojen rakenne ja terveysvaikutukset poikkeavat edukseen teollisista transrasvoista, joiden vaikutuksethan ovat selvästi haitallisia.
Peräti 170 julkaistuun tutkimukseen perustuvassa koostetutkimuksessa todetaan:
”Johtopäätöksemme on, että luomulehmänmaidon rasvahappokoostumus on toivottavampi kuin tavanomaisen maidon.” (Średnicka-Tober 2016)
Vielä luomuakin enemmän hyviä rasvoja on runsaasti laiduntaneen lypsykarjan maidossa. Se johtuu siitä, että laiduntamistavoitteet voidaan asettaa vielä luomumääräyksiäkin kunnianhimoisemmiksi (Benbrook 2018).
Esimerkiksi Italiassa on Latte Nobile -maitobrändi. Sen nimeä kantavat maitotuotteet on valmistettu runsaasti laiduntaneen lypsykarjan maidosta. Suomessa ei sen sijaan ole helppoa löytää maitotuotteita, jotka olisi valmistettu nimenomaisesti hyvin runsaasti laiduntaneen lypsykarjan maidosta. Tällaisten merkintöjen puuttuessa kannattaa suosia luomulaatuisia maitotuotteita.
Laiduntamisen toivoisi lisääntyvän myös siksi, että se antaa lehmille mahdollisuuden ulkoilla ja käyttäytyä lajille tyypillisemmin.
Voi vie tilaa terveellisemmiltä vaihtoehdoilta
Voi luetaan aika usein myös mukaan maitotuotteiden kategoriaan, vaikka siihen voidaan toisaalta suhtautua myös ravinnon rasvana. Kun voi luetaan usein maitotuotteiden kategoriaan, on paikallaan sanoa siitä muutama sananen.
Itse suhtaudun voin käyttöön kielteisemmin kuin rasvaisiin maitotuotteisiin. Siihen on kaksi syytä.
Ensinnäkään ei ole juurikaan löydettävissä tutkimuksia, joissa voin käyttö olisi yhdistynyt terveyshyötyihin. Siinä voi eroaa muista rasvaisista maitotuotteista.
Voi myös poikkeaa muista maitotuotteista siinä, että se vie käytännössä usein tilaa terveellisemmiltä, terveyshyötyihin yhdistetyiltä ravinnon rasvoilta. Jos esimerkiksi voilla korvataan oliiviöljyn käyttöä, se on terveydelle epäedullista – onhan oliiviöljyn hyödyt todettu vakuuttavasti koostetutkimuksissa (Schwingshackl 2014, Psaltopoulou 2011).
Yhteenveto
Yhteenvetona voi todeta, että riippuu paljon tavoitteestasi, kannattaako suosia rasvaisia vai vähärasvaisia maitotuotteita.
Jos tavoitteenasi on ehkäistä painonnousua, rasvaiset maitotuotteet saattavat olla parempi valinta. Jos sen sijaan haluat ehkäistä aivotoimintojen heikkenemistä ja Alzheimerin tautia, vähärasvaiset maitotuotteet ja voin välttäminen näyttävät olevan viisaimpia valintoja.
Itse painottaisin näistä aivotoiminnoista huolehtimista, sillä monet meistä elävät iäkkäiksi. Ainakin minusta olisi hienoa, jos minulla leikkaisi myös vanhana.
Dementian ehkäisyn asettamista ensisijalle puoltaa sekin, että suuruusluokka, jolla rasvaiset maitotuotteet ehkäisevät painonnousua, ei ole kovin suuri. Sen sijaan rasvaiset maitotuotteet, voi ja voimariinityyppiset levitteet mukaan lukien, voivat lisätä dementiariskiä huomattavastikin.
Päädytpä sitten suosimaan vähärasvaisia tai runsasrasvaisia maitotuotteita, luomu on terveellisin, ekologisin ja eläinystävällisin valinta.
Jälkikirjoitus
Facebookin puolella minulta pyydettiin vielä selkeämpiä ohjeita siihen, mitä maitotuotteita suosittelen ostettavaksi, joten väännän tähän rautalangasta suositukseni:
1. Suosi maitotuotteissa jogurttia ja kypsytettyä juustoa, mieluiten sellaisia, jotka ovat luomua, mutta se ei ole välttämätöntä. Esim. edam ja gouda ovat hyvin terveellisiä juustovalintoja. Niiden ei tarvitse olla vähärasvaisia vaan ne voivat sisältää normaalin määrän rasvaa. Jogurtti voi olla esim. 2,5 % rasvaa sisältävää luonnonjogurttia. Sen voi kotona maustaa esim. marjoilla.
2. Älä juo paljon maitoa. Maidon voi korvata kasvimaidoilla, kuten soija- tai kauramaidolla. Jos kuitenkin ostat lehmänmaitoa, se voi olla luomulaatuista kevytmaitoa.
3. En pidä rasiarasvoja parhaimpina ravinnon rasvoina, vaan pidän periaatteessa ekstraneitsytoliiviöljyä ja esim. saksanpähkinöitä terveellisempinä rasvan lähteinä. Jos kuitenkin pitää tehdä valinta voin ja margariinin välillä, suosittelen mieluummin mahdollisimman hyvälaatuista margariinia. Itse olen kuitenkin selvinnyt ongelmitta lähes 20 vuotta ilman mitään rasiarasvoja. En siis käytä voita enkä margariinia.
Päivitetty lisäämällä jälkikirjoitus 4.1. 2019 klo 21.
Viitteet:
Adebamowo CA, et al. High school dietary dairy intake and teenage acne. J Am Acad Dermatol. 2005 Feb;52(2):207-14.
Benbrook CM, et al. Enhancing the fatty acid profile of milk through forage-based rations, with nutrition modeling of diet outcomes. Food Sci Nutr. 2018 Feb 28;6(3):681-700.
Crichton GE, et al. Review of dairy consumption and cognitive performance in adults: findings and methodological issues. Dement Geriatr Cogn Disord. 2010;30(4):352-61.
Eskelinen MH, et al. Fat intake at midlife and cognitive impairment later in life: a population-based CAIDE study. Int J Geriatr Psychiatry. 2008 Jul;23(7):741-7.
Gilman AR, et al. The relationship between fat and progesterone, estradiol, and chorionic gonadotropin levels in Quebec cow’s milk. J Assist Reprod Genet. 2017 Nov;34(11):1567-1569.
Hjerpsted J, et al. Cheese intake in large amounts lowers LDL-cholesterol concentrations compared with butter intake of equal fat content. Am J Clin Nutr. 2011 Dec;94(6):1479-84.
Kokkonen T, et al. Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi. Maataloustieteen päivät 2016;33.
Koskinen TT, et al. Intake of fermented and non-fermented dairy products and risk of incident CHD: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Br J Nutr. 2018 Dec;120(11):1288-1297.
Kratz M, et al. The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease. Eur J Nutr. 2013 Feb;52(1):1-24.
Kroenke CH, et al. High- and low-fat dairy intake, recurrence, and mortality after breast cancer diagnosis. J Natl Cancer Inst. 2013 May 1;105(9):616-23.
Laitinen MH, et al. Fat intake at midlife and risk of dementia and Alzheimer’s disease: a population-based study. Dement Geriatr Cogn Disord. 2006;22(1):99-107.
Larsson SC, et al. Dairy foods and risk of stroke. Epidemiology. 2009 May;20(3):355-60.
Michaëlsson K, et al. Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ. 2014 Oct 28;349:g6015.
Mozaffarian D. Dietary and Policy Priorities for Cardiovascular Disease, Diabetes, and Obesity: A Comprehensive Review. Circulation. 2016 Jan 8.
Mozaffarian D, et al. trans-Palmitoleic acid, other dairy fat biomarkers, and incident diabetes: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA). Am J Clin Nutr. 2013 Apr;97(4):854-61.
Nilsen R, et al. Effect of a high intake of cheese on cholesterol and metabolic syndrome: results of a randomized trial. Food Nutr Res. 2015 Aug 19;59:27651.
de Oliveira Otto MC, et al. Serial measures of circulating biomarkers of dairy fat and total and cause-specific mortality in older adults: the Cardiovascular Health Study. Am J Clin Nutr. 2018 Jul 11.
Rahman A, et al. Dietary factors and cognitive impairment in community-dwelling elderly. J Nutr Health Aging. 2007 Jan-Feb;11(1):49-54.
Santiago S, et al. Yogurt consumption and abdominal obesity reversion in the PREDIMED study. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2016 Jun;26(6):468-75.
Średnicka-Tober D, et al. Higher PUFA and n-3 PUFA, conjugated linoleic acid, α-tocopherol and iron, but lower iodine and selenium concentrations in organic milk: a systematic literature review and meta- and redundancy analyses. Br J Nutr. 2016 Mar 28;115(6):1043-60.
Tämän seuraavan tutkimuksen paikkansapitämättömyyden voi jokainen arvioida: muistisairauksien määrä on monikymmenkertaistunut samalla, kun rasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö on vähentynyt murto-osaan (1970-luku – nyt). Jos tuon tutkijan hypoteesi olisi paikkansapitävä niin silloinhan dementioiden olisi pitänyt vähentyä. Näinhän ei ole käynyt. Sama koskee sitä Eskelinen 2008 tutkimusta. Alzheimer on enemmänkin sokeriaineevaihdunnan häiriöön liittyvä sairaus ja monet tutkijat nimittävätkin sitä tyypin 3 diabetekseksi.
“Ensimmäisessä suomalaisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että kohtalainen maitorasvan saanti levitteistä (eli lähinnä voista sekä oivariinityyppisistä sekoituksista) oli yhteydessä noin 2,5 kertaa suurempaan dementian ja lähes 4 kertaa suurempaan Alzheimerin taudin riskiin (Laitinen 2006).
Samassa tutkimuksessa kohtalaisen suuri monityydyttymättömien rasvojen saanti levitteistä (margariineista) oli yhteydessä 60 prosenttia pienempään dementian riskiin.”
Hei,
On tärkeää osata tarkastella asioita ennakkoluulottomasti ja avoimesti, ilman ennakkositoumuksia. Niin lähdin itse lukemaan tutkimuksia tätä kirjoitusta varten. Pyrin objektiivisuuteen.
Kyse ei ollut tutkijan hypoteesista vaan pitkissä suomalaisissa seurantatutkimuksissa havaituista yhteyksistä rasvan saannin ja Alzheimerin taudin ja kognitiivisen tason laskun välillä.
Objektiivisuuteenhan minäkin pyrin. Käänteinen korrelaatio maitorasvojen kulutuksen ja dementiakuolleisuuden välillä nyt vaan kumoaa noiden tutkijoiden väitteet. Ne eivät yksinkertaisesti voi olla mahdollisia. Alla linkki dementiakuolleisuustilastoon, josta nähdään 70-luvulta alkanut dementiakuolemien lisääntyminen. Samaan aikaan voin kulutus on laskenut alimmilleen (n. 18kg –> 3kg/v) samoin kuin rasvainen maito on vaihtunut rasvattomaksi. Miten tuo lisääntyminen voisi siis olla maitorasvojen aiheuttamaa?
http://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_kat_003_fi.html
Nuo tiedot kertovat vain väestön keskimääräisestä kulutuksesta. Siitä huolimatta, että voin ja rasvaisen maidon käyttö on keskimäärin vähentynyt, yhä edelleen on olemassa riittävästi niitä ihmisiä, jotka käyttävät maitorasvaa niin paljon, että se voi heidän osaltaan näkyä tutkimuksissa kasvaneena riskinä.
En muuten usko tuohon väitteeseesi, että muistisairauksien määrä olisi monikymmenkertaistunut Suomessa. Muistisairaudet ovat lisääntyneet siksi, että nykyään ihmiset elävät vanhemmiksi. Kun eletään vanhemmiksi, ehtii ilmaantua erilaisia ikääntymiseen liittyviä sairauksia, kuten muistisairauksia.
Ehkä vähän liioittelin. Se lienee nyt n. 10-kertainen verrattuna 70-lukuun – ikävakioituna. Eli siivottuna tuosta ikääntymisestä.
Linkissäsi sanotaan, että “Kasvu johtuu osaksi diagnostisoinnin tarkentumisesta ja kuolemansyiden määrittelyssä tapahtuneista muutoksista.”
Viittaamalla väestötason muutoksiin yrität kumota tutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Se ei ole pätevää, koska luotettavuudeltaan heikommalla datalla ei voi kumota tutkimustietoa. Jos ekologiset korrelaatiot paljastaisivat meille asiat tutkimuksia luotettavammin, voisimme luopua kaikesta tutkimuksesta mutta niin ei onneksi ole.
Maitotaloustuotteiden yhteys sydänsairauksiin ei ehkä olekaan maitorasvojen syy, vaan todennäköisemmin johtuu maidon runsaasta kalsiumista. Tästä löytyy hyvä oulululaisten v.1978 tekemä tutkimus, jossa on Ancel Keysin materiaaliin perustuva kuvaaja (kuva 2). Tätä tukee myös se seikka, että sydänsairaudet olivat Itä-Suomessa paljon yleisempiä kuin Länsi-Suomessa, vaikka maitojen rasvaprosentit olivat samat. Tätä ihmeteltiin mm. Puskan Pohjois-Karjala projektissa. Itä-Suomessa maaperän ja kaivoveden magnesium-pitoisuudet olivat huomattavasti alhaisemmat, joten Ca:Mg suhde oli myös korkeampi. Ja tuon tutkimuksen aikaan Suomi oli maailman ykkönen maidon kulutuksessa (ja on vieläkin aivan kärkisijoilla).
http://www.mgwater.com/minerals.shtml
Maitotuotteista saatu kalsium ei koostetutkimusten mukaan yhdisty suurempaan sydäntautiriskiin. Kalsium on ongelma vain silloin, jos ruokavaliosta jo saadaan riittävästi kalsiumia mutta sen rinnalla käytetään suurta kalsiumlisää. Se on haitallista verisuonille ja voi lisätä verisuonten ja aortan kalkkiutumista.
Jos maitotuotteista saatu kalsium kasvattaisi sydäntautiriskiä, silloin myös hapanmaitotuotteista saadun kalsiumin pitäisi yhdistyä suurempaan sydäntautiriskiin. Ne kuitenkin vähentävät sitä.
Tuo linkittämäsi tutkimus on erittäin mielenkiintoinen (luin sen kokonaan tänään) mutta se ei viittaa kalsiumin haitallisuuteen vaan ennemminkin siihen, että magnesiumin puute voi olla haitallista sydämelle.
Itse en liputtaisi…näissä levitteissä margariinien perään…ja voi jättämistä pois. Margariinithan ovat täysin teollinen, prosessoitu tuote. Myös nämä soijajuoma tuotteet ovat sitä…itsellä kokemusta soijajuomasta yli 10 vuoden ajalta. Kyllä voi on voita ja kunnon täysmaito parempaa kuin soija maito. Sen sijaan juustot ovat pahasta niiden valtavan pahan tyydyttyneen rasvan takia…niitä vain nyt nykyihmiset kovasti ostavat paljon valitettavasti….juustojen rasva pitoisuus 20-40% on huimaa ja vaarallista. Täys maidon juontia suosittelen kohtuudella…sillä eihän elämä täällä saa vankilaa olla…koska kohtahan jo me kaikki kuolemme….koska elämämme täällä ajassa on hyvin lyhyt.
Hei,
Jos luit kirjoitukseni huolellisesti, en missään liputtanut margariinin puolesta. Mielestäni rasvat on terveellisintä saada ekstraneitsytoliiviöljystä ja pähkinöistä. Välimeren maissa leipä syödään yleensä ekstraneitsytoliiviöljyn kera eikä siinä näytä olevan siellä mitään käytännön ongelmaa. Itse en ole käyttänyt lähes 20 vuoteen mitään rasiarasvaa. Olen korvannut ne mm. ekstraneitsytoliiviöljyllä ja avokadolla.
Varsinkin hollantilaistyyppisten kypsytettyjen juustojen, kuten edamin ja goudan, syöminen on yhdistetty hyötyihin sydämelle. Liiallinen huomion kiinnittäminen juustojen tyydyttyneeseen rasvaan johtaa harhaan mm. siitä kirjoituksessani kertomasta syystä, että kypsytetyistä juustoista saatu tyydyttynyt rasva ei kohota LDL-kolesterolia, vaikka niin voisi luulla.
Yhdyn filosofiseen mietteeseesi, että elämämme täällä ajassa on lyhyt. Ajattelen, että on täysin mahdollista yhdistää herkullinen ja terveellinen syöminen. Niiden puolesta haluan puhua. Esimerkiksi hyvät juustot ovat kulinaristinen nautinto.
Ja mitä tästä opimme? Emme yhtikäs mitään! Niin on monta mieltä, kuin on miestäkin!
Hei Anneli,
Ymmärrän turhautumistasi. Olen huomannut, että lukijat pitävät eniten yksinkertaisista kirjoituksista, joiden johtopäätökset ja neuvot ovat yksinkertaisia tyyliin: “Vältä hiilihydraatteja!”
Mutta entäpä, jos aihe on monimutkainen, kuten maitotuotteiden terveysvaikutukset ovat, ja jos vielä tutkimukset ovat tuloksiltaan osittain ristiriitaisia? Yritin kirjoittaa tästä vaikeasta aiheesta niin selkeästi ja järkevästi kuin taisin. Palautteesta päätellen en kuitenkaan ole onnistunut hyvin. Ehkä oli minulta virhe tarttua koko aiheeseen.
Minusta Juhana Harjun kirjoitus oli järkevä ja asiallinen. Kiitos siitä. Lisää kirjoituksia ravinnon terveellisyydestä tutkimusnäyttöön perustuen. Esim. lisäravinteet ruoan lisänä.
Hei,
Kiitos, Sanna. Tässä blogissa on jo ainakin tietokirjallisen verran tutkimusnäyttöön perustuvia kirjoituksiani terveellisestä ravinnosta.
Ravintolisistä kirjoittamista tällä sivulla rajoittaa tiukasti Suomessa sovellettu terveysväitelainsäädäntö. Se estää kertomasta objektiivisestikaan ravintolisien hyödyistä ellei niitä koskevia terveysväitteitä ole hyväksytty EU-tasolla. Tällainen äärimmäisen tiukka terveysväitelainsäädännön valvonta ei ole mielestäni kuluttajienkaan etu vaan se palvelee lähinnä vain lääketeollisuutta.
Ravintolisiä koskevia kirjoituksiani löytyy kuitenkin Terveempi-sivustolta. Niitä löytää, kun pääsivulla vierittää sivua alareunaan, jossa näkyy suurin kirjaimin nimeni Juhana Harju. Kun klikkaa tuota nimeäni, saa esille kaikki sillä sivustolla olevat kirjoitukseni.
Minustakin tässä oli monta mielenkiintoista asiaa ja näkökulmaa.
Yksi havainto:
“Silti arvioin, että aknesta kärsivän kannattaisi korvata rasvaton maito mieluummin esimerkiksi soijamaidolla kuin rasvattomalla maidolla.”
Tuossa virkkeessä on varmaan korjattavaa, kun puhutaan rasvattoman maidon korvaamisesta rasvattomalla maidolla. Ihan vain selkeyden vuoksi, vaikka asiayhteydestä voikin päätellä lauseen oikean muodon.
Hei,
Kiitos kommentista. Myönnän, että lause on ilmaisultaan vähän hölmö, vaikka siinä ei olekaan asiavirhettä. Tarkoitin yksinkertaisesti sitä, että maidon juominen kannattaa korvata kasvimaidolla, kuten soijamaidolla. Yritän muotoilla virkkeen uudelleen.
Ahaa. Näköjään en ollutkaan edes asiayhteydestä ymmärtänyt sitä oikein. Hyvä ja kiitos, jos saat korjattua viestin selkeämmäksi.
Se on nyt korjattu. Kiitos asiallisesta huomautuksesta.