Suomen Terveysravinto

Blogia toimittaa ravintoasiantuntija Juhana Harju

  • SUOMEN TERVEYSRAVINTO
  • ETUSIVU
  • KIRJOITTAJA

Kännykänkäyttö lisää aivosyöpien riskiä

marraskuu 26, 2014 By Juhana Harju 29 kommenttia

Langattoman teknologian säteilyn aiheuttamat terveyshaitat on aihe, joka ei syystä tai toisesta läpäise Suomessa tiedotusvälineiden uutiskynnystä. Hiljattain esimerkiksi kansainvälinen uutistoimisto Reuters välitti uutisen, jonka mukaan kännykän 25 vuotta jatkunut käyttö yhdistyy kolminkertaiseen aivosyöpäriskiin. Suomalaisissa tiedotusvälineissä tutkimusuutisesta ei ole kuultu hiiskaustakaan.

Ottaen huomioon sen, että tiedotusvälineet julkaisevat vähäpätöisempiäkin terveysuutisia, vaikeneminen vaikuttaa oudolta. Varsinkin Helsingin Sanomat ja YLE Uutiset ovat systemaattisesti jättäneet kertomatta langattoman teknologian säteilyn haitoista.

Lapsi kännykkä

Lasten aivot absorboivat noin kaksi kertaa enemmän säteilyä kuin aikuisten aivot.

Glioomariski

Kännykän pitkäaikainen ja runsas käyttö on yhdistetty viime vuosina suurempaan gliooman riskiin kolmen toisistaan riippumattoman tutkimusryhmän tutkimuksissa. Gliooma on pahanlaatuinen ja yleisin aivosyöpätyyppi, ja se johtaa usein kuolemaan.

Interphone-tutkimus on laaja matkapuhelinteollisuuden rahoittama ja monikansallinen tapaus-kontrollitutkimus, jonka tuloksia julkistettiin vuosina 2010 ja 2011.

Interphone-tutkimuksessa havaittiin, että eniten kännykkää käyttäneillä oli suurempi gliooman riski. Vähintään 1640 tuntia eli keskimäärin 27 minuuttia päivässä kännykkään puhuneilla oli 1,9 kertaa suurempi ohimolohkon gliooman riski. Ohimolohko on se osa aivoja, joka altistuu eniten kännykän radiotaajuiselle säteilylle.

Lisäksi Interphone-tutkimuksessa havaittiin 2 kertaa suurempi riski saada gliooma samalle puolelle päätä, jolla kännykkää oli käytetty. Gliooman riski kasvoi myös vastakkaisella puolella päätä mutta vähemmän (Interphone 2010).

Interphone-tutkimuksen heikkoutena on se, että siinä ei selvitetty langattomien puhelimien käyttöä. Jos halutaan selvittää päähän kohdistuvan radiotaajuisen säteilyn riskejä, langattomat puhelimet tulisi myös ottaa huomioon sillä ne ovat merkittävä säteilyaltistuksen lähde. Langattomilla puhelimilla myös puhutaan yleensä pidempiä puheluita kuin kännyköillä. Se, että näitä puhelimia ei otettu tutkimuksessa huomioon, on ollut omiaan johtamaan riskin aliarviointiin.

Interphone-tutkimus oli ilman hyvää syytä rajoitettu vain 30–59-vuotiaisiin. Se on todennäköisesti hämärtänyt riskin havaitsemista koko laajuudessaan. Muissa tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että kännykän käyttö lisää aivokasvainriskiä eniten nuorina käytön aloittaneilla.

Interphone-tutkimusta on myös arvosteltu ankarasti tutkimusaineiston jakamisesta kahtia. Kahtia jaolle ei ole löydy tieteellisiä perusteita, ja sitä on pidetty epäeettisenä (Leszczynski 2013).

CERENAT-tutkimus on ranskalainen, riippumattomasti rahoitettu tutkimus, jonka tulokset julkaistiin keväällä 2014.

CERENAT-tutkimuksessa yli 896 tuntia elämänsä aikana kännykällä puhuneiden glioomariski oli 2,9 kertaa suurempi. Samoin myös suuri puheluiden määrä elinaikana, eli yli 18 360 kännykkäpuhelua, yhdistyi 2,1 kertaa suurempaan gliooman riskiin (Coureau 2014).

CERENAT-tutkimuksessa on huomionarvoista myös se, että kännykän käyttö työssä yhdistyi 3,3 kertaa suurempaan glioomariskiin. – Siltä pohjalta onkin hyvä pohtia, miten järkevää on se, että monissa työpaikoissa on siirrytty käyttämään yksinomaan kännyköitä lankapuhelinten sijaan. Olisikin aiheellista, että työturvallisuusviranomaiset ja Työterveyslaitos puuttuisivat tähän yleiseen mutta terveydelle haitalliseen käytäntöön.

Myös CERENAT-tutkimuksen heikkoutena on, että siinä ei otettu huomioon langattomien puhelimien käyttöä, mikä on omiaan johtamaan riskien aliarviointiin. Jos ne olisi sisällytetty tutkimukseen, riskisuhteet todennäköisesti olisivat vielä suurempia.

Syöpälääkäri Lennart Hardellin arvion mukaan CERENAT-tutkimus vahvistaa päätelmää, että radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily aiheuttaa glioomaa.

Hardellin tutkimusryhmä on ruotsalainen ja rahoitukseltaan riippumaton. Se on tehnyt syöpälääkäri ja tutkija Lennart Hardellin johdolla laadukkaina pidettyjä tapaus-kontrollitutkimuksia, joissa on selvitetty langattomien puhelimien ja kännyköiden käytön yhteyttä aivosyöpien riskiin.

Hardellin ryhmän viime kuussa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kahden ruotsalaisen tapaus-kontrollitutkimuksen pohjalta langattomien puhelimien ja kännyköiden käytön yhteyttä pahanlaatuisten aivosyöpien riskiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että yli 25 vuotta kännykkää käyttäneillä oli 3 kertaa suurempi gliooman riski ja 4,6 kertaa suurempi riski saada gliooma sille puolelle päätä, jolla kännykkää oli pääasiassa käytetty (Hardell 2014).

3G-puhelinten käyttö kasvatti glioomariskiä enemmän kuin vanhemman sukupolven 2G-puhelinten käyttö. 3G-puhelimia 5-10 vuotta käyttäneillä oli 4,1 kertaa suurempi gliooman riski. Useimmat 3G-puhelimia käyttäneet olivat kuitenkin käyttäneet aiemmin varhaisempien sukupolvien kännyköitä. 3G-puhelinten suurempi riski selittyy mahdollisesti sillä, että ne käyttävät laajempaa taajuusaluetta, ja säteily on siten biologisesti aktiivisempaa.

Hardellin tutkimuksessa havaittiin myös, että alle 20-vuotiailla kännykän käytön aloittaneiden aivosyöpäriski on suurempi kuin aikuisina aloittaneiden. Tutkijat pitävätkin radiotaajuisen säteilyn riskejä lapsille ja nuorille suurempina. Lapsilla on ohuempi kallo, aivokudos on sähköä johtavampaa ja pää on pienempi. Lisäksi kehittyvät aivot ovat haavoittuvaisempia kuin aikuisten, ja aivot kehittyvät vielä 20–26 vuoden ikään saakka.

Näin joulun lähestyessä kannattaakin harkita tarkkaan, onko omalle lapselle tai lapsenlapselle viisaasta ostaa lahjaksi älypuhelin tai tabletti.

Joissain tutkimuksissa ei ole havaittu riskin lisääntymistä

Kaikissa tutkimuksissa ei ole havaittu, että kännykän käyttö lisäisi aivosyöpien riskiä. Esimerkiksi osittain matkapuhelinoperaattoreiden rahoittamassa tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa ei havaittu, että kännykän käyttö lisäisi aivosyöpäriskiä. Tutkimusta on kuitenkin arvosteltu liian lyhyestä seuranta-ajasta ja metodologisista puutteista (Söderqvist 2012).

Paha puute tutkimuksessa oli esimerkiksi se, että työssään kännykkää käyttäneet oli luettu altistumattomiin. Metodologisten virheiden vuoksi on jopa vaadittu, että tutkimus pitäisi vetää takaisin (Leszczynski 2013).

Tanskalaistutkimuksen tulokset eivät vaikuta uskottavilta senkään vuoksi, että tanskalaisen syöpärekisterin mukaan aivosyöpien ilmaantuvuus on kasvanut miehillä 41 prosenttia ja naisilla 46 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2012.

Kuulohermokasvaimen riski

Kännyköiden käyttö kasvattaa myös kuulohermokasvaimen riskiä. Kuulohermon kasvain on harvinainen ja hyvänlaatuinen kasvain aivojen ulkopuolella. Se johtaa usein kuulon menettämiseen siinä korvassa, jonka puolella se on.

Interphone-tutkimuksessa vähintään 1640 tuntia kännykällä puhuneilla havaittiin olevan 2,3 kertaa suurempi kuulohermokasvaimen riski. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä mutta tuloksen luotettavuutta vähentää jonkin verran se, että lineaarista trendiä käyttömäärien ja kuulohermokasvaimen ilmaantumisen välillä ei ollut (Interphone 2011).

Suuressa brittiläisessä Million Women -tutkimuksessa selvitettiin kännykänkäytön yhteyttä aivosyöpien riskiin. Tutkimuksessa pitkäaikainen yli 10 vuotta jatkunut kännykän käyttö yhdistyi 2,5 kertaa suurempaan kuulohermokasvaimen riskiin. Riski myös kasvoi lineaarisesti käyttöajan pidentyessä. Se lisää sen uskottavuutta, että riskin lisäys on todellinen (Benson 2013).

Kuulohermokasvaimen riskiä on tutkittu myös Hardellin ryhmän tutkimuksessa. Se käsitti niin langattomat puhelimet kuin kännykätkin, ja molempien käyttö yhdistyi suurempaan riskiin. Pitkään, yli 20 vuotta näiden säteilylle altistuneilla käyttäjillä havaittiin olevan 4,4 kertaa suurempi kuulohermokasvaimen riski. Tutkijat totesivat tutkimuksensa vahvistavan aiempia tutkimustuloksia, joissa myös on havaittu yhteys kännyköiden sekä langattomien puhelimien ja kuulohermokasvaimen riskin välillä (Hardell 2013).

Kilpirauhasen syöpä

Kännykkää käytetään melko lähellä kilpirauhasta. Israelissa on havaittu kilpirauhassyövän esiintyvyyden kasvua, joka sopii hyvin yhteen samanaikaisen kännykän käytön kasvun kanssa. Lisäksi israelilaiset tutkijat ovat havainneet, että kännykän radiotaajuinen säteily aiheuttaa muutoksia kilpirauhasen soluissa (Hilly 2013).

WHO on luokitellut radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi

Maailman terveysjärjestön WHO on vuonna 2011 luokitellut radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi (IARC 2011). Luokittelu perustui Interphone-tutkimuksessa ja Hardellin tutkimuksissa havaittuun suurempaan gliooman ja kuulohermokasvaimen riskiin.

Säteilyturvakeskuksen entinen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski on katsonut, että jo pelkästään WHO:n syöpävaarallisuusluokittelun pitäisi johtaa varovaisuusperiaatteen käyttöönottoon. Toisin sanoen kansallisella ja esimerkiksi EU-tasolla pitäisi konkreettisesti vähentää ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle, jotta myöhemmin ei tarvitsisi katua.

Varovaisuusperiaatetta ei ole kuitenkaan pantu toimeen. Säteilyturvakeskus on päinvastoin WHO:n luokittelun jälkeenkin sallinut esimerkiksi lasten säteilyaltistuksen kasvun. Myös muualla yhteiskunnassa niin langattoman teknologian käyttäjien kuin passiivinen altistuskin on jatkuvasti STUKin siunauksella kasvanut.

Jos ja kun saadaan kiistatonta näyttöä langattoman teknologian terveyshaitoista, viranomaiset ja laitevalmistajat voivat nähdäkseni joutua oikeudelliseen vastuuseen varovaisuusperiaatteen ja kansalaisten suojaamisen laiminlyömisestä. Jo tällä hetkellä Yhdysvalloissa on vireillä oikeuskanteita laitevalmistajia vastaan. On mahdollista, että myös Suomessa tullaan nostamaan vastaavia kanteita.

On syytä huomauttaa, että WHO:n syöpävaarallisuusluokittelu ei koske vain kännyköitä vaan kaikkea radiotaajuista säteilyä. Siten myös esimerkiksi tukiasemien ja WLAN-reitittimien radiotaajuinen säteily on potentiaalisesti syöpää aiheuttavaa. Niiden säteily joka tapauksessa lisää merkittävästi koko kehon vuorokautista säteilyaltistusta – altistummehan matkapuhelintukiasemien säteilylle viikon jokaisena päivänä ja tuntina, 24/7.

On kausaalista näyttöä siitä, että kännykät aiheuttavat aivosyöpää

Lennart Hardell julkaisi viime vuonna tutkijakollegansa Michael Carlbergin kanssa tieteellisen artikkelin. Sen mukaan on olemassa kausaalista näyttöä (eli näyttöä syy-seuraussuhteesta), että langattomien puhelimien ja kännyköiden pitkäaikainen käyttö aiheuttaa aivosyöpää. He käyttivät arviossaan tiedemaailmassa arvostettua Bradford Hillin kriteeristöä. Sen perusteella he kykenivät osoittamaan, että langattomien puhelimien ja kännyköiden radiotaajuinen säteily tulisi luokitella luokan 1 karsinogeeniksi eli varmasti syöpää aiheuttavaksi (Hardell 2013).

Hardellin ja Carlbergin artikkelin jälkeen näyttöä on edelleen vahvistanut varsinkin edelle selostettu ranskalainen CERENAT-tutkimus sekä Hardellin tutkimusryhmän havainto, että vaikeimmista aivosyövistä selviävät heikommin kännykkäsäteilylle pisimpään altistuneet (Carlberg 2014).

Miten syöpää aiheuttava vaikutus selittyy?

Kännykän aivosyöpää ja mahdollisesti myös muita syöpiä aiheuttava vaikutus johtuu mahdollisesti siitä, että kännyköiden ja muiden langattomien laitteiden radiotaajuinen säteily aiheuttaa soluissa oksidatiivista stressiä. Se edelleen aiheuttaa DNA:n pilkkoutumista sekä niiden korjausten viivästymistä. Erityisesti DNA:n pilkkoutumisten korjausmekanismien viivästymistä kantasoluissa pidetään varsin uskottavana selityksenä kännyköiden syöpää aiheuttavalle vaikutukselle (Markovà 2010).

Lankapuhelin työssä

Työssä tulisi voida käyttää lankapuhelinta mm. stressin ja aivokasvainriskin vähentämiseksi.

Aivosyövät vain jäävuoren huippu

Tulisi ymmärtää, että kännykkäsäteilyn aiheuttaessa aivosyöpää se samalla implikoi haitallisuutta soluille ja kudoksille. Ei ole uskottavaa, että pitkäaikainen kännykän käyttö aiheuttaisi vain aivosyöpää mutta ei muita haittoja. Monet tutkijat näkevätkin aivosyövät vain dramaattisimpana mutta ei suinkaan ainoana ilmentymä langattoman teknologian biologisesta haitallisuudesta:

“Huomautamme, että aivosyöpä on tunnettu ‘jäävuoren huippu’; muussakin kehossa nähdään vaikutuksia ja muutakin kuin syöpää.” (Davis 2013).

Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että pitkäaikainen altistus kännyköiden ja esimerkiksi WLAN-verkkojen säteilylle voi lisätä neurologisten sairauksien riskiä. Esimerkiksi autismin kasvun yhdeksi syyksi epäillään radiotaajuisen säteilyn lisääntymistä. Dementioihin ja Parkinsonin tautiin saatetaan sairastua aiempaa aikaisemmin, koska langattoman teknologian radiotaajuinen säteily on haitallista hermosoluille (Xu 2010).

Samanaikaisesti väestön radiotaajuisen säteilyaltistuksen kasvaessa myös sähköherkkyyden on havaittu lisääntyneen, ja se tulee vaivaamaan yhä suurempaa osaa väestöstä, ellei suuntaa muuteta (Genuis 2012).

Ns. terveysteknologia

Nykyään puhutaan paljon terveysteknologiasta eli älypuhelinten ja muiden langattomien laitteiden käytöstä terveydenhuollon apuna. Mediakriittisesti on paikallaan huomauttaa, että näiden tuotteiden kehittäminen on täysin bisnesvetoista. Se aiheuttaa vääristymistä innovaatiotyössä sekä kuvailtaessa uusia tuotteita niin rahoittajille, päättäjille kuin tiedotusvälineillekin.

Terveysteknologian kehittämistä motivoi ennen kaikkea niitä kehittävien yritysten pyrkimys voittoon. Hyötyjä etsitään ottamatta huomioon langattoman teknologian sähkömagneettisen säteilyn haittoja. Monet kehitystyöhön osallistuvat insinöörit eivät edes tiedä näistä haitoista, koska niistä ei puhuta koulutuksessa. Se puolestaan johtaa siihen, että kansalaiset ja päättäjät saavat terveysteknologiasta täysin vääristyneen, yksipuolisesti hypettävän kuvan. Siinä kuvassa ei haitoista tai riskeistä puhuta.

Langattoman teknologian radiotaajuisen säteilyn käytön haitat tulisi ottaa täysimääräisesti huomioon myös terveydenhuollossa. Jos niin tehtäisiin, terveydenhuollossa painotettaisiin enemmän todellista henkilökohtaista kohtaamista ja kuuntelemista kylmien ja persoonattomien laitteiden sijaan.

Jos kuvittelemme itsemme yksin asuvan sairaan vanhuksen asemaan, harva meistä kaipaa persoonatonta teknologian välityksellä annettua hoitoa. Useimmat meistä haluaisivat potilaana tavata oikean ihmisen. Haluamme lämmintä, läsnäolevaa ja aidosti kuuntelevaa hoitoa.

Vaikka laskennallisesti näyttäisi lyhyellä aikavälillä siltä, että ’älykkään’ terveysteknologian käyttöön perustuva etähoito toisi säästöjä, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna voi olla inhimillisen kosketuksen puutteen vuoksi päinvastoin. Henkilökohtainen kotihoito todennäköisesti auttaa monia vanhuksia selviytymään kotona pidempään.

Terveysnäkökulma unohtunut viestintäteknologiassa

Suomessa on tehty se virhe, että tärkeää terveysnäkökulmaa ei ole otettu huomioon viestintäteknologian ratkaisuissa. Niissä on edetty liikaa markkinavetoisesti, yritysten ehdoilla. Terveydelle parhaiden langallisten yhteyksien säilyttämisestä ei ole huolehdittu.

Lankapuhelimia ei ole saatavissa enää kaikkialle ja kouluissa käytetään usein langattomia Internet-yhteyksiä. Se, että tällainen on päästetty tapahtumaan, kertoo asiaa valmistelleiden virkamiesten ja poliittisten päättäjien helposta ohjailtavuudesta.

Poliitikot ovat naiivisti luottaneet Säteilyturvakeskukseen, joka pitää kiinni tieteellisesti vanhentuneista säteilyn raja-arvoista ja laiminlyö väestön suojaamisen. STUK on varovaisuusperiaatteesta piittaamatta sallinut väestön säteilyaltistuksen kasvattamisen. Se on näyttänyt vihreää valoa kaikille uusille säteilyaltistusta lisääville teknologiaratkaisuille.

Joissain maissa poliitikot ovat havahtuneet väestön suojelemisen ja varovaisuusperiaatteen toteuttamisen tarpeeseen. Esimerkiksi Ranskassa on lainsäädännöllä päätetty esimerkiksi suosia kouluissa langallisia yhteyksiä langattomien sijaan. Belgiassa on kielletty kännyköiden myynti ja markkinointi alle 7-vuotiaille. Kalifornian Berkeleyn kaupungissa on hyväksytty aloite, joka velvoittaa kännyköiden myyjiä kertomaan kännyköiden säteilyn terveysriskeistä.

Poliittisten päättäjien tulisi Suomessa seurata näitä muiden maiden valistuneita esimerkkejä.

Päättäjien tulee myös huolehtia siitä, että lankapuhelinyhteydet ja nopeat langalliset Internet-yhteydet ovat edullisesti saatavilla koko maassa. Valokuitu tulee vetää langallisena loppukäyttäjälle saakka. Vain siten saavutetaan terveyshyöty.

Mitä jokainen voi tehdä altistuksen vähentämiseksi
  • Altistuksen vähentämiseksi paras ratkaisu on aina langallisten ratkaisujen, kuten lankapuhelimen ja langallisen Internet-yhteyden käyttö.
  • Jos joudutaan käyttämään WLAN-reititintä, yhteys kannattaa sulkea aina, kun sitä ei tarvita. Reitittimet säteilevät myös silloin, kun niitä ei käytetä. Erityisen tärkeää on sulkea reititin yöksi.
  • Kännykkää ei pitäisi antaa ainakaan pienille lapsille, koska lapsen kehittymässä olevat aivot ovat haavoittuvaisempia kuin aikuisten. Lasten päähän myös absorboituu enemmän säteilyä (Gandhi 2012).
  • Jos elämänolosuhteet ovat kuitenkin sellaiset, että kännykkä tuntuu aivan välttämättömältä lapselle, riskien vähentämiseksi kannattaa hankkia 2G-puhelin ja sen lisäksi lasta on hyvä neuvoa tekstaamisen suosimiseen. Kännykkäpuheluiden määrä tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä ja ne tulisi puhua aina handsfreetä tai kaiutintoimintoa käyttäen.
  • Myös aikuisten on suositeltavaa käyttää kännykällä puhuessaan aina handsfreetä tai kaiutintoimintoa.
  • Monissa ns. älypuhelimissa ja tableteissa langattomat verkot ovat oletusarvoisesti päällä. Edes lentotilaan asettaminen ei välttämättä sulje kaikkia verkkoja vaan ne pitää sulkea erikseen puhelimen valikosta.
  • Kännykkää ei pitäisi öisin pitää lähellä päätä eikä varsinkaan tyynyn alla. Herättämiseen kannattaa käyttää mieluummin herätyskelloa kuin kännykkää.
  • Kännykän hyvä säilytyspaikka ei ole housun tasku tai rintaliivit, koska kännykän radiotaajuinen säteily on haitallista spermalle ja saattaa myös aiheuttaa rintasyöpää (Adams 2014, West 2013).
Kirjallisuutta kiinnostuneille

Kännykän käytön ja yleensäkin langattoman teknologian käytön haitoista kiinnostuneille suosittelen Erja Tammisen toimittamaa kirjaa Langaton teknologia ja terveys (Erja Tamminen Ay 2011), joka on painavaa asiaa. Helppolukuisessa tohtori Devra Davisin teoksessa Pätkii (Green Spot 2011) kirjoitetaan puolestaan laajalti siitä, miten matkapuhelinteollisuus on häirinnyt tutkijoiden työtä.

Lopuksi

Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n raportissa Late Lessons from Early Warnings on tarkasteltu, miten moderneissa yhteiskunnissa on reagoitu ympäristöuhkiin. Yhteistä suhtautumiselle on ollut, että varovaisuusperiaatteesta ei ole yleensä välitetty.

Tyypillistä on, että ympäristöuhkiin reagoidaan yhteiskunnissa viiveellä vasta sen jälkeen, kun jotain vakavaa haittaa on aiheutunut jo pidemmän aikaa. Näin on tapahtunut esimerkiksi tupakan ja asbestin kohdalla. Kesti pitkään ennen kuin saatiin vahvistus niiden haitallisuudesta vaikka viitteitä oli saatu jo vuosikymmeniä aiemmin.

EEA:n kanta on se, että aiemmista suhtautumistavoista ja virheistä pitäisi ottaa oppia. Varman tieteellisen näytön odottamisella on ollut kohtuuton inhimillinen hinta: joukoittain ihmisiä on sairastunut ja kuollut turhaan. Kiistatonta näyttöä syy-seuraussuhteesta ei pitäisi sen vuoksi jäädä odottamaan vaan tulisi reagoida varhaisiin varoitussignaaleihin.

EEA on jo vuosien ajan suositellut varovaisuusperiaatetta myös suhteessa langattomien laitteiden radiotaajuiseen säteilyyn. Altistumista pitäisi siis vähentää. Valitettavasti hallitukset ja päättäjät eivät kuuntele EEA:ta, vaikka se on riippumaton ja asiallista tietoa tuottava Euroopan Unionin erillisvirasto – ei mikään äärimmäinen aktivistijärjestö.

Langattoman teknologian haittoja voi olla vaikeaa osoittaa lyhyellä aikavälillä mutta pitkään jatkuvan säteilyaltistuksen terveyshaitat voivat olla merkittäviä.

Kirjoitusta päivitetty viitteiden osalta 21.2.2017.

Viitteet:

Adams JA, et al. Effect of mobile telephones on sperm quality: a systematic review and meta-analysis. Environ Int. 2014 Sep;70:106-12.

Baan R, et al. Carcinogenicity of radiofrequency electromagnetic fields. Lancet Oncol. 2011 Jul;12(7):624-6.

Benson VS, et al. Mobile phone use and risk of brain neoplasms and other cancers: prospective study. Int J Epidemiol. 2013 Jun;42(3):792-802.

Coureau G, et al. Mobile phone use and brain tu mours in the CERENAT case-control study. Occup Environ Med. 2014 Jul;71(7):514-22.

Carlberg M, Hardell L. Decreased survival of glioma patients with astrocytoma grade IV (glioblastoma multiforme) associated with long-term use of mobile and cordless phones. Int J Environ Res Public Health. 2014 Oct 16;11(10):10790-805.

Davis DL, et al. Swedish review strengthens grounds for concluding that radiation from cellular and cordless phones is a probable human carcinogen. Pathophysiology. 2013 Apr;20(2):123-9.

Hardell L, Carlberg M. Mobile phone and cordless phone use and the risk for glioma – Analysis of pooled case-control studies in Sweden, 1997–2003 and 2007–2009. Pathophysiology. 2014 Oct 28.

Hardell L, et al. Pooled analysis of case-control studies on acoustic neuroma diagnosed 1997-2003 and 2007-2009 and use of mobile and cordless phones. Int J Oncol. 2013 Oct;43(4):1036-44.

Hardell L, et al. Re-analysis of risk for glioma in relation to mobile telephone use: comparison with the results of the Interphone international case-control study. Int J Epidemiol. 2011 Aug;40(4):1126-8.

Hardell L, Carlberg M. Using the Hill viewpoints from 1965 for evaluating strengths of evidence of the risk for brain tumors associated with use of mobile and cordless phones. Rev Environ Health. 2013;28(2-3):97-106.

Hilly O, et al. Effect of non-ionizing electromagnetic radiation at mobile phone frequency on human thyroid cells. Abstract from the World Thyroid Cancer Congress in Toronto 2013.

IARC classifies radiofrequency electromagnetic fields as possibly carcinogenic to humans. IARC. Press Release N° 208. 31 May 2011.

Interphone Study Group. Brain tumour risk in relation to mobile telephone use: results of the INTERPHONE international case-control study. Int J Epidemiol 2010;39:675–94.

Markovà E, et al. Microwaves from Mobile Phones Inhibit 53BP1 Focus Formation in Human Stem Cells Stronger than in Differentiated Cells: Possible Mechanistic Link to Cancer Risk. Environ Health Perspect. 2010 Mar;118(3):394-9.

Late lessons from early warnings: science, precaution, innovation. EEA (European Environment Agency). EEA Report No 1/2013.

Leszczynski D. Implications of IARC classification that are not spoken aloud. The Washington Times Communities. August 2, 2012.

Levis AG, et al. Mobile phones and head tumours. The discrepancies in cause-effect relationships in the epidemiological studies – how do they arise? Environ Health. 2011 Jun 17;10:59.

Lönn S, et al. Mobile phone use and the risk of acoustic neuroma. Epidemiology. 2004 Nov;15(6):653-9.

Pall ML. Electromagnetic fields act via activation of voltage-gated calcium channels to produce beneficial or adverse effects. J Cell Mol Med. 2013 Aug;17(8):958-65.

Prasad M, et al. Mobile phone use and risk of brain tumours: a systematic review of association between study quality, source of funding, and research outcomes. Neurol Sci. 2017 Feb 17. doi: 10.1007/s10072-017-2850-8.

Sharp increase in patients treated for brain tumors with unclear diagnosis in Sweden. Strålskyddsstiftelsen, 15 November 2014.

Söderqvist F, et al. Review of four publications on the Danish cohort study on mobile phone subscribers and risk of brain tumors. Rev Environ Health. 2012;27(1):51-8.

Kategoriassa: Teknologia Avainsanoilla: Aivokasvainriski, Gliooma, Kännykkäsäteily, Sähkömagneettiset kentät

Kommentit

  1. Jorma Sonninen sanoo

    marraskuu 26, 2014 : 16:27

    Gliooman riski on luokkaa 0,00004. Tämän kolminkertaistuminen tarkoittaisi, että gliooman riski olisi n. 0,00012.

    Vastaa
  2. Jorma Sonninen sanoo

    marraskuu 26, 2014 : 16:29

    “Jos joudutaan käyttämään WLAN-reititintä, yhteys kannattaa sulkea aina, kun sitä ei tarvita. Reitittimet säteilevät myös silloin, kun niitä ei käytetä. Erityisen tärkeää on sulkea reititin yöksi.”

    Kuinka paljon WLAN-reittitimet säteilevät ja millainen riski niiden säteily on? Mitä tutkimuksia aiheesta on olemassa? Miksi on erityisen tärkeää sulkea se yöksi?

    Vastaa
    • Riitta Koskinen sanoo

      tammikuu 7, 2015 : 11:34

      Esimerkiksi Atasoyn tutkimuksissa tavallinen WiFi säteily muodosti rottien kiveksiin DNA-vaurioista kertovia aineita. Siittiöt eivät kykene korjaamaan DNA-vaurioita.

      Olen mitannut 1000-6000 mikroW/m2 WLAN:in ja WiFin lähellä Cornet-mittarilla. Suomen enimmäisarvo on 10 000 000 mikroW/m2 (3G-järjestelmälle) ja Itävallan lääkäriliitto suosittelee, että oleskelutiloissa ei saisi ylittyä 10 mikroW/m2.

      Vastaa
      • Juhana Harju sanoo

        tammikuu 7, 2015 : 11:56

        Säteilyturvakeskuksn Suomessa käyttämät raja-arvot eivät perustu biologisten vaikutusten huomioimiseen vaan lämpoävaikutusteoriaan eli olettamukseen, että radiotaajuinen säteily olisi haitallista vain, jos kudokset lämpenevät. Se olettamus on tieteellisesti vanhentunut, sillä biologisia, lämpövaikutuksesta riippumattomia vaikutuksia elävään kudokseen ja soluihin on todettu paljon alemmilla säteilytasoilla. Siksi Itävallan lääkäriliiton sähköherkille suosittelemat sekä BioInitiative-tiedemisryhmän suositukset ovat päteviä.

        Vastaa
  3. Juhana Harju sanoo

    marraskuu 26, 2014 : 16:58

    Aivokasvaimet ovat tosiaan melko harvinainen sairausryhmä. Numeroilla leikkimisen sijaan tulisi puhua riskistä sairastua aivokasvaimeen esimerkiksi omana elinaikanaan. Suhteellisen luotettavien nettilähteiden mukaan absoluuttinen riski oli noin 0,6 prosenttia vuosituhannen vaihteessa. Referoimani tutkimukset viittaavat siihen, että riski tulisi ainakin nelinkertaistumaan. Sen jälkeen aivokasvaimet olisivat joidenkin arvioiden mukaan jo 10 yleisimmän syövän joukossa.

    Tohtori Devra Davisin ym. tässä tieteellisessä artikkelissa kannetaan huolta siitä, että rahat aivokasvainten hoitamiseen tulevat loppumaan. Aivokasvaimet tuleekin nähdä myös terveydenhuollon kustannuskysymyksenä. Kannattaa myös miettiä, miltä tuntuisi, jos terveydenhuollossa sanottaisiin, että meillä ei ole varaa hoitaa sinua, koska aivokasvainten hoito on niin kallista.

    Vaikuttaa myös siltä, että sinulta jäi huomaamatta jotain aivan olennaista kirjoituksessani. Kirjoitin nimittäin, että aivokasvaimet tulee nähdä jäävuoren huippuna. Se, että aivokasvaimia syntyy kännykkäsäteilyn seurauksena, implikoi biologista haitallisuutta. Laaja joukko tutkimuksia osoittaa radiotaajuisen säteilyn biologista ja terveydellistä haitallisuutta.

    Vastaa
  4. Juhana Harju sanoo

    marraskuu 26, 2014 : 20:52

    Jorma, WLAN-reitittimien säteilyn tai vastaavan taajuuksisen (2,45 GHz) radiotaajuisen säteilyn haitoista on kohtalaisen paljon tutkimusnäyttöä. Voit halutessasi tutustua seuraaviin lähteisiin:

    Ahonen M, et al. Mobile Learning and Health-Risk Management of Pulsed Microwave Technologies. mLearn, volume 955 of CEUR Workshop Proceedings, page 134-139. CEUR-WS.org, (2012).

    Atasoy HI, et al. Immunohistopathologic demonstration of deleterious effects on growing rat testes of radiofrequency waves emitted from conventional Wi-Fi devices. J Pediatr Urol. 2012 Mar 30.

    Avendaño C, et al. Use of laptop computers connected to internet through Wi-Fi decreases human sperm motility and increases sperm DNA fragmentation. Fertil Steril. 2012 Jan;97(1):39-45.e2.

    Havas MM, et al. Provocation study using heart rate variability shows microwave radiation from 2.4 GHz cordless phone affects autonomic nervous system. Eur J Oncol Library 2010 Oct; 5:273-300.

    Havas M, et al. Replication of heart rate variability provocation study with 2.4-GHz cordless phone confirms original findings. Electromagn Biol Med. 2013 Jun;32(2):253-66.

    IARC classifies radiofrequency electromagnetic field as possibly carcinogenic for humans. International Agency for Reasearch on Cancer. WHO, Press Release N° 208, 31 May 2011.

    Kesari KK, et al. Mutagenic response of 2.45 GHz radiation exposure on rat brain. Int J Radiat Biol. 2010 Apr;86(4):334-43.

    Lai H, et al. Single- and double-strand DNA breaks in rat brain cells after acute exposure to radiofrequency electromagnetic radiation. Int J Radiat Biol. 1996 Apr;69(4):513-21.

    Lee S, et al. 2.45 GHz radiofrequency fields alter gene expression in cultured human cells. FEBS Letters 579 (2005) 4829–4836.

    Maganioti AE, et al. Wi-Fi electromagnetic fields exert gender related alterations on EEG. 6th International Workshop on Biological Effects of Electromagnetic fields, 2010.

    Markov M, et al. Wi-Fi technology – an uncontrolled global experiment on the health of mankind. Electromagn Biol Med. 2013 Jun;32(2):200-8.

    Oksay T, et al. Protective effects of melatonin against oxidative injury in rat testis induced by wireless (2.45 GHz) devices. Andrologia. 2012 Nov 12.

    Ondes électromagnétiques: le principe de précaution bientôt dans les écoles. Le Parisien, 19.3.2013.

    Papageorgiou CC, et al. Effects of wi-fi signals on the p300 component of event-related potentials during an auditory hayling task. J Integr Neurosci. 2011 Jun;10(2):189-202.

    Ruediger HW. Genotoxic effects of radiofrequency electromagnetic fields. Pathophysiology. 2009 Aug;16(2-3):89-102.

    Vastaa
  5. Eva Jansson sanoo

    marraskuu 26, 2014 : 23:27

    Miksei Jorma Sonninen ole perhtynyt Juhana Harjun viittaamiin tutkimuksiin vaan kyselee epäoleellisia asioita? Kännykän käytön haitallisuus on todettu jo niin monissa tutkimuksissa ettei siitä ole epäilystä.

    Miksi wlan pitäisi sulkea? Miksi se pitäisi heittää roskiin? Miksi edes käyttää langatonta teknologiaa kun se on jo haitalliseksi todettu? Euroopan neuvosto suosittaa käyttämään kouluissa aina lankatekniikkaa. Kuka antaa lapselleen langatonta teknologiaa, kun jo tutkimus osoittaa sen haitalliseksi? Kannattaisi ensin lukea Harjun oheistamat nettiviitteet arvostetuihin tutkimuksiin.

    FM Eva Jansson
    langattomasta teknologiasta sairastunut

    Vastaa
    • Juniperina sanoo

      marraskuu 28, 2014 : 09:18

      Monilla paikkakunnilla Suomessa ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin – langaton puhelin ja nettiyhteys. Ei ole muita vaihtoehtoja! 🙁

      Vastaa
      • Juhana Harju sanoo

        marraskuu 28, 2014 : 09:33

        Taantuva kehitys johtuu ennen kaikkea siitä, että eduskunta ja hallitus eivät ole taanneet langallisten puhelinyhteyksien säilymistä.

        Jos lankapuhelinta ei ole enää saatavissa, seuraavaksi paras vaihtoehto on nettipuhelin.

        Vastaa
  6. Juhani Knuuti sanoo

    marraskuu 27, 2014 : 14:47

    En ole aikaisemmin perehtynyt kännykkäsäteilyn tutkimuksiin mutta jonkin verran tehnyt työtä ionisoivan säteilyn riskien kanssa. Riskitutkimuksissa on usein haasteita, joita on vaikea välttää: 1) aineisto on historiallista eikä perustu valitun väestön seurantaan, 2) koska riski on hyvin pieni, seurattavien määrän tulisi olla kymmeniä ellei satoja tuhansia henkilöitä, 3) sekoittavia tekijöitä on valtavasti ja ne pitäisi voida eliminoida 4) seuranta-ajan tulisi olla pääsääntöisesti yli 10 vuotta, 5) pitäisi olla biologinen mekanismi.

    Katsoin blogisi viitteitä ja kännykkätutkimuksissa nämä edellytykset hyvin harvoin toteutuvat ja niiden lisäksi mm. 1) kännykän käyttömäärät perustuvat muisteloihin vuosien taakse eikä mitattuun määrään 2) moni tutkimus on tapaus-verrokki-tyyppinen eli muutamalta sadalta aivokasvaimen saaneilta (tai heidän omaisiltaan) kysytään heidän kännykän käytöstään ja samaa kysytään vastaavantyyppiseltä muulta väestöltä. Jos aivokasvainpotilaat kertovat suuremmasta käytöstä, tästä päätellään että kännykkä olisi kasvaimen aiheuttaja.

    Blogisi viitteissä sanotaan, että kännykän aiheuttama riskin kasvu olisi 2-4 kertainen. Tällainen riskin kasvu tulisi kyllä näkyä jo väestössä. 80-luvulta kännykän käyttö on kasvanut 0%:sta lähes 100%:iin, joten altistuksen muutoksen pitäisi kyllä riittää, jos se on merkittävää.

    Pohjoismaisessa tutkimuksessa mitään merkkejä aivokasvainten lisääntymisestä ei löydetty. Kirjoittajat toteavat: ”We detected no upward turn in the time trends of glioma incidence rates in the Nordic countries during 1979–2008… These analyses are based on the entire adult population of Denmark, Finland, Norway, and Sweden (17 million people) and are strengthened by the comprehensive high-quality cancer registration in these countries. If mobile phone use causes brain tumors, the change in prevalence of use from zero to nearly 100% over a 20-year period would eventually influence the incidence rates of these tumors.” (Deltour I, et al. Mobile phone use and incidence of glioma in the Nordic countries 1979-2008: consistency check. Epidemiology. 2012 Mar;23(2):301-7. )

    Tämän pohdinnan jälkeen en voi muuta kuin olla eri mieltä blogisi väittämien kanssa. Jos riski on olemassa se, on niin pieni, että sillä ei ole merkitystä suhteutettuna muihin elämiseen liittyviin riskeihin.

    Vastaa
    • Juhana Harju sanoo

      marraskuu 28, 2014 : 11:56

      Kommenttisi alun argumentointi käsitteli väestötutkimusten yleisiä ongelmia.

      Mainitsemasi kohdan 2 kokovaatimus liittyy kohorttitutkimuksiin. Sen sijaan tapaus-verrokkitutkimuksissa, jotka ovat hyviä harvinaisten sairauksien riskin tutkimiseen, aineiston ei tarvitse olla yhtä suuri. Esim. palkittu amerikkalainen epidemiologi Devra Davis on sitä mieltä, että tapaus-verrokkitutkimukset sopivat paremmin aivokasvainriskin tutkimiseen kuin kohorttitutkimukset, vaikka yleisesti ottaen jälkimmäiset ovatkin luotettavampia.

      Mainitset kohdassa 3 sekoittavat tekijät mutta kuitenkin tukeudut väestötilastoihin, joissa sekoittavia tekijöitä ei ole poistettu lukuun ottamatta ikävakiointia.

      Pitkää seuranta-aikaa (kohta 4) pidän itsekin tärkeänä, ja sen vuoksi pidän Hardellin tutkimusryhmän tutkimuksia luotettavimpina. Viimeisimmässä Hardellin tutkimusryhmän tutkimuksessa seuranta-aika oli jopa 28 vuotta ja siinä tutkimuksessa siis nähtiin selvää riskin kasvua, kuten kirjoituksessani kerroin.

      Peräät (kohta 5) biologista mekanismia. Kerroin biologiseksi mekanismiksi sen, että kännyköiden radiotaajuinen säteily viivästyttää DNA:n pilkkoutumisten korjausmekanismeja. Tätä ei ole todistettu aivokasvainriskin syyksi mutta tutkijat pitävät sitä varsin mahdollisena, ellei todennäköisenä, selityksenä.

      Kannattaa kuitenkin huomata, että varovaisuusperiaatteen toteuttamiseksi biologisen mekanismin tunteminen ei ole välttämätöntä. Kontrolloituja tutkimuksia kehittänyt Bradford Hill ei olisi hyväksynyt ajatusta.

      Emme voi tehdä ihmisillä kontrolloituja tutkimuksia, joissa tutkittaisiin sitä, aiheuttavatko kännykät aivosyöpää. Tuskin on edes tarpeen sanoa ääneen, että se olisi epäeettistä. Siksi täytyy käytännössä tukeutua väestötutkimuksiin.

      Olet kovasti yrittänyt yrittää osoittaa blogikirjoitukseni tutkimusten tuloksia vääräksi tukeutumalla aivokasvainten esiintyvyyttä koskevaan näyttöön, rekisteritietoihin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää näytönastehierarkiaa.

      Et voi pelkillä ekologisilla esiintyvyys- tai ilmaantuvuustiedoilla (alemman tasoinen näyttö) osoittaa vääräksi ylemmän tasoista (laadukkaat väestötutkimukset) näyttöä. Jos pelkät esiintyvyys- ja ilmaantuvuustilastot riittäisivät kertomaan jonkin yksittäisen tekijän muodostamasta riskistä, väestötutkimuksia ei lainkaan tarvittaisi.

      Aivokasvainriskiin vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät, kuten esimerkiksi lapsuudenaikaiset tietokonetomografiat, joiden ottamista on pyritty riskin vuoksi vähentämään, sekä hammasröntgenit, joiden säteilyteho on paljon pienempi kuin se oli aiemmin. Koska tällaisia sekoittavia tekijöitä on paljon, et voi päätellä kännykän käytön aiheuttamaa riskiä vain rekisteritietojen pohjalta.

      Pohjoismaiset syöpärekisterit eivät ole niin luotettavia kuin luulet. Esimerkiksi Ruotsissa “tuntemattomasta syystä” aiheutuneet aivokasvaimet ovat lisääntyneet selvästi, kuten tässä kirjoituksessa kerrotaan.

      Myös esimerkiksi Tanskassa ja Yhdysvalloissa aivokasvainten määrä on syöpärekistereissä kasvanut. Tanskan tietoja tässä.

      Myös Suomessa aivojen ja hermoston syöpien ikävakioidussakin esiintyvyydessä nähdään pientä kasvua NORDCAN-syöpärekisterin mukaan.

      Lisäksi on syytä ottaa huomioon syöpien pitkä latenssiaika. Tupakan keuhkosyöpää aiheuttava vaikutus näkyy vasta noin 30 vuotta tupakoinnin aloittamisen jälkeen. Hiroshiman jälkeen kesti hieman yli 40 vuotta ennen kuin syöpäriskin kasvua havaittiin. Huolestuttavaa on, että kännyköillä riskin kasvua nähdään paljon aiemmin – mutta riittävä latenssiaika tulee silti sallia.

      Suurin osa suomalaisista on käyttänyt kännyköitä vasta vuosituhannen vaihteesta alkaen ja alkuvaiheessa puheluiden kestot ja määrät olivat vähäisiä, koska ihmisillä oli silloin myös lankapuhelimet.

      Pidän edelleen kiinni siitä, että paras keino selvittää syöpäriskiä ovat laadukkaat väestötutkimukset. Sen lisäksi on hyvä saada lisää näyttöä kokeellisista tutkimuksista. Näyttöä on kuitenkin jo nyt riittävästi varovaisuusperiaatteen toteuttamiseksi ja säteilyaltistuksen vähentämiseksi.

      Vastaa
  7. Simo sanoo

    marraskuu 27, 2014 : 21:43

    On kyllä käsittämätöntä miksi tähän ei puututa yleisesti, vaikka mahdolliset haitat on ollut tiedossa jo jonkin aikaa.

    Toki on järkevää vähentää omaa altistusta mainitsemillasi tavoilla, mutta ei oman wifi-yhteyden sulkeminen puhelimesta tai modeemista juurikaan lohduta, jos istut päivät pitkät koulussa, jossa 300 oppilaalla on yhtä aikaa mobiilidata päällä.. myös kerrostalloissa useimmilla alkaa olemaan oma langaton nettiyhteys, jota ei tietenkään kukaan sammuta öisin.

    Olen katsellut tuollasia zyxelin powerline ethernet adaptereita, jotka yhdistetään nettijohdolla modeemiin ja pistorasiaan. En saanut täysin varmaa käsitystä siitä, että käyttävätkö nuo langatonta teknologiaa hyväksi esimerkiksi säteilelemällä adaptereiden kesken. Onko sulla enemmän tietoa tästä?

    Vastaa
  8. Juhana Harju sanoo

    marraskuu 27, 2014 : 22:03

    Hei Simo,

    Olen samaa mieltä tilanteen hankaluudesta. Teknologiaa on kehitetty pelkästään euron kuvat silmissä eikä biologisia ja terveydellisiä haittoja ole otettu huomioon. Ne on torjuttu bisnestä uhkaavina. Näin toimitaan jatkuvasti. Myös teknologiaa koskevia päätöksiä tekevät johtavat poliitikot sulkevat korvansa kaikilta varoituksilta, nykyinen opetusministeri mukaan lukien.

    En tunne tuota laitetta. Ehdotan, että varmistat asian esimerkiksi ZyXELiltä ja selität, että haluat laitteen, jossa ei ole mitään langattomia ominaisuuksia. ZyXELillä on suomenkieliset sivut.

    Vastaa
  9. Simo sanoo

    marraskuu 28, 2014 : 06:54

    Tokihan sitä voisi yrittää lähestyä korkeampia tahoja esimerkiksi tuktimuksiin vedoten. Ainakin jos ammattinimike olisi oikeanlainen. Adressi voisi olla hieman kaukaa hauettu vielä, mutta tulevaisuudessa sekin voisi toimia, kun asia alkaa nähdä päivänvaloa. Jo se olisi voitto, että saataisiin kouluissa vähennettyä langatonta teknologiaa.

    Zyxeliin otin aiemmim yhteyttä, mutta vastausta ei ole kuulunut. Pitänee selvitellä lisää muilla kielillä.

    Vastaa
  10. Susanna sanoo

    marraskuu 28, 2014 : 15:07

    Matkapuhelinverkon tukiasemien yhteys sairauksiin

    Lähde Uusi Suomi/Teemu J. Kammonen 25.7.2011

    “Tutkijoiden mukaan alle 500 metrin päässä tukiasemista asuvilla on noin seitsenkertainen kuolleisuus syöpäkasvaimiin kuin verrokkiryhmällä.
    Brasilialaistutkimus on tilastollinen tutkimus, joka toteutettiin vuosien 1996 ja 2006 välillä.
    Tutkijat vertasivat keskenään Minas Geraisin osavaltiossa terveystietojen todettuja syöpäkasvaimia, paikallisen teleoperaattorin tukiasemien sijaintia ja kunnallisia osoitetietoja.
    Kävi ilmi, että alle 500 metrin päässä matkapuhelinverkon tukiasemista asuvalla väestöllä kuolleisuus syöpäkasvaimiin oli noin 35 henkeä 10 000 asukasta kohden.
    Kauempana asuvilla kuolleisuus oli suurimmillaankin vain noin 5 henkeä 10 000 asukasta kohden.
    Kaikissa tutkimuskohteissa tukiasemien lähettämä radiosäteily oli alle Brasilian lain määräämän ja kansainvälisten standardien.
    Tutkijat totesivat vielä, että lähinnä mastoja asuvat sairastuivat todennäköisimmin kuolettavaan syöpäkasvaimeen. Tutkimuksen epäkohta oli se, ettei se mitannut väestön varsinaista altistumista tukiasemien säteilylle, vaan yhteys on tilastollinen.”
    -Parikymmentä vuotta sitten tupakan ja keuhkosyövän yhteys oli tupakkatehtaiden mukaan ‘vain’ tilastollinen.
    Tyypillisimmät radiotaajuisen säteilyn aiheuttamat ongelmat: Uniongelmat, masennus, aivotoiminnan häiriöt, lihaskivut, infektiot, iho-ongelmat, sydänongelmat, näkö- ja kuulohäiriöt.
    Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti karsinogeeniseksi.
    4G verkko käyttää kustannussyistä puiden yms. rakenteiden, myös ihmiskehon läpäisevää 800 MHz:n matalaa pulssimaista taajuutta.
    Israelin terveysministeri ei salli 4G:n käyttöönottoa ennen terveysvaikutusten selvittämistä.

    Vastaa
    • Juhana Harju sanoo

      marraskuu 28, 2014 : 19:35

      Hei Susanna,

      Kyseessä on tämä tutkimus. Päinvastoin kuin lainaamassasi lehtijutussa kerrottiin, tutkimuksessa myös mitattiin radiotaajuisen säteilyn tehotiheyksiä. Niiden pohjalta paljastuu, että kyseessä oli teholtaan erittäin voimakas matkapuhelinantenni.

      Myös muualla maailmassa on tavattu syöpäklustereita matkapuhelinmastojen lähiympäristössä.

      Vastaa
  11. Susanna sanoo

    marraskuu 28, 2014 : 18:28

    Yritän saada selville missä Tampereen kouluissa ei ole langatonta nettiyhteyttä,jotta löytäisin työpaikan, missä pääni ei tuntuisi halkeavan. Yrittäessäni löytää tietoa asiasta törmäsin seuraaviin artikkeleihin, joiden lukemista suosittelen.

    http://people.uta.fi/~mikko.p.ahonen/Koulut_langattomat_verkot_ja_terveysriskit-Ahonen.pdf

    http://www.digitoday.fi/mobiili/2007/04/23/langattomat-verkot-vaarantavat-koululaisten-terveyden/20079763/66

    Vastaa
    • Juhana Harju sanoo

      marraskuu 28, 2014 : 19:48

      Toivotaan, että löydät sellaisen työpaikan, jossa käytetään vain langallisia yhteyksiä.

      Myös osa oppilaista kärsii langattomista yhteyksistä. Aina oireita, esimerkiksi päänsärkyä, ei osata yhdistää langattomiin verkkoihin.

      Monet lääkärit vastustavat koulujen langattomia verkkoja. Tunnettu amerikkalainen sydänlääkäri Stephen Sinatra kirjoittaa tässä artikkelissa aiheesta.

      Alla myös video koulujen langattomista verkoista. Se alkaa dramaattisen tyyliin mutta sen ei pidä antaa hämätä, koska sisällöltään video on hyvä ja asiallinen.

      http://youtu.be/KN7VetsCR2I

      Vastaa
  12. Antti sanoo

    marraskuu 28, 2014 : 19:50

    Eikö WiFin kohdalla puhuta kuitenkin huomattavasti pienemmästä lähetystehosta puhelimiin verrattuna? Muistan lukeneeni, että jotakuinkin 20 minuutin kännykäpuhelusta saa lähes saman säteilyannoksen kuin asumisesta vuoden ajan WiFi-tukiaseman kanssa samassa huoneessa. Tähän saa kyllä esittää korjauksen, jos tieto on väärä. Tietenkin WiFin käytön määrä on merkittävässä asemassa myös.

    Vastaa
    • Juhana Harju sanoo

      marraskuu 28, 2014 : 20:06

      Kyllä tuo kuulemasi tieto Wi-Fin säteilytehosta on väärä. YouTubesta löytyy videoita, joissa on näytetty radiotaajuista säteilyä mittaavalla mittarilla, miten voimakkaasti WLAN/Wi-Fi-reititin säteilee. Lisäksi on niin, että jotkut ihmiset saavat oireita juuri WLAN-reitittimien käyttämästä taajuudesta (yleensä 2,45 GHz). WLAN-reitittimen säteilyä ei siis pidä väheksyä.

      Vastaa
  13. Tiina Kallioinen sanoo

    marraskuu 30, 2014 : 10:07

    Loistava artikkeli Juhana !

    Vakuuttavaa tekstiä langattoman säteilyn haitoista.
    On ehdottoman tärkeää, että teollisuus alkaisi investoimaan matkapuhelinten turvallisuuteen ja lainsäädännössä määriteltäisiin tiukasti langattomien verkkojen tukiasemien sijoittamisesta ja ne otettaisiin huomioon kaavoituksessa ja erityisherkkiin kohteisiin, kuten koulut, päiväkodit, leikkipuistot ja sairaalat,niitä ei asennettaisi ja altistettaisi lapsia tai sairaita jatkuvalle säteilylle, josta on olemassa vakuuttavaa todistusaineistoa, jonka perusteella useat maat ovat vähentäneet tukiasemien tehoja ja puuttuneet laitteiden myyntiin lapsille. Lisäksi on tukiasemia poistettu koulujen katoilta (kuten Espanjassa Valladolidissa (Garcia Quintanan koulu); jossa oli koulun läheisen kiinteistön, 42 m koulurakennuksesta, oli 60 tukiasemaa ja lasten sairastuminen syöpään vuoden sisällä ko. koulussa herätti lasten vanhemmat vaatimaan niiden poiskytkemistä.

    Suosittelen myös allekirjoittamaan adressin Tukiasemat julkiseen tietoon.

    Oikeudenkäyntejä on menossa aivokasvaimista useassa maassa matkapuhelinsäteilystä johtuen. Lisäksi useat vakuutusyhtiöt ovat kieltäytyneet vakuuttamasta teollisuutta matkapuhelimiin liittyvistä terveyshaitoista (Swiss Re, Lloyd´s jne.). Mistähän syystä ?

    Tarvitaan hyviä lakeja ja hallintotapaa, jolla voidaan löytää tapoja hallita riskejä, joita langattoman teknologian säteily voi aiheuttaa.

    Vastaa
  14. Simo sanoo

    marraskuu 30, 2014 : 18:40

    Palaan vielä tuohon adapteri asiaan. Eli käytännössä nuo adapterit toimivat niin, että ne lähettävät signaalin sähköverkkoon, jossa se johdetaan toiselle adapterille. Eli langatonta teknologiaa nuon eivät käytä, mutta eikö tuo ole datasähköä? Joskus puhuttiin, että ainakin etäluottavista sähkömittareista olisi haittaa terveydelle. Eli siis käyttävätkö nämä siis käytännössä samanlaista teknologiaa kuin nuo etäluettavat mittarit? Siinä tapauksessahan nämäkään eivät olisi hyvä ratkaisu.

    Vastaa
    • Juhana Harju sanoo

      marraskuu 30, 2014 : 19:16

      Datasähkön ongelmana on tosiaan se, että se tuottaa sähköverkkoon transientteja eli jatkuvia häiriöpiikkejä (tunnetaan myös likaisena sähkönä), jotka myös on yhdistetty terveysongelmiin. Myös PLC-teknologiaa käyttävät etäluettavat sähkömittarit aiheuttavat sähköverkkoon näitä transientteja.

      Esimerkiksi lääkäri Samuel Milham on kirjoittanut tässä kirjassaan likaisen sähkön tuottamista ongelmista. Ollakseen haitatonta terveydelle verkkosähkön tulisi noudattaa säännöllistä sinikäyrää.

      Vastaa
  15. Eva Jansson sanoo

    joulukuu 1, 2014 : 22:40

    Uusimmassa Miljömagasinet-lehdessä on peräti kolme sivua langattoman teknologian haitoista. Suosittelen seuraamaan http://www.vagbrytaren.org sekä tätä Juhana Harjun sivustoa.

    Eva Jansson

    Vastaa
  16. Mara sanoo

    tammikuu 6, 2015 : 23:29

    Hei,

    Sinulla näyttää olevan tällä sivustolla kolme kuvia, joiden copyright on toisten tahojen hallinnassa tai omistuksessa. Sivustosi kuitenkin antaa ymmärtää, että kaikki tekijänoikeudet olisivat: “Copyright © 2015 Suomen Terveysravinto”, koska muuta ei mainita.

    Vastaa
    • Juhana Harju sanoo

      tammikuu 7, 2015 : 10:12

      Tämän Suomen Terveysravinnon blogin kaikkien kuvien käyttöoikeudet on joko ostettu Shutterstockista tai ovat minun (Juhana Harju) kuvaamiani. Jos löydät tästä poikkeuksen, kerro toki minulle.

      Vastaa
  17. Markus sanoo

    helmikuu 15, 2015 : 13:58

    Olisi mielenkiintoista tietää mitä mieltä olet maadoittumisesta ja sen vaikutuksesta säteilyyn. Uskon, että auttaisi monia, jotka sanovat saavansa säteilystä jotain oireita. Minä olen saanut pari kertaa pääkivun pois maadoittumalla työpäivän jälkeen. Olen töissä tietokoneiden parissa (paljon säteilyä) kerrostalossa (jännite-ero maahan kasvaa mitä korkeammalle noustaan).

    Vastaa
    • Juhana Harju sanoo

      helmikuu 15, 2015 : 16:35

      Hei Markus,

      Minulla on se käsitys, että biologisesta maadoittamisesta (erotukseksi sähkölaitteiden maadoittamisesta) ei ole apua langattoman teknologian radiotaajuiseen säteilyyn. Sen sijaan biologinen maadoittaminen purkaa kehoon muodostuvat staattisen sähkön varaukset sekä toimii kehossa antioksidantteina toimivien elektronien lähteenä, kuten tässä katsausartikkelissa kerrotaan.

      Vastaa
  18. Juhana Harju sanoo

    helmikuu 21, 2017 : 09:59

    Uusi systemaattinen katsaus tukee blogikirjoitukseni johtopäätöksiä.
    Systemaattisessa katsauksessa havaittiin, että pitkäaikainen kännykänkäyttö lisää aivokasvainten riskiä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen tai runsas kännykän käyttö yhdistyy 33 prosenttia suurempaan aivokasvainten riskiin.

    Kun tutkijat tarkastelivat erikseen menetelmiltään laadukkaimpia tutkimuksia, he havaitsivat, että näissä tutkimuksissa kännyköiden käyttö yhdistyi voimakkaammin riskiin kuin menetelmiltään heikompilaatuisissa tutkimuksissa. Laadukkaimmissa tutkimuksissa aivokasvainriski oli pienimmillään 1,2-kertaista ja suurimmillaan 2,6-kertaista verrattuna kännykkää käyttämättömiin.

    Pitkäaikainen käyttö määriteltiin tutkimuksessa vähintään 10 vuotta kestäneeksi käytöksi.

    Tutkimuksen tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa Neurological Sciences -tiedelehdessä. Sen tuloksia selostaa tässä kirjoituksessa UC Berkeley -yliopiston osastonjohtaja Joel M. Moskowitz.

    Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat suosittelivat varovaisuusperiaatteen käyttöönottoa kännykänkäytön haittavaikutusten vähentämiseksi.

    Vastaa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

UUSIMMAT ARTIKKELIT

  • Biologista ikääntymistä on mahdollista hidastaa
  • Ekstraneitsytoliiviöljyn monta terveyshyötyä
  • Tumma suklaa – herkku, jota ei tarvitse vältellä
  • Tutustu Välimeren ruokavalioon
  • Cilenton 100-vuotiaat
  • Usein saunominen on hyväksi terveydelle
  • Luonnollisempia keinoja kivun lievitykseen
  • Paastoa jäljittelevä ruokavalio
  • Aikarajoitetun syömisen hyötyjä
  • Ruokavaliota kannattaa täydentää sienillä
  • Ergotioneiini – pitkäikäisyysvitamiini?
  • Luonnollista lievitystä vaihdevuosioireisiin
  • Viivästyneen lihaskivun (DOMS) lievittäminen
  • Ikenien terveyteen voi vaikuttaa ruokavaliolla
  • Pähkinöiden 10 terveyshyötyä
  • Onko margariini terveellistä?
  • Suoliston mikrobiota tasapainoon ruokavaliolla
  • Ideoita etätyöläisen lounasruoiksi
  • Näin grillaat terveellisemmin
  • 30 terveellisintä ruoka-ainetta
  • Epidemia voidaan tukahduttaa myös Suomessa
  • Luonnollisempia keinoja unen parantamiseen
  • Näillä keinoin voit elää monia vuosia pitkäikäisemmäksi
  • Ruokavalio, jossa terveellisyys ja ekologisuus yhdistyvät
  • Savustetussa ruoassa ja savuaromeissa on syöpää aiheuttavia yhdisteitä
  • Keliakiasta riippumaton gluteeniherkkyys on yleistä
  • Syventävää tietoa metsän hyvistä terveysvaikutuksista
  • Tietopaketti painonhallinnan tueksi
  • Pelkäätkö turhaan terveellisiä ruokia?
  • Millainen on ikääntyvälle paras ruokavalio?

BLOGIN ARKISTOT

  • elokuu 2022
  • heinäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • marraskuu 2021
  • lokakuu 2021
  • elokuu 2021
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • huhtikuu 2021
  • maaliskuu 2021
  • helmikuu 2021
  • tammikuu 2021
  • joulukuu 2020
  • marraskuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • marraskuu 2019
  • lokakuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • marraskuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • toukokuu 2018
  • huhtikuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • helmikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • marraskuu 2015
  • elokuu 2015
  • heinäkuu 2015
  • toukokuu 2015
  • joulukuu 2014
  • marraskuu 2014
  • lokakuu 2014
  • syyskuu 2014
  • elokuu 2014
  • heinäkuu 2014
  • toukokuu 2014
  • huhtikuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • helmikuu 2014

Tilaa blogin päivitykset

Tilaajana saat ilmoituksen sähköpostiisi aina kun uusi blogikirjoitus julkaistaan.

Kiitos!

Avainsanat

AGE-tuotteet Alkoholi Alumiini Alzheimerin tauti Bergamottiuute CRP Dementia Ekstraneitsytoliiviöljy Glutationi Grillattu liha Herkkusienet Ikääntyminen Ilmastonmuutos Juusto Kala Kuitu LDL-kolesteroli Liukoinen kuitu Luomu Luonto Luontoliikunta Oliiviöljy PAH-yhdisteet Painonhallinta Pitkäikäisyys Polyfenolit Pähkinät Raakaravinto Ravitsemussuositukset Resveratroli Rintasyöpä Saksanpähkinät Salaatti SIRT1 Soija Sydäntautiriski Sydänterveys Syöpä Tulehdus Tyydyttynyt rasva Urheiluravinteet Valkosipuli Viini Voi Välimeren ruokavalio

ETSI BLOGISTA

KESKUSTELUOHJE

Haluan säilyttää blogissa myönteisen ilmapiirin. Kommenteissa saa esittää kriittisiäkin ajatuksia, mutta töykeät, loukkaavat ja jankkaavat kommentit poistetaan tai niitä ei julkaista. Pyydän ystävällisesti esiintymään omalla koko nimellä, jos kommentoit. Tervetuloa siis keskustelemaan hyvässä hengessä.

SEURAA FACEBOOKISSA

Copyright © 2022 Suomen Terveysravinto · Kirjaudu sisään · Tilaa blogin päivitykset