Keliakiasta riippumaton gluteeniherkkyys on yleistä

Tämä kirjoitus käsittelee keliakiasta riippumatonta gluteeniherkkyyttä. Taustatietona kerron kuitenkin ensin keliakiasta.

Keliakia on vehnän, ohran ja rukiin sisältämän gluteenin aiheuttama sairaus, joka on elinikäinen. Sen ainoa tunnettu hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Keliakiaa esiintyy Suomessa noin 2 prosentilla väestöstä ja diagnosoituja potilaita on 0,7 prosenttia väestöstä (Käypä hoito).

Vehnä aiheuttaa oireita keliakiasta riippumattomille gluteeniherkille.

 

Keliakiasta riippumattomassa gluteeniherkkyydessä oireita saadaan gluteenipitoisista viljoista, vaikka keliakia on poissuljettu. Oireet helpottavat gluteenittomalla ruokavaliolla.

Arviot gluteeniherkkyyden yleisyydestä vaihtelevat mutta sen katsotaan olevan yleisempää kuin keliakian. Jopa 6 prosentilla väestöstä arvioidaan olevan keliakiasta riippumaton gluteeniherkkyys (Dieterich 2019).

Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että lähes 10 prosentilla väestöstä on gluteeniin liittyvä terveysongelma (Leonard 2014).

Gluteenin välttäminen parantaisi terveyttä ja hyvinvointia niillä, jotka ovat gluteeniherkkiä. Siten olisi hyvä, että mahdollisimman moni heistä saisi tietää kuuluvansa tähän joukkoon.

Gluteeniherkkyyden oireet ja sen toteaminen

Gluteeniherkkyydessä oireita saadaan yleensä muutaman tunnin tai viimeistään 1-2 päivän kuluessa gluteenipitoisen ruoan nauttimisesta.

Gluteeniherkkyyden oireet ovat samantapaisia kuin keliakian. Yleisimpiä gluteeniherkkyyden oireita ovat vatsavaivat, ihottuma, päänsärky, ”aivosumu”, väsymys, ripuli ja masennus.

Jos epäilet, että kärsit gluteeniherkkyydestä, gluteenitonta ruokavaliota ei pidä aloittaa omin päin. Lääkärin tulee ensin sulkea pois keliakia ja vehnäallergia, koska näitä ei voi luotettavasti diagnosoida, jos gluteenia on jo vältetty. Keliakian poissulkeminen tapahtuu verikokeella ja mahdollisesti myös koepalalla ohutsuolesta tai ihokeliakiaa epäiltäessä iholta.

Keliakiasta riippumattoman gluteeniherkkyyden toteamiseksi ei toistaiseksi ole olemassa mitään laboratoriotestiä. Siten asiasta saa selvää vain kokeilemalla gluteenitonta ruokavaliota.

Gluteeni aiheuttaa gluteeniherkillä immuunijärjestelmän reaktion

Tällä hetkellä näyttää siltä, että gluteeni aiheuttaa gluteeniherkillä luonnollisen immuniteetin reaktion. On myös raportoitu, että gluteeniherkillä gluteeni lisää suolen läpäisevyyttä eli aiheuttaa ns. vuotavaa suolta. Suolistonäytteet ovat lisäksi paljastaneet, että suoliston limakalvo on osalla gluteeniherkistä lievästi tulehtunut (Rotondi Aufiero 2018).

Gluteeniherkkien oireet eivät selity pelkästään gluteenilla

Kaikki gluteeniherkkyyden oireet eivät selity gluteenilla vaan gluteenipitoisissa viljoissa on muitakin tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa suolistoärsytystä.

FODMAP-hiilihydraatit. Gluteenipitoiset viljat, erityisesti vehnä, sisältävät gluteenin lisäksi myös huonosti imeytyviä FODMAP-hiilihydraatteja. FODMAP-hiilihydraattien tiedetään aiheuttavan toiminnallisia vatsavaivoja, esimerkiksi kaasunmuodostusta, turvotusta ja ripulia.

Kun gluteenittomalla ruokavaliolla vältetään vehnää, samalla myös FODMAP-hiilihydraattien saanti vähenee. Gluteeniherkkyyden oireet helpottavat gluteenitonta ruokavaliota noudatettaessa niin gluteenin välttämisen kuin FODMAP-hiilihydraattien saannin vähentymisenkin ansiosta.

Amylaasin ja trypsiinin estäjät. Gluteenin ja FODMAP-hiilihydraattien lisäksi vehnä sisältää amylaasin ja trypsiinin estäjiä, joista usein käytetään lyhennystä ATI (engl. amylase trypsin inhibitors). Niiden ajatellaan aiheuttavan gluteeniherkkien suolistossa tulehduksellisen reaktion (Leonard 2017).

Vehnän lisäksi myös rukiissa ja ohrassa on amylaasin ja trypsiinin estäjiä: ”Ne vaikuttavat immuunijärjestelmään, voivat laukaista tulehduksen sekä pahentaa jo olemassa olevia tulehduksia ja aiheuttaa vatsan turvotusta, ripulia ja väsymystä”, luonnehditaan Antioksidanttiklinikoiden sivulla.

Tänä vuonna julkaistussa tieteellisessä artikkelissa keliakiasta riippumatonta gluteeniherkkyyttä kuvataan monista syistä johtuvaksi. Sen aiheuttavat yhteisesti gluteenin aiheuttama lievä immunologinen reaktio, FODMAP-hiilihydraattien toiminnallinen vaikutus sekä suoliston mikrobikannan epätasapaino (Dieterich 2019).

Päällekkäisyyttä ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa

Gluteeniherkkyys aiheuttaa oireita, jotka ovat osittain samantapaisia kuin ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) liitetyt. Gluteeniherkkyydessä onkin osittaista päällekkäisyyttä ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa.

Tutkijat arvioivat osan gluteeniherkistä kärsivän itse asiassa ärtyvän suolen oireyhtymästä. Vastaavasti osa ärtyvän suolen oireyhtymäksi luetuista on todellisuudessa gluteeniherkkiä (Dieterich 2019).

Gluteeniherkkyydellä ja ärtyvän suolen oireyhtymällä on myös aitoa päällekkäisyyttä. Lumekontrolloidussa tutkimuksessa on havaittu, että yksi kolmannes IBS-potilaista on herkkiä vehnälle. Ja kontrolloidussa kokeessa on osoitettu, että gluteeni pahentaa IBS-potilaiden oireita, kuten vatsakipuja, turvotusta ja väsymystä (Barbaro 2018).

Mistä tietää, onko omissa vatsaoireissa kysymys gluteeniherkkyydestä vai ärtyvän suolen oireyhtymästä?

Jos oireita aiheuttavat nimenomaan viljat, on todennäköisemmin kysymys gluteeniherkkyydestä. Gluteeniherkkyyteen viittaa myös, jos oireina on ruoansulatusjärjestelmän ulkopuolisia oireita, kuten päänsärkyä tai ”aivosumua” (Catassi 2015).

Jos oireita aiheuttavat FODMAP-hiilihydraatit myös ruoissa, jotka eivät ole viljoja (esim. sipuli, kaali, omena ja luumut), on todennäköisemmin kysymys ärtyvän suolen oireyhtymästä.

Diagnoosin tekeminen kuuluu kuitenkin lääkärille. Edellä esitetyn olen kertonut vain informaatiotarkoituksessa, jotta lukija pystyisi hahmottamaan tilannettaan paremmin.

Gluteenittomuuskokeilu käytännössä

Ennen mahdollista gluteenittomuuskokeilua tulisi poissulkea keliakia ja vehnäallergia, kuten olen edellä kertonut.

Gluteenittomuuskokeilussa ruokavaliosta jätetään pois gluteenipitoiset viljat: vehnä, ruis ja ohra.

Tattari on terveellinen gluteeniton vilja.

 

Kauran syöminen rajoitetaan korkeintaan 70 grammaan päivässä, koska myös se voi runsaasti syötynä aiheuttaa oireita.

Gluteenittomuuskokeilu kannattaa tehdä tunnollisesti eli gluteenia on suositeltavaa välttää mahdollisimman tarkasti. Jos gluteenittomuuskokeilua ei tehdä kunnolla gluteenia välttäen, tulos voi jäädä epäselväksi, mikä voi myöhemmin jäädä askarruttamaan.

Gluteenittomuuskokeilun jälkeen

Jos gluteenittomuuskokeilussa havaitaan, että välttäminen vähentää merkittävästi oireita, on mielekästä jatkaa gluteenittomalla ruokavaliolla.

Gluteenin välttämisen ei yleensä tarvitse olla gluteeniherkillä yhtä tiukkaa kuin keliakiassa, jossa gluteenin ehdoton, elinikäinen välttäminen on välttämätöntä. Asiantuntijat katsovat, että 6-8 viikon ehdottoman gluteenin välttämisen jälkeen gluteeniherkät sietävät yleensä pieniä määriä gluteenia. Yksilöllisiä eroja gluteenin siedossa on kuitenkin paljon (Dieterich 2019).

Gluteenittomalla ruokavaliolla on suositeltavaa välttää ruokavalion liikaa painottumista riisiin, jotta arseenia ei saada liikaa. Arseenista olen aiemmin kirjoittanut tässä kirjoituksessani.

Terveellisesti gluteenitonta ruokavaliota voi noudattaa niin, että painotetaan luontaisesti gluteenittomia viljoja, kuten kauraa, tattaria, kvinoaa ja hirssiä mutta yksipuolinen kauran käyttö ei ole kuitenkaan suositeltavaa. Bataatti, joka on terveellinen karotenoideja ja kuitua sisältävä hiilihydraattien lähde, sopii myös osaltaan korvaamaan gluteeniviljoja.

Terveen ja oireettoman ei ole suositeltavaa ryhtyä gluteenittomalle

Tieteellisissä katsausartikkeleissa katsotaan, että terveen ja oireettoman ei pidä ryhtyä noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota (Dieterich 2019).

Siihen on useita syitä. Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen tulee selvästi kalliimmaksi. Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen kodin ulkopuolella on myös jossain määrin hankalaa. Ravintoloissa tarjonta supistuu, jos rajoitutaan gluteenittomiin ruokiin. Siitä, että kaupoissa täytyy lukea tuoteselosteita gluteenin välttämiseksi, aiheutuu ylimääräistä vaivaa.

Yleinen tieteellisissä artikkeleissa esitetty huoli on, että gluteeniton ruokavalio saattaa myös johtaa ruokavalion laadun heikkenemiseen. Monet gluteenittomat tuotteet sisältävät vähemmän vitamiineja, mineraaleja ja kuitua kuin gluteenipitoiset viljat. Gluteenittomissa tuotteissa on myös usein paljon säilöntäaineita ja muita lisäaineita. Lisäksi gluteenittomalla ruokavaliolla raskasmetallien, kuten kadmiumin ja arseenin, saanti helposti kasvaa.

Viitteet:

Barbaro MR, et al. Recent advances in understanding non-celiac gluten sensitivity. F1000Res. 2018 Oct 11;7.

Bernardo D, et al. Are non-celiac disease gluten-intolerant patients innate immunity responders to gluten? Am J Gastroenterol. 2011 Dec;106(12):2201; author reply 2201-2.

Biesiekierski JR, et al. Gluten causes gastrointestinal symptoms in subjects without celiac disease: a double-blind randomized placebo-controlled trial. Am J Gastroenterol. 2011 Mar;106(3):508-14; quiz 515.

Catassi C, et al. Diagnosis of Non-Celiac Gluten Sensitivity (NCGS): The Salerno Experts’ Criteria. Nutrients. 2015 Jun 18;7(6):4966-77.

Dieterich W, Zopf Y. Gluten and FODMAPS—Sense of a Restriction/When Is Restriction Necessary? Nutrients. 2019 Aug;11(8), 1957.

Dieterich W, et al. Influence of low FODMAP and gluten-free diets on disease activity and intestinal microbiota in patients with non-celiac gluten sensitivity. Clin Nutr. 2019 Apr;38(2):697-707.

Fasano A, Flaherty S. Gluten freedom: the nation’s leading expert offers the essential guide to a healthy, gluten-free lifestyle. Wiley. 2014.

Fasano: “NCGS is a reaction of the innate immune system”. Ancestralhealth.nl. Vierailtu 26.8.2019.

Gluteeniherkkyys. Antioksidanttiklinikat. 17.12.2018. Vierailtu 27.8.2019.

Junker Y, et al, Wheat amylase trypsin inhibitors drive intestinal inflammation via activation of toll-like receptor 4. J Exp Med. 2012 Dec 17;209(13):2395-408.

Kaukinen K, et al. Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa – faktaa vai fiktiota? Duodecim 2013;129(17):1742-3.

Kaukinen K, Collin P. Oireita viljoista ilman keliakiaa – mitä gluteeniherkkyydestä tiedetään? Lääkärilehti 2014;69:531-2.

Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim. Julkaistu 18.12.2018. Haettu 24.8.2019.

Leonard MM, et al. Celiac Disease and Nonceliac Gluten Sensitivity: A Review. JAMA. 2017 Aug 15;318(7):647-656.

Leonard MM, Vasagar B. US perspective on gluten-related diseases. Clin Exp Gastroenterol. 2014 Jan 24;7:25-37.

Mustajoki P. Keliakia. Lääkärikirja Duodecim 17.7.2019. Haettu 24.8.2019.

Perrin L, et al. Gluten-free diet in French adults without coeliac disease: sociodemographic characteristics, motives and dietary profile. Br J Nutr. 2019 Jul 28;122(2):231-239.

Rotondi Aufiero V, et al. Non-Celiac Gluten Sensitivity: How Its Gut Immune Activation and Potential Dietary Management Differ from Celiac Disease. Mol Nutr Food Res. 2018 May;62(9):e1700854.

Treatment of non-celiac gluten sensitivity. Dr. Schär Institute. Haettu 22.8.2019.

Kategoriassa:

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Uusimmat artikkelit

Blogin arkistot

Tilaajana saat ilmoituksen sähköpostiisi aina kun uusi blogikirjoitus julkaistaan.
Loading
Tietosuojaseloste

Haluan säilyttää blogissa myönteisen ilmapiirin. Kommenteissa saa esittää kriittisiäkin ajatuksia, mutta töykeät, loukkaavat ja jankkaavat kommentit poistetaan tai niitä ei julkaista. Pyydän ystävällisesti esiintymään omalla koko nimellä, jos kommentoit. Tervetuloa siis keskustelemaan hyvässä hengessä.

Seuraa Facebookissa